Kokkolan kaupunki

Työvoimapalveluista tulee kuntien peruspalvelua vuoden 2025 alussa

Jaa

Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kunnille vuoden 2025 alussa. Uudistuksen myötä sekä henkilö- että yritysasiakkaiden työvoimapalveluista tulee osa jokaisen kunnan lakisääteisiä tehtäviä. Valtion työ- ja elinkeinotoimistot eli TE-toimistot lakkautetaan. Samalla reilut 4000 työvoimapalveluiden ammattilaista siirtyy liikkeenluovutuksella valtiolta kuntiin tai kuntayhtymiin. 

Nyt toteutuva historiallinen uudistus vahvistaa kuntien monipuolisia peruspalveluja entisestään ja tuo kunnille toivottuja työkaluja työllisyyden edistämiseen.

”Uudistus tuo palvelut lähemmäs kuntalaisia, ja lisää työvoimapalvelujen saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. Kaikki nämä tekijät yhdessä tukevat nopeamman työllistymisen tavoitetta sekä edistävät työllisyyden lisäksi koko alueen elinvoimaa”, toteaa Kokkolan työllisyysjohtaja Perttu Kellomäki.

”Työvoimapalvelujen avulla sekä henkilö- että yritysasiakkaat saavat neuvontaa ja ohjausta työnhakuun ja työntekijöiden rekrytointiin sekä osaamisen kehittämiseen.”

Vuoden 2025 alussa astuu voimaan myös uusi kotoutumislaki, jonka myötä kunnille tulee kokonaisvastuu myös kotoutumisen edistämisestä. Kotoutumispalvelut ovat maahanmuuttaneille tarkoitettuja palveluja, joilla edistetään maahanmuuttajien kotoutumista Suomeen.

Miksi TE-palvelut siirretään kuntiin?

Uudistus tuo palvelut lähemmäs asiakkaita. Kunnat tuntevat asukkaansa ja elinkeinoelämänsä parhaiten, mikä mahdollistaa paikallisiin tarpeisiin sopivien ja yksilöllisesti räätälöityjen palvelujen toteuttamisen. Uudistus on mahdollisuus tehdä asioita uudella tavalla. 

Järjestämisvastuun siirto valtiolta kunnille on hyvin mittava uudistus. Henkilöasiakkaiden rinnalla tärkeänä kohderyhmänä uudistuksessa ovat myös yritysasiakkaat. 

Uudistuksen tavoitteena ei ole vain siirtää palveluja ja henkilöstöä valtiolta kunnille vaan kehittää työvoimapalveluita entistä vaikuttavammaksi esimerkiksi suuntaamalla ammatillista koulutusta tukemaan paremmin alueen työllisyyttä ja yritysten tarpeita, edistämällä sekä kotoutumisen roolia työllisyyden hoidossa että kuntien roolia osaajien aktiivisessa houkuttelussa, tarvittaessa maan rajojen ulkopuolelta. 

Kunnissa valmistelun loppukiri on alkanut

Maanantaina 23.9. alkoi Kuntaliiton koordinoima ”100 päivää starttiin”-kampanja, joka konkretisoi muutosta ja järjestämisvastuun siirtoa. Valmistelu on edennyt kunnissa ja alueilla hyvässä yhteistyössä tiukasta aikataulusta huolimatta Valmisteluissa on pyritty huomioimaan kaikki mahdolliset osatekijät.

”Me näemme uudistuksen vahvasti mahdollisuutena edistää paikallista elinvoimaa, mikä puolestaan vahvistaa kuntien veto- ja pitovoimaa”, toteaa kaupunginjohtaja Stina Mattila.

Miten työ tai sen tekijät jatkossa kohtaavat? 

Vuoden 2025 alusta alkaen Kokkolan työvoimapalveluiden järjestämisestä vastaa hallinnollisesti Keski-Pohjanmaan työllisyysalue.  Sen vastuukuntana toimii Kokkola, ja alueeseen kuuluvat Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi ja Veteli.

Huolimatta TE-palveluiden hallinnollisesta järjestämisestä ja työllisyysalueiden rakenteista, asukkaat voivat jatkossa kääntyä oman kunnan puoleen työvoimapalveluihin liittyvissä kysymyksissä samaan tapaan, kuin etsiessään esimerkiksi teknisiä palveluja tai tietoa päivähoitopaikasta. Omasta kunnasta saa minimissään ohjausta ja neuvontaa.

Jo työllisyyspalvelujen piirisssä olevien asiakkaiden ei tarvitse tehdä mitään, vaikka palveluntarjoaja vaihtuu. Heidän asiointikanavansa säilyvät ennallaan ja sähköisenä asiointipaikkana toimii sekä henkilö- että yritysasiakkaiden osalta jatkossakin Työmarkkinatori.

Tietoa työllisyysasiantuntijoiden ja -palveluiden aukioloaikoihin tai yhteystietoihin tulevista muutoksista päivitetään loppuvuoden mittaan muun muassa Kokkola.fi-verkkosivulle. Myös TE-toimistot viestivät muutoksesta syksyn aikana asiakkaille omien kanaviensa kautta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Kokkola. Meillä on laajempi horisontti

Kokkolan kaupunki on Keski-Pohjanmaan kaksikielinen maakuntakeskus, jossa asukkaita on noin 48.000. Kokkolan elinkeinoelämän veturi on kansainvälisestikin merkittävä kemianteollisuuden keskittymä, jota täydentävät Suomen suurin raideliikenne- ja panamaxsatama sekä monipuolinen yritystoimijoiden verkosto. Myös monipuoliset tapahtumat, matkailu ja loma-asuminen tuovat kaupunkiin kävijöitä.

Kuningas Kustaa II Aadolf perusti Kokkolan kaupungin 400 vuotta sitten Pohjanlahden rannalle. Meri on tuonut mukanaan vahvat kaupan ja logistiikan perinteet merenkulusta ja laivanrakennuksesta teollisuuteen ja sivistykseen. Sijainti meren ja lentoyhteyksien äärellä, pääradan ja E8-tien varrella varmistaa niin ihmisten, tavaroiden kuin ideoidenkin liikkuvuuden.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kokkolan kaupunki

Hållbar konsumtion kräver åtgärder – Karleby med om att starta omställningen17.12.2024 14:28:00 EET | Pressmeddelande

Finlands miljöcentral har publicerat siffror om konsumtionsbaserade växthusgasutsläpp beträffande alla kommuner i Finland år 2019. Siffrorna visar att kommunerna i Finland ännu ligger långt ifrån nivån för en hållbar konsumtion. I Karleby är de konsumtionsbaserade utsläppen per invånare 9,4 tCO2e, vilket är mycket nära medeltalet i Finland. De konsumtionsbaserade utsläppen fördelas enligt följande: Hushållens konsumtion: cirka 84 % Stadens upphandling: cirka 13 % Investeringar: cirka 3 % Växthusgasutsläppen från hushållens konsumtion uppgick till cirka 7,9 tCO2e år 2019. Som jämförelse skulle utsläppsnivån i linje med Parisavtalets 1,5-gradersmål vara cirka 2,5 tCO2e år 2030 och endast 0,7 tCO2e år 2050. Det finns alltså mycket kvar att göra, men vi går i rätt riktning: i Karleby har utsläppen från konsumtion minskat med 9,2 procent från 2015. Staden strävar aktivt efter att minska också de konsumtionsbaserade utsläppen. Karleby deltar i Kulma-projektet som utvecklar konsumtionsbaserad

Kestävä kulutus vaatii tekoja – Kokkola mukana käynnistämässä muutosta17.12.2024 14:28:00 EET | Tiedote

Suomen ympäristökeskus SYKE on julkaissut kaikkien Suomen kuntien kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt vuodelta 2019. Tiedot osoittavat, että Suomen kunnissa ollaan vielä kaukana kestävän kulutuksen tasosta. Kokkolan asukaskohtaiset kulutusperäiset päästöt olivat 9,4 tCO2e, mikä on hyvin lähellä Suomen keskiarvoa. Kulutusperusteisten päästöjen jakautuminen on seuraava: Kotitalouksien kulutus: noin 84 % Kaupungin hankinnat: noin 13 % Investoinnit: noin 3 % Kotitalouksien kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 7,9 tCO2e vuonna 2019. Vertailuna Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteen mukainen päästötaso olisi noin 2,5 tCO2e vuonna 2030 ja vain 0,7 tCO2e vuonna 2050. Vaikka työtä riittää, suunta on oikea: kulutusperäiset päästöt ovat laskeneet Kokkolassa 9,2 prosenttia vuodesta 2015. Kaupunki pyrkii aktiivisesti vähentämään myös kulutusperusteisia päästöjä. Kokkola on mukana Kulma-hankkeessa kehittämässä kulutusperusteista laskentaa, jonka avulla arvioidaan kuntalaisten k

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye