Tiedon saatavilla olo ei riitä – tarvitaan myös koko kansan tiedonlukutaitoa

Politiikkasuositus ehdottaa, että tiedonlukutaidon pitäisi olla maassamme kansalaistaito.

– Tietoa on saatavilla paljon ja erilaista, joten kansalainen tarvitsee nykyään erityistä lukutaitoa. Tässä korostuvat kyky ja mahdollisuus hyödyntää, arvioida ja tuottaa tietoa digitaalisilla alustoilla, Tampereen yliopiston tutkijatohtori Tuuli Turja sanoo.

Hyvinvoiva, tiedollisesti ja taloudellisesti kilpailukykyinen yhteiskunta edellyttää tiedonlukutaitoisia kansalaisia. Tiedonlukutaito tuottaa yhteiskunnallista osallisuutta ja on ehto sille, että saavutamme tavoitellut kansantaloudelliset edut.

– Resurssiviisaassa yhteiskunnassa digitalisointi voi tehostaa palveluja, mutta koko tavoite vaarantuu, jos kansalaisten tiedonlukutaitoja tai resursseja osallistua ei mahdollisteta, apulaisprofessori Anna-Aurora Kork huomauttaa. Kork on toinen Tiedonlukutaito – avain yhteiskuntaan -politiikkasuosituksen kirjoittajista.

Tiedonlukutaito antaa ihmisille mahdollisuudet osallistua sekä vaikuttaa päätöksentekoon, omaan elämäänsä ja oppimiseensa. Monipuoliset tiedonlukutaidot ovat nykyisin myös ehto sille, että kansalaiset voivat ylipäätään olla yhteiskunnallisesti aktiivisia, osallistuvia ja innovatiivisia. Tutkijat suosittelevat, että yhteiskunnassa on lisättävä osallistavia tietokäytäntöjä. Toisin sanoen kansalaisten monipuolisia tiedonlukutaitoja edistäviä toimenpiteitä, jotka tukevat tiedon hyödyntämisessä ja tuottamisessa.

– Ei riitä, että tietoa on saatavilla, vaan kansalaiset tarvitsevat taitoja, resursseja ja kyvykkyyttä osallistua, Anna-Aurora Kork muistuttaa.  

Suosituksen on tuottanut PROSHADE-hanke, jota rahoittaa Suomen Akatemian alainen Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN). Hankkeessa tutkitaan tietoon pohjaavaa jaettua päätöksentekoa terveydenhuollossa. Tutkimuskonsortio tuottaa ratkaisuja resurssiviisaaseen terveydenhuoltoon. Hankkeen toteuttavat Itä-Suomen, Tampereen ja Oulun yliopistot sekä Duodecim.