Väitös: Neuvolaterveydenhoitajat tarvitsevat koulutusta varmistamaan pitkäkestoisen imetyksen ohjausosaamista
Yli yksivuotiaan lapsen imetyksellä on merkittäviä terveyshyötyjä niin lapselle kuin äidille. Pitkäkestoista imetystä ei kuitenkaan nähdä länsimaisessa kulttuurissa yleisesti hyväksyttävänä, ja terveydenhuollon ammattilaisten ohjausosaaminen siitä on puutteellista maailmanlaajuisesti. Terveystieteiden maisteri Oona Ojantausta tutki väitöskirjassaan vauvavuoden jälkeen jatkuvaa imetystä äitien kokemusten ja neuvolaterveydenhoitajien imetysohjausosaamisen näkökulmista.
Maailman terveysjärjestö WHO:n suosituksen mukainen imetys kestää vähintään lapsen kahden vuoden ikään saakka. Vauvavuoden jälkeen jatkuva imetys tarjoaa sekä äidille että lapselle laaja-alaisia terveyshyötyjä, kuten alentuneen riskin lihavuudelle ja tyypin 2 diabetekselle lapsen myöhemmässä elämässä. Pitkäkestoinen imetys on yhdistetty aiemmassa tutkimuksessa myös äidin alentuneeseen rintasyöpäriskiin.
Pitkäkestoinen imetys on yleistynyt Suomessa vuoden 2010 jälkeen, ja noin vuoden ikäisistä lapsista imetettyjä on 58 prosenttia. Yleistymisestään huolimatta pitkäkestoinen imetys poikkeaa normeista niin yhteiskunnan tasolla kuin terveydenhuollon ympäristöissä.
Oona Ojantausta tarkasteli väitöstutkimuksessaan yli yksivuotiaan lapsen imetystä äitien imetykseen liittyvien kokemusten ja neuvolaterveydenhoitajien imetysohjausosaamisen näkökulmista.
Vauvavuoden jälkeen jatkuva imetys kuvautui äitien kokemuksissa luonnollisena osana perheen elämää. Imetyksestä saatavat terveyshyödyt sekä sen tärkeä merkitys lapselle motivoivat äitejä jatkamaan imetystä. Tukea imetykselleen äidit saivat ensisijaisesti puolisolta ja vertaistukiryhmistä. Pitkäkestoisen imetyksen koettiin olevan väärin ymmärrettyä yhteiskunnassa. Äidit eivät saaneet terveydenhuollon ammattilaisilta näyttöön perustuvaa tietoa imetyksestä, ja he kokivat ammattilaisten asenteiden imetystä kohtaan vaihtelevan.
– Äitien kohtaama ristiriitainen suhtautuminen imetykseen voi johtaa vauvavuoden jälkeen jatkuvan imetyksen salaamiseen. Tämä osaltaan heikentää pitkäkestoisen imetyksen näkyvyyttä ja vaikeuttaa sen normalisointia, Ojantausta toteaa.
Yli yksivuotiaan imetykseen suhtaudutaan terveydenhuollossa vaihtelevasti
Osana tutkimusta kehitettiin Long-term Breastfeeding Competence Scale -kyselylomake, joka arvioi neuvolaterveydenhoitajien imetysohjausosaamista. Tulosten mukaan neuvolaterveydenhoitajien tieto- ja taitotaso oli hieman yli puolella vastaajista hyvällä tasolla, ja yleisasenne yli yksivuotiaan imetystä kohtaan oli valtaosalla positiivinen.
Neuvolaterveydenhoitajien asenne imetystä kohtaan muuttui kuitenkin vähemmän positiiviseksi lapsen kasvaessa, ja enää alle neljännes suhtautui positiivisesti kolmevuotiaan tai vanhemman lapsen imetykseen. Terveydenhoitajien imetysohjausosaamisen tasossa oli vaihtelua. Ohjausosaamiseen olivat yhteydessä terveydenhoitajien ikä, vanhemmuus ja koulutustausta. Valtaosa neuvolaterveydenhoitajista koki tarvetta aiheeseen liittyvälle lisäkoulutukselle.
– Äitien kokemusten mukaan suhtautuminen yli yksivuotiaan lapsen imetykseen on terveydenhuollon ympäristöissä vaihtelevaa. Neuvolaterveydenhoitajien vaihtelevat tiedot ja taidot sekä asenteiden muuttuminen negatiivisemmaksi imetettävän lapsen kasvaessa tukevat tätä kokemusta. Tulokset osoittavat neuvolaterveydenhoitajien tarvitsevan koulutusta pitkäkestoisesta imetyksestä, mitä tukee myös terveydenhoitajien oma kokemus koulutuksen tarpeesta, Ojantausta kertoo.
Väitöskirjatutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää imetysohjauksen ja -koulutuksen kehittämisessä. Oona Ojantausta on kotoisin Hämeenlinnasta ja työskentelee Hämeen ammattikorkeakoulussa terveysalan lehtorina.
Väitöstilaisuus perjantaina 13. joulukuuta
TtM Oona Ojantaustan terveystieteiden alaan kuuluva väitöskirja Vauvavuoden jälkeen jatkuva imetys – Tutkimus äitien imetykseen liittyvistä kokemuksista ja neuvolaterveydenhoitajien imetysohjausosaamisesta tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 13.12.2024 klo 12, Tampereen yliopiston Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Tarja Pölkki Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Marja Kaunonen Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Oona Ojantausta
oona.ojantausta@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Maria Jotunin dialogikerronta kommentoi naisten yhteiskunnallista asemaa12.12.2024 14:46:01 EET | Tiedote
Dialogikerronta on kaunokirjallisuuden vakiintunut mutta verrattain vähän tutkittu kerronnallinen ilmiö. Väitöstutkimuksessaan Anna Kuutsa tutkii dialogikerronnan, avioliittokertomusten ja yhteiskunnallisen teeman suhdetta Maria Jotunin (1880–1943) proosafiktiossa. Ensimmäisenä Jotunin proosatuotantoa käsittelevänä monografiana tutkimus tarjoaa uutta tietoa kotimaisen klassikkokirjailijan tuotannon keskeisistä ja kirjallisuushistoriallisesti merkittävistä ominaispiirteistä.
Pelaajabarometri: Seurapelaaminen nousussa, mobiilipelaaminen kaikkien aikojen ennätykseen12.12.2024 10:26:41 EET | Tiedote
Suomalaisten kiinnostus ei-digitaalisiin peleihin on saavuttanut uusia ennätyksiä. Erityisesti pubipelien ja bingon suosio on kasvanut. Digitaalisista peleistä edelleen suosituinta on mobiilipelaaminen. Tuoreet tiedot selviävät Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikön toteuttamasta Pelaajabarometrista 2024.
Väitös: Pelisuunnittelu kouluissa tukee nuorten oppimista12.12.2024 08:25:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan filosofian maisteri Riikka Aurava tutki, miten pelien tekeminen sopii oppimismenetelmäksi kouluihin. Tutkimus osoittaa, että pelien tekeminen ja pelisuunnittelu tukee uuden vuosituhannen taitojen, kuten vuorovaikutuksen, ajanhallinnan ja kriittisen, systeemisen ja luovan ajattelun omaksumista. Koulutusjärjestelmän heikkoudet kuitenkin estävät tehokkaiden oppimismenetelmien laajemman käyttöönoton.
KuvaTieto-raportti auttaa kehittämään uusia kuvajournalismin muotoja10.12.2024 08:15:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston uusi tutkimusraportti tarjoaa näkymiä visuaalisen journalismin tulevaisuuteen. Raportin mukaan visuaalista journalismia tulee uudistaa uudet teknologiat ja toimijat huomioiden niin, että luottamusta kuvaan ei horjuteta. Visuaalinen journalismi tulee tulevaisuudessakin olemaan merkittävä uutistiedon lähde.
Väitös: Keskiluokan kokemat haasteet olisi huomioitava yhteiskunnallisessa keskustelussa4.12.2024 15:19:32 EET | Tiedote
Talouden laskusuhdanteet ja yritysten kilpailukyvyn heikkeneminen voivat kuihduttaa kokonaisia toimialoja, mikä aiheuttaa pitkäkestoisia seurauksia niiden työntekijöille. Kauppatieteiden maisteri Sami Remes tutki väitöskirjassaan taloudellisten shokkien vaikutuksia erityisesti työssäkäyvien keskiluokkaisten kotitalouksien näkökulmasta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme