Väitös: Sairaalaorganisaatioiden osastonhoitajat kohtaavat vaateita ja odotuksia kliinisen työn johtamisessa
Sairaalaorganisaatioissa kliinisen työn johtaminen ja hallinnollisten tehtävien yhteensovittaminen voi olla haastavaa. Näin kertoo terveystieteiden maisteri Mirja Ottman-Salminen, joka kehitti väitöskirjatutkimuksessaan sairaalaorganisaatioiden osastonhoitajien kliinisen työn johtamisen toimintamallia. Asiakaslähtöinen, kliinisen työn johtaminen ja sen tutkimus on ajankohtaista, jotta SOTE-uudistuksen tavoite eli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen asiakaslähtöinen integraatio saavutetaan.
Mirja Ottman-Salmisen tutkimus oli laadullinen pitkittäistutkimus, joka tarkasteli terveydenhuollon ja erityisesti sairaalaorganisaatioiden osastonhoitajien kliinisen työn johtamista sekä siihen liittyviä arvoja.
– Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus vaikuttaa väistämättä sairaalaorganisaatioiden johtamiseen, koska sairaalat ovat osa hyvinvointialuetta ja palvelurakenneuudistusta, pohtii Mirja Ottman-Salminen.
Suomessa sairaalaorganisaatioissa yksikön hoitotyön lähijohtajina toimivat osastonhoitajat, jotka vastaavat yksikkönsä asiakaslähtöisestä näyttöön perustuvasta, laadukkaasta, turvallisesta ja vaikuttavasta hoitotyöstä. Kliinisen työn johtaminen on lähellä potilaan päivittäistä hoitoa, ja se on keskeistä laadukkaalle ja turvalliselle hoidolle.
Käsitteenä kliinisen työn johtaminen on edelleen epäselvä. Sillä voidaan tarkoittaa esihenkilön johtamistyötä, mutta myös terveydenhuollon ammattilaisena esimerkiksi sairaanhoitaja tai lääkäri voi johtaa omaa, kliinistä potilaan hoitoon liittyvää työtä tai työryhmää. Kliinisen työn johtamisen määritelmissä jäsentyivät muun muassa tiedollinen ja taidollinen asiantuntijuus, potilaslähtöisyys sekä johtajan henkilökohtaiset johtamisominaisuudet ja -osaaminen.
Väitöstutkimuksen perusteella osastonhoitajien kliinisen työn johtamisen toimintamallin perusta rakentui arvoista, joita olivat ihmislähtöisyys ja vastuullisuus, ja ne olivat pysyneet samoina vuodesta 2000 vuosiin 2018–2019.
Tasapainoilu kliinisen työn ja hallinnon välillä kysyy priorisointikykyä
Vuosien 2018–2019 tulosten perusteella osastonhoitajien kliinisen työn johtamisen osa-alueiksi jäsentyivät yksikön hoitotyön osaamisresurssien ja toimintaprosessien johtaminen sekä vuorovaikutusverkoston kehittäminen ja ylläpito. Osastonhoitajien työssä potilaan hoitoon liittyvä kliinisen työn johtaminen jäi ajoittain sairaalaorganisaation yksikön kokonaisjohtamisen taustalle.
Kun vertaillaan vuosia 2018–2019 ja 2021, niin COVID-19 pandemian aikana vuodeosaston osastonhoitajien työmäärä ja yhteistyö asiantuntijoiden kanssa lisääntyi. Osastonhoitajien viestintä muuttui vuorovaikutuksen kehittämisestä ja ylläpitämisestä kiireviestinnäksi.
– Tutkimukseni aineistoissa sairaalaorganisaatioiden yksiköissä ei ollut systemaattista kliinisen työn johtamisen rakennetta, kertoo Mirja Ottman-Salminen.
Väitöskirjan tulosten perusteella osastonhoitajat tasapainottelivat päivittäin kliinisen työn johtamisen ja hallinnollisten tehtävien välillä. Tämä tasapainoilu vaatii heiltä erityisiä johtamistaitoja ja kykyä priorisoida työtehtäviä tehokkaasti. Tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa terveydenhuollon johtamisen kehittämiseen ja auttaa ymmärtämään osastonhoitajien lähijohtamisen merkitystä sairaalaorganisaatioiden toiminnassa.
Mirja Ottman-Salminen työskentelee Kanta-Hämeen hyvinvointialueella, Oma Hämeessä, erikoissairaanhoidon sairaalapalvelujen tulosaluejohtajana.
Väitöstilaisuus lauantaina 14. joulukuuta
Terveystieteiden maisteri Mirja Ottman-Salmisen hoitotieteen ja terveydenhuollon johtamisen alaan kuuluva väitöskirja Kliinisen työn johtaminen, osastonhoitajien tasapainoilua sairaalaorganisaatioissa, laadullinen pitkittäistutkimus tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa lauantaina 14.12.2024 kello 12 alkaen. Paikkana on keskustakampuksen päärakennuksen auditorio D10b (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Juha Kinnunen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Marja Kaunonen yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mirja Ottman-Salminen
mirja.ottman-salminen@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistosta valmistuu yli 4 000 tutkinto-opiskelijaa tänä vuonna – Pirkanmaa pitää tulevaisuuden osaajat13.12.2024 10:09:38 EET | Tiedote
Tänä vuonna Tampereen yliopistosta valmistuu yli 4 000 tutkinto-opiskelijaa. Määrässä ovat mukana kandidaatintutkinnon suorittaneet opiskelijat. Yli puolet valmistuneista suoritti ylemmän korkeakoulututkinnon (esim. diplomi-insinööri ja maisteri). Pirkanmaa houkuttelee ja pitää tulevaisuuden osaajia, sillä puolet valmistuneista jää maakuntaan.
Väitös: Neuvolaterveydenhoitajat tarvitsevat koulutusta varmistamaan pitkäkestoisen imetyksen ohjausosaamista12.12.2024 15:13:45 EET | Tiedote
Yli yksivuotiaan lapsen imetyksellä on merkittäviä terveyshyötyjä niin lapselle kuin äidille. Pitkäkestoista imetystä ei kuitenkaan nähdä länsimaisessa kulttuurissa yleisesti hyväksyttävänä, ja terveydenhuollon ammattilaisten ohjausosaaminen siitä on puutteellista maailmanlaajuisesti. Terveystieteiden maisteri Oona Ojantausta tutki väitöskirjassaan vauvavuoden jälkeen jatkuvaa imetystä äitien kokemusten ja neuvolaterveydenhoitajien imetysohjausosaamisen näkökulmista.
Väitös: Maria Jotunin dialogikerronta kommentoi naisten yhteiskunnallista asemaa12.12.2024 14:46:01 EET | Tiedote
Dialogikerronta on kaunokirjallisuuden vakiintunut mutta verrattain vähän tutkittu kerronnallinen ilmiö. Väitöstutkimuksessaan Anna Kuutsa tutkii dialogikerronnan, avioliittokertomusten ja yhteiskunnallisen teeman suhdetta Maria Jotunin (1880–1943) proosafiktiossa. Ensimmäisenä Jotunin proosatuotantoa käsittelevänä monografiana tutkimus tarjoaa uutta tietoa kotimaisen klassikkokirjailijan tuotannon keskeisistä ja kirjallisuushistoriallisesti merkittävistä ominaispiirteistä.
Pelaajabarometri: Seurapelaaminen nousussa, mobiilipelaaminen kaikkien aikojen ennätykseen12.12.2024 10:26:41 EET | Tiedote
Suomalaisten kiinnostus ei-digitaalisiin peleihin on saavuttanut uusia ennätyksiä. Erityisesti pubipelien ja bingon suosio on kasvanut. Digitaalisista peleistä edelleen suosituinta on mobiilipelaaminen. Tuoreet tiedot selviävät Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikön toteuttamasta Pelaajabarometrista 2024.
Väitös: Pelisuunnittelu kouluissa tukee nuorten oppimista12.12.2024 08:25:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan filosofian maisteri Riikka Aurava tutki, miten pelien tekeminen sopii oppimismenetelmäksi kouluihin. Tutkimus osoittaa, että pelien tekeminen ja pelisuunnittelu tukee uuden vuosituhannen taitojen, kuten vuorovaikutuksen, ajanhallinnan ja kriittisen, systeemisen ja luovan ajattelun omaksumista. Koulutusjärjestelmän heikkoudet kuitenkin estävät tehokkaiden oppimismenetelmien laajemman käyttöönoton.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme