Akkukierrätys kuntoon Euroopassa ja teollisuuden sivuvirroista virtaa akkuihin
Oulun yliopiston rooli akkukemian tutkimuksessa vahvistuu entisestään. Uusissa, laajoissa tutkimushankkeissa pyritään tehostamaan akkumateriaalien kierrätystä ja talteenottoa Euroopassa sekä kehittämään akkuteknologioista kestävämpiä. Oulun yliopiston kestävän kemian tutkimusyksikkö on mukana kahdessa kolmivuotisessa kansainvälissä hankkeessa kehittämässä uusia elektrodimateriaaleja akkuihin hyödyntämällä teollisuuden sivutuotteita ja kierrätettyjä akkuja.
Tutkimushankkeet tukevat EU:n puhtaan siirtymän tavoitteita, jossa tärkeitä ovat energiavarastoinnissa eli erilaisissa akuissa käytettävät strategiset kriittiset raaka-aineet, kuten litium, koboltti, nikkeli ja kupari. EU:n pyrkimyksenä on vähentää riippuvuuttaan tuontiraaka-aineista ja lisätä itsenäisyyttään maailmanlaajuisessa akkuteollisuudessa. EU:n akkuasetus viime vuodelta muuttaa akkujen valmistusta ja kierrätystä huomioimaan akkujen koko elinkaaren.
Vuonna 2024 alkaneet EU Horizon Europe -hankkeet SAFELOOP ja Streams tutkivat kierrätysraaka-aineiden käyttöä akuissa, ja Oulun yliopiston osuus budjeteista on yhteensä 1,2 miljoonaa euroa. Hankkeissa on mukana tutkimuslaitoksia ja yrityksiä lukuisista Euroopan maista.
Oulun yliopiston koordinoimassa SAFELOOP-hankkeessa päätavoitteena on parantaa litiumioniakkujen kestävyyttä, ja jopa kaksinkertaistaa käyttöikä vuoden 2019 tasoon verrattuna. Myös akkujen ja paristojen kierrätettävyyttä on tarkoitus lisätä 15 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä litiumioniakkujen tuotannossa kierrätettyä materiaalia käytetään arviolta noin 10–15 prosenttia Euroopassa. Litiumioniakkuja käytetään niiden keveyden vuoksi kannettavissa laitteissa kuten tietokoneissa ja kännyköissä, ja tällä hetkellä suurin kasvupotentiaali on niin sanotuissa ajoakuissa kuten täyssähköautojen ja työkoneiden akuissa.
”Akkumateriaalien kierrätys on Euroopan tasolla melko vähäistä eli potentiaalia on hyödyntämättä. Esimerkiksi täyssähköautot ovat niin uutta, että laajaa kierrätysmarkkinaa autojen akuille ei vielä ole. ”Suomessa kierrätykseen vietyjen älypuhelimien, tietokoneiden ja pienlaitteiden akut saadaan hyödynnettyä melko hyvin”, sanoo Oulun yliopiston professori Ulla Lassi.
SAFELOOP-projektissa aiotaan myös parantaa litiumioniakkujen turvallisuutta. Kaikille kierrätetyistä raaka-aineista valmistetuille 2 Ah:n (ampeeritunnin) litiumioniakuille tehdään standardin mukaiset turvallisuustestit.
Toinen laaja EU-hanke on Streams, jonka tavoitteena on vahvistaa akkumateriaalien toimitusketjuja. Tähän pyritään esimerkiksi kehittämällä uusia menetelmiä akkujen anodin ja katodin materiaalien kestävään tuotantoon.
Sekä neitseellisten että kierrätettyjen akkumateriaalien hyödyntämistä, ja myös eri teollisuudenalojen sivuvirtojen käyttöä akkumateriaaleiksi tutkitaan. ”Testaamme esimerkiksi metallinjalostuksen, kuten sinkin, nikkelin ja alumiinin valmistuksen sivuvirtoja ja niiden yhdistämistä osaksi primääriä katodimateriaalin valmistusta, jolla voimme paitsi lisätä kierrätettävien materiaalien osuutta, myös vähentää riippuvuutta primääreistä kriittisistä raaka-aineista”, Lassi kertoo. Streams-hankkeessa akkukennoja myös valmistetaan pilottimittakaavassa vakiintuneiden tuotantoprosessien mukaisesti, jotta tulokset ovat teollisuudessa helposti hyödynnettävissä.
Tutkijoiden ja teollisuuden yhteistyön tuloksena on viime aikoina syntynyt vaikuttavia tutkimustuloksia, jotka vauhdittivat litiumioniakkumetallien ja -materiaalien louhintaan, jalostukseen ja kierrätykseen liittyvää teknologista kehitystä. "Tutkimusyhteistyö yritysten kanssa laajenee kansallisesti ja kansainvälisesti", toteaa Lassi. Lue myös: Oulun yliopiston alkuperäiset tavoitteet toteutuivat yli odotusten BATCircle2.0 -hankkeessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Ulla Lassi, Oulun yliopisto, kestävän kemian tutkimusyksikkö, puh. 0400 294090, ulla.lassi@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Kaisu Koivumäki, Oulun yliopisto, puh. 050 4344261, kaisu.koivumaki@oulu.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Suomen kielen opiskelu auttaa muualta muuttaneita integroitumaan yhteisöön – Anne Koskela palkittiin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä22.11.2024 09:55:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston vuoden 2024 tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspalkinto myönnettiin lehtori Anne Koskelalle suomi toisena kielenä -opintojen kehittämisestä Oulun yliopistossa ja kansallisesti. Opintojen tavoitteena on paitsi opettaa suomen kieltä ja kulttuuria myös helpottaa osallistujien integroitumista Suomeen, Ouluun ja yliopistoyhteisöön.
Epäonnistumisen pelko estää naisia ryhtymästä yrittäjiksi22.11.2024 05:49:00 EET | Tiedote
Uusi tutkimus korostaa yrittäjyyspotentiaalin sukupuolieroja Suomessa viime vuosikymmeninä. Miehet raportoivat yleensä suurempaa luottamusta omiin tietoihinsa, taitoihinsa ja kokemukseensa yrityksen perustamisessa. Sukupuoliero ei ole kaventunut 2000-luvulla.
Lunta rakastava tutkija Charlotte Ditlevsen ei myrskystä pillastu - Oulun yliopiston tutkija selvittää lumen elinkaarta: ”Elintärkeää tietoa vesivarannoista”21.11.2024 11:17:44 EET | Tiedote
Hydrologi Charlotte Ditlevsenin mukaan on korkea aika oppia ymmärtämään, miten suuri merkitys lumella on veden saatavuuden kannalta.
Pimeää diversiteettiä valaisemaan – Tutkijat tavoittelevat läpimurtoa uusien lajien kuvaamisessa21.11.2024 10:17:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston koordinoima kansainvälinen tutkimushanke pyrkii ratkaisemaan lajintunnistuksen kriisin nopeasti kehittyneiden dna-teknologioiden avulla. Tavoitteena on erottaa, tunnistaa ja kuvata kymmeniä tuhansia lajeja, jotka nykyisten menetelmien hitauden vuoksi jäisivät ehkä vuosisadoiksi kokonaan tuntemattomiksi.
Varhaislapsuuden maatilaympäristö suojaa atooppiselta sairastavuudelta vielä keski-iässä21.11.2024 05:55:00 EET | Tiedote
Asuminen maatilaympäristössä imeväisikäisenä voi suojata atooppisilta sairauksilta, kuten allergiselta nuhalta, allergiselta silmätulehdukselta sekä atooppiselta monisairastavuudelta, ja suojavaikutus näkyy vielä keski-iässä. Tulos käy ilmi Oulun yliopistossa 22. marraskuuta väittelevän lääketieteen lisensiaatti Anna Haaralan väitöstutkimuksesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme