Tutkintatietoa ”nokkakolareista”: Kolmannes tapahtuu liukkailla keleillä, ajoneuvon hallinnan voi menettää kunnollinenkin kuljettaja

Raportissa tarkasteltiin 170 kohtaamisonnettomuutta, joissa menehtyi 204 henkilöä. Aineistosta on rajattu pois tietoisesti aiheutetut onnettomuudet sekä sairauskohtaukset.

Kohtaamisonnettomuuksia tapahtui vuosina 2018–2022 eniten valtateillä (55 % onnettomuuksista). Vähiten kohtaamisonnettomuuksia tapahtui pienemmillä teillä, kuten yhdysteillä. Onnettomuuksia tapahtui enemmän kaarteissa kuin suorilla tieosuuksilla. Viiden vuoden aikana tapahtuneista nokkakolareista 20 oli ohittamisen yhteydessä tapahtuneita.

Onnettomuuden aiheuttaneista henkilö- ja pakettiauton kuljettajista neljännes oli päihtyneitä. Joka viides ajoi vähintään 20 km/h ylinopeudella. Joka kymmenes kuljettaja oli vailla ajo-oikeutta.

Hallinnanmenetyksiä talvikeleillä

Kohtaamisonnettomuuksia tapahtui eniten talvikuukausina. Reilu kolmannes henkilö- ja pakettiautoilijoiden aiheuttamista kohtaamisonnettomuuksista tapahtui lumisella tai jäisellä ajokelillä. Näissä onnettomuuksissa oli yleensä kyse auton hallinnan menettämisestä. Lautakunnat arvioivat usein, että onnettomuuden taustalla oli renkaisiin liittyviä riskitekijöitä, kuten kuluneet renkaat tai ajokeliin sopimaton rengastyyppi.

− Yleisimmät kuolonkolarit ovat tieltä suistumisia ja vastaantulijoihin törmäämisiä eli kohtaamisia. Kuolettavat tieltä suistumiset tapahtuvat usein riskejä ottaville, päihtyneenä ja kovaa ajaville kuljettajille. Kohtaamisonnettomuuksissa sen sijaan olosuhteilla kuten liukkaudella ja renkaiden kunnolla on enemmän merkitystä. Myös selvin päin ja rajoitusten mukaan ajava kuljettaja saattaa menettää ajoneuvonsa hallinnan ja törmätä vastaantuleviin, OTIn liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty vertailee.

Kohtaamisonnettomuuksien aiheuttajista valtaosa (89 %) oli henkilö- ja pakettiautojen kuljettajia. Ajokorttitilastoihin suhteutettuna nuoret, alle 25-vuotiaat ja toisaalta ikääntyneemmät yli 74-vuotiaat kuljettajat korostuivat onnettomuuden aiheuttajissa.

Nokkakolareiden perimmäinen syy jää tutkijoiltakin usein epäselväksi

Noin puolessa kohtaamisonnettomuuksista liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat eivät pystyneet määrittämään tarkkaa syytä, miksi ajoneuvo siirtyi vastaantulijoiden kaistalle. Tähän vaikutti muun muassa se, että kukaan ei ollut todistamassa yksin ajavan kuljettajan onnettomuutta edeltäneitä toimia. Tutkijalautakunnat esittivät mahdollisina syinä muun muassa kuljettajan nukahtamista tai huomion siirtymistä pois ajamisesta. Tahallisesti aiheutetuiksi onnettomuuksiksi arvioidut tapaukset ovat rajattu tarkastelusta pois.

− Uudemmat autot tallentavat enemmän dataa, jota hyödyntämällä onnettomuustutkijat pääsevät parempaan ymmärrykseen onnettomuutta edeltäneistä tapahtumista. Tietoja onkin jo hyödynnetty tutkinnoissa, mutta toistaiseksi onnettomuuksissa on mukana enimmäkseen niin vanhoja autoja, ettei ajoneuvodataa ole vielä läheskään aina hyödynnettävissä, Räty kertoo.

Liikenneympäristö suunniteltava niin, että virheet eivät johda kuolemaan

− Kuolettavien nokkakolareiden suuri osuus onnettomuuksista on keskeinen ongelma suomalaisten liikenneturvallisuudessa. Hetkellinen virhe voi johtaa vakaviin seurauksiin. Eurooppalaisessa liikenneturvallisuustyössä korostetaan safe system -ajattelua, jonka mukaan inhimillisen virheen liikenteessä ei tulisi johtaa kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen. Suomessakin on tärkeää panostaa siihen, että liikenneympäristö minimoi virheiden seurauksia. Huomattavaa on, että vastakkaisista ajosuunnista tulevien ajoneuvojen törmäyksiä ei tapahtunut lainkaan sellaisilla tieosuuksilla, joissa oli keskikaiteet. Ajosuuntien fyysinen erottelu on esimerkki turvallisesta liikennesuunnittelusta, liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari tuo esiin.

Keskeisiä teemoja liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien ehdotuksissa kohtaamisonnettomuuksien vähentämiseksi:

• Ajosuuntien erottelu, esimerkiksi keskikaitein.
• Heräteraidat tiessä.
• Ajoneuvokannan uudistuminen, jotta kuljettajien tukijärjestelmät yleistyisivät.
• Ylinopeus- ja päihtymysvalvonta liikenteessä.
• Tiedotus vaihteleviin ja liukkaisiin ajokeleihin liittyvistä riskitekijöistä.

Lisätietoja:

OTIn teemaraportti: Kohtaamisonnettomuudet maanteillä 2018-2022

• Liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty, puh. 040 922 1365
• Liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari, puh. 050 306 9884
• Sähköpostit: etunimi.sukunimi@oti.fi
• Viestintä, puh. 040 450 4700

Tutustu myös kesäkuussa 2024 julkaistuun rinnakkaisraporttiin: Suistumisonnettomuudet maanteillä 2018-2022

Raportin aineistosta:

• Raportissa on tarkasteltu taajamien ulkopuolisilla maanteillä tapahtuneita kuolemaan johtaneita kohtaamisonnettomuuksia vuosina 2018–2022.
• Aineisto perustuu liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimiin onnettomuuksiin.
• Mukana on vain moottoriajoneuvo-onnettomuuksia.
• Aineistosta on rajattu pois tietoisesti aiheutetut onnettomuudet sekä onnettomuudet, joissa kuljettaja menehtyi sairauskohtaukseen.

Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tekee työtä ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia Suomessa. OTI koordinoi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimintaa ja hallinnoi tutkinnasta kerättyä tietoa muiden liikennevahinkotilastojensa lisäksi. Tilastotiedon määrä ja laatu ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia. OTI tarjoaa tärkeää tietoa, jolla voidaan vaikuttaa liikenneturvallisuuteen sekä lainsäädännön että käytännön toimenpiteiden tasolla. Instituutti toimii erillisenä yksikkönä Liikennevakuutuskeskuksessa. www.oti.fi