Suomen kansallismuseo

Kansallismuseo saapuu Raahen museoon – mukana Suomen kuuluisin poliittinen maalaus, kivikautinen hirvenpää sekä pala raahelaista historiaa

Jaa

Peruskorjaus- ja lisärakentamishankkeen takia kiinni oleva Kansallismuseo tekee sulkuaikanaan lyhyitä museovierailuja eri puolille Suomea. Kolmannen vierailunsa Kansallismuseo tekee Suomen vanhimpaan paikallismuseoon, Raahen museon Soveliuksen taloon.

Yksi mukaan otettavista teoksista on kuvataiteilija Eetu Iston suurikokoinen teos Hyökkäys. Sen siirtelyssä tarvitaan useampi käsipari. Kuva: Henni Reijonen / Suomen kansallismuseo
Yksi mukaan otettavista teoksista on kuvataiteilija Eetu Iston suurikokoinen teos Hyökkäys. Sen siirtelyssä tarvitaan useampi käsipari. Kuva: Henni Reijonen / Suomen kansallismuseo

Viikonlopun 26.–27.10.2024 aikana Soveliuksen talossa voi nähdä Suomen kansallismuseon rakastetuimpia esineitä. ”Suomen kansallismuseon kokoelmat ovat maan laajimmat ja sisältävät yli puoli miljoonaa esinettä. Museokyläilylle olemme valinneet kokoelmiemme klassikoita eli teoksia ja esineitä, joita kävijät haluavat nähdä yhä uudelleen”, erikoistutkija Satu Frondelius Suomen kansallismuseosta kertoo.    

Viikonlopun aikana voi nähdä otoksen Suomen kansallismuseon kokoelmista yli 8 000 vuoden ajalta. Vanhin esineistä on kivikaudelta peräisin oleva Huittisten hirvenpää. Mukana on myös muita kansallisesti merkittäviä kulttuuriperintöharvinaisuuksia kuten vuodelta 1542 säilynyt, kuusen juurakosta valmistettu Ruskon kousa sekä 1100-luvun taidekäsityön taidonnäyte Halikon aarre.  

Yksi nyt nähtävistä kulttuurihistoriallisesti merkittävistä aarteista on kuvataitelija Edvard ”Eetu” Iston vuonna 1899 maalaama teos Hyökkäys. Teoksessa Venäjän kaksipäinen kotka ahdistelee Suomi-neitoa ja yrittää riistää tältä lakikirjan. Sen valmistumisvuonna keisari Nikolai II antoi helmikuun manifestina tunnetun julistuksensa. Lähihistoriasta mukana ovat vuoden 2022 "Nato-kynä”, presidentti Urho Kaleva Kekkosen silmälasit ja alkuperäiset Ateljer Faunin muumihahmot 1950-luvun lopulta.  

Kansallismuseon mukana kulkevat esineet ovat kaupungista toiseen pääpiirteissään samoja. Jokaisessa kaupungissa mukana on kuitenkin yksi paikallisesti tai alueellisesti merkittävä esine. Raahen museossa nähdään kotiseututyön ja Turun alueen arkeologisen tutkimuksen edistäjänä tunnetun Jenny Maria Montin-Tallgrenin nukke, joka tunnetaan nimellä Vera Montin.  

Kansallismuseon kyläilyn aikana nähtävästä nukesta tiedetään, että se on ollut Jenny Marian mukana jo vuonna 1854, kun hänet evakuoitiin kaksivuotiaana maaseudulle englantilaisten hyökätessä Raaheen Krimin sodan aikaan.  

Nukke on harvinaisen hyvin säilynyt, ja esittää ajalle tyypillisesti muodinmukaista aikuista vaatteineen ja kampauksineen.  

”Nukke on merkittävä juuri värikkään historiansa vuoksi ja siksi, että tiedämme myös nuken omistajan. Näin vanhoja nukkeja meillä ei Suomen kansallismuseon kokoelmissa ole säilynyt kovin montaa. Voidaan olettaa, että nuken pää on valmistettu Keski-Euroopassa, mutta vartalo ja vaatteet ovat todennäköisesti ihan kotimaista tekoa”, Frondelius sanoo.    

Vuonna 1852 syntynyt Jenny Maria oli raahelaisen kauppiaan ja entisen merikapteenin Johan Montinin ja Kristina Margaretha Durchmanin tytär. ”Jenny Maria oli kerrassaan toimen tyttö jo nuoresta asti. Poikkeuksellinen porvarintytär, jonka nimeen törmää museon kokoelmien lisäksi monissa muissakin Raahen historiaan liittyvissä paikoissa”, Raahen museon johtaja Eija Turunen kuvailee. 

Ennen Raahea Kansallismuseo on kyläillyt Tornionlaakson museossa ja Lappeenrannan taidemuseossa, joissa molemmissa vieraili runsaat 2 000 kävijää viikonlopun aikana. 

”Voin luvata, että Kansallismuseon kyläily on kuin avajaiset ja näyttelyn viimeinen päivä samaan aikaan. Tunnelmaa ei tule puuttumaan”, Frondelius sanoo. Kansallismuseon kyläilyn herättämistä ajatuksista voi keskustella paikan päälle saapuvien Kansallismuseon asiantuntijoiden kanssa.  

”Kansallismuseon kyläily on loistava mahdollisuus vierailla myös Raahen vanhimmassa rakennuksessa, 1780-luvulta säilyneessä Soveliuksen talossa. Myös talon yläkerrassa sijaitseva Interiöörimuseo Laivapatruunin koti on avoinna Kansallismuseon vierailun ajan”, Turunen vinkkaa. 

Soveliuksen talo on avoinna lauantaina 26.10. klo 11–17 ja sunnuntaina 27.10. klo 10–16. Museoon on vapaa pääsy koko viikonlopun ajan.  

Raahen jälkeen Kansallismuseo saapuu Loimaalle Sarka–maatalousmuseoon 23.–24.11.2024, Seinäjoelle Etelä-Pohjanmaan museoon 22.–23.3.2025 ja Joensuuhun Pohjois-Karjalan museon uusiin museotiloihin entiselle kaupungintalolle 11.–12.10.2025.

Peruskorjaus- ja lisärakentamishankkeen takia kiinni oleva Kansallismuseo avaa ovensa yleisölle keväällä 2027. Suomen kansallismuseo toimii yhdeksässä muussa museoperheen kohteessa, Olavinlinnassa, Hämeen linnassa ja Vankilassa, Suomen merimuseossa, Langinkosken keisarillisella kalastusmajalla, Seurasaaren ulkomuseossa, Tamminiemessä, Hvitträskissä ja Louhisaaren kartanolinnassa. Suomen kansallismuseon kokoelmat ovat maan laajimmat kulttuurihistorialliset kokoelmat ja sisältävät noin 550 000 esinettä. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuvataiteilija Edvard ”Eetu” Iston teos Hyökkäys valmistui vuonna 1899. Samana vuonna keisari Nikolai II antoi helmikuun manifestina tunnetun julistuksensa. Teoksesta tuli nopeasti Suomen tunnetuin poliittinen maalaus. Kuva: Rauno Träskelin
Kuvataiteilija Edvard ”Eetu” Iston teos Hyökkäys valmistui vuonna 1899. Samana vuonna keisari Nikolai II antoi helmikuun manifestina tunnetun julistuksensa. Teoksesta tuli nopeasti Suomen tunnetuin poliittinen maalaus. Kuva: Rauno Träskelin
Lataa
Torppari Karl Ollikkala löysi Halikon kartanon mailta saviruukun 1887. Löytöä kutsutaan Halikon aarteeksi. Hopeaesineistä koostuva aarre on arvokas kokonaisuus – ja erittäin taidokasta käsityötä. Aarteeseen kuuluu kullattu krusifiksi, hopeiset ristiriipukset ja hopeinen helminauha. Ristiriipukset ovat toimineet pyhäinjäännöskoteloina. Kuva: Ilari Järvinen / Museovirasto
Torppari Karl Ollikkala löysi Halikon kartanon mailta saviruukun 1887. Löytöä kutsutaan Halikon aarteeksi. Hopeaesineistä koostuva aarre on arvokas kokonaisuus – ja erittäin taidokasta käsityötä. Aarteeseen kuuluu kullattu krusifiksi, hopeiset ristiriipukset ja hopeinen helminauha. Ristiriipukset ovat toimineet pyhäinjäännöskoteloina. Kuva: Ilari Järvinen / Museovirasto
Lataa
Raahelaisen kauppiaan ja laivanvarustajan pieni tytär Jenny Maria Montin sai lahjaksi suurikokoisen nuken. Nukke sai nimekseen Vera Montin. Nukke oli Jennyn turvana, kun hänet vain kaksivuotiaana evakuoitiin maaseudulle englantilaisten hyökättyä Raaheen Krimin sodan aikana keväällä 1854. Kuten nuket 1850-luvulla, esitti tämäkin nukke tuon ajan muodinmukaista aikuista vaatteineen ja kampauksineen. Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto
Raahelaisen kauppiaan ja laivanvarustajan pieni tytär Jenny Maria Montin sai lahjaksi suurikokoisen nuken. Nukke sai nimekseen Vera Montin. Nukke oli Jennyn turvana, kun hänet vain kaksivuotiaana evakuoitiin maaseudulle englantilaisten hyökättyä Raaheen Krimin sodan aikana keväällä 1854. Kuten nuket 1850-luvulla, esitti tämäkin nukke tuon ajan muodinmukaista aikuista vaatteineen ja kampauksineen. Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto
Lataa
Huittisten hirvenpää on noin 8 000 vuotta vanha ja Suomen tunnetuin eläinpääase. Se on koristanut arvonmerkkinä tai seremoniaesineenä kannettua nuijaa. Hirvi oli kivikautiselle ihmiselle elintärkeä saaliseläin ja ehkä siksi myös keskeinen heidän maailmankuvassaan ja myyteissään. Taidokkaasti veistetyn esineen mallina on todennäköisesti ollut kaadettu hirvenvasa.  Kuva: Ilari Järvinen / Museovirasto
Huittisten hirvenpää on noin 8 000 vuotta vanha ja Suomen tunnetuin eläinpääase. Se on koristanut arvonmerkkinä tai seremoniaesineenä kannettua nuijaa. Hirvi oli kivikautiselle ihmiselle elintärkeä saaliseläin ja ehkä siksi myös keskeinen heidän maailmankuvassaan ja myyteissään. Taidokkaasti veistetyn esineen mallina on todennäköisesti ollut kaadettu hirvenvasa. Kuva: Ilari Järvinen / Museovirasto
Lataa
Presidentti Urho Kekkosen 1970-luvulla käyttämät silmälasit.  Kuva: Ilari Järvinen / Museovirasto
Presidentti Urho Kekkosen 1970-luvulla käyttämät silmälasit. Kuva: Ilari Järvinen / Museovirasto
Lataa
Tove Jansson (1914–2001) julkaisi ensimmäisen muumikirjansa Småtrollen och den stora översvämningen 1945. Ensimmäinen suomenkielinen muumikirja Kuinkas sitten kävikään ilmestyi 1952. Muumihahmojen valmistuksen aloitti Atelier Fauni Tuusulassa 1954. Hahmot suunnitteli Helena Kuuskoski ja ne tehtiin käsityönä. Muumibuumi oli valloillaan 1960-luvun lopulla ja muumeja valmistui 150 työntekijän voimin jopa miljoona. Nämä muumihahmot ovat 1950-luvun lopulta.  Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto
Tove Jansson (1914–2001) julkaisi ensimmäisen muumikirjansa Småtrollen och den stora översvämningen 1945. Ensimmäinen suomenkielinen muumikirja Kuinkas sitten kävikään ilmestyi 1952. Muumihahmojen valmistuksen aloitti Atelier Fauni Tuusulassa 1954. Hahmot suunnitteli Helena Kuuskoski ja ne tehtiin käsityönä. Muumibuumi oli valloillaan 1960-luvun lopulla ja muumeja valmistui 150 työntekijän voimin jopa miljoona. Nämä muumihahmot ovat 1950-luvun lopulta. Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto
Lataa
Ruskon kousa on yksi Kansallismuseon tunnetuimmista esineistä. Koristeelliset kousat olivat juhlamaljoja. Kousaa on käytetty vielä 1800-luvulla kinkereillä eli lukusilla juoma-astiana. 1500-luvulla tällaiset astiat kuuluivat vain linnojen astiastoihin.  Kuva: Ilari Järvinen / Museovirasto
Ruskon kousa on yksi Kansallismuseon tunnetuimmista esineistä. Koristeelliset kousat olivat juhlamaljoja. Kousaa on käytetty vielä 1800-luvulla kinkereillä eli lukusilla juoma-astiana. 1500-luvulla tällaiset astiat kuuluivat vain linnojen astiastoihin. Kuva: Ilari Järvinen / Museovirasto
Lataa
Ulkoministeri Pekka Haavisto lahjoitti Suomen kansallismuseon kokoelmiin kynän, jolla hän allekirjoitti Suomen Nato-hakemuksen. Kuva: Matti Kilponen, Museovirasto
Ulkoministeri Pekka Haavisto lahjoitti Suomen kansallismuseon kokoelmiin kynän, jolla hän allekirjoitti Suomen Nato-hakemuksen. Kuva: Matti Kilponen, Museovirasto
Lataa
Kuvataiteilija Eetu Iston teos Hyökkäys on yksi Suomen kansallismuseon kokoelmien teoksista, joita kävijät haluavat nähdä yhä uudelleen. Kuva: Jukkapekka Etäsalo / Suomen kansallismuseo.
Kuvataiteilija Eetu Iston teos Hyökkäys on yksi Suomen kansallismuseon kokoelmien teoksista, joita kävijät haluavat nähdä yhä uudelleen. Kuva: Jukkapekka Etäsalo / Suomen kansallismuseo.
Lataa
Yksi mukaan otettavista teoksista on kuvataiteilija Eetu Iston suurikokoinen teos Hyökkäys. Sen siirtelyssä tarvitaan useampi käsipari. Kuva: Henni Reijonen / Suomen kansallismuseo
Yksi mukaan otettavista teoksista on kuvataiteilija Eetu Iston suurikokoinen teos Hyökkäys. Sen siirtelyssä tarvitaan useampi käsipari. Kuva: Henni Reijonen / Suomen kansallismuseo
Lataa

Linkit

Tietoa julkaisijasta

Suomen kansallismuseo on valtakunnallinen kulttuurihistorian museo, joka ylläpitää ja kehittää kulttuurihistorian kokoelmiaan, edistää kulttuuriperinnön tutkimusta ja käyttöä, sekä tarjoaa näyttely- ja yleisöpalveluja museokohteissaan ympäri maan: Kansallismuseo, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Suomen merimuseo, Langinkoski, Hvitträsk, Louhisaari, Vankila, Hämeen linna ja Olavinlinna. Yhteiskunnallisena keskustelijana ja alan kansainvälisenä vaikuttajana toimiva Suomen kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Museovirastoa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen kansallismuseo

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye