Suomen kansallismuseo

Kansallismuseo saapuu Suomen maatalousmuseo Sarkaan – mukana useita Lounais-Suomesta peräisin olevia kulttuurihistoriallisia aarteita

Jaa

Peruskorjaus- ja lisärakentamishankkeen takia kiinni oleva Kansallismuseo tekee sulkuaikanaan lyhyitä vierailuja museoihin eri puolille Suomea. Seuraavana kohteena on Suomen maatalousmuseo Sarka Loimaalla 23.–24.11.2024.

Kansallismuseo tuo mukanaan mm. kuvan erikoislaatuisen miekan, jossa on ruotsalainen kahva ja venäläinen säilä. Tietojen mukaan se on jätetty Alastaron kirkkoon sotilasuran tehneen Anders Josef Hästeskon (1753–1825) kuoleman jälkeen. Säilä voisi olla sotasaalis, mutta pohdittavaksi jää onko miekkaa käytetty taisteluissa. Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto
Kansallismuseo tuo mukanaan mm. kuvan erikoislaatuisen miekan, jossa on ruotsalainen kahva ja venäläinen säilä. Tietojen mukaan se on jätetty Alastaron kirkkoon sotilasuran tehneen Anders Josef Hästeskon (1753–1825) kuoleman jälkeen. Säilä voisi olla sotasaalis, mutta pohdittavaksi jää onko miekkaa käytetty taisteluissa. Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto

Kansallismuseon kaksipäiväisen kyläilyn aikana voi nähdä otoksen Suomen kansallismuseon kulttuurihistoriallisesti merkittävistä kokoelmista ja tutustua esineiden tarinoihin Kansallismuseon asiantuntijoiden kanssa.

”Suomen kansallismuseon kokoelmat ovat maan laajimmat ja sisältävät yli puoli miljoonaa esinettä ja teosta. Mukaan olemme valinneet esineistä sellaisia, joita kävijämme haluavat nähdä yhä uudelleen ja jotka herättävät suuriakin tunteita”, kertoo yleisösuhdepäällikkö Hanna Forssell Suomen kansallismuseosta.

”On hienoa päästä tarjoamaan puitteet tällaiselle kokonaisuudelle, jossa yhdistyvät Suomen kansallismuseon vankka tietämys ja asiantuntijuus sekä otos sen kokoelmista vaikuttavimmillaan”, toteaa Saran museonjohtaja Lauri Viinikkala.

Kenties tunnetuin nyt nähtävistä teoksista on koulukirjoistakin tuttu kuvataiteilija Edvard ”Eetu” Iston vuonna 1899 maalaama teos Hyökkäys. Maalauksessa Venäjän kaksipäinen kotka yrittää riistää Suomi-neidolta lakikirjan. Teoksen syntyajankohtana keisari Nikolai II antoi helmikuun manifestina tunnetun julistuksensa.

Vanhin Sarka-museossa nähtävistä kulttuurihistoriallisista aarteista on kivikaudelta vuodelta 6100 eaa. peräisin oleva Huittisten hirvenpää. Taidokkaasti tehty hirvenpää on kenties ollut seremoniaesine, hirviklaanin tunnusmerkki tai päällikön statusmerkki.

Lähihistoriasta esillä ovat "Nato-kynä”, jolla ulkoministerinä toiminut Pekka Haavisto allekirjoitti Suomen Nato-hakemuksen, presidentti Urho Kaleva Kekkosen ikoniset silmälasit 1970-luvulta ja alkuperäiset Ateljer Faunin muumihahmot 1950-luvun lopulta.

Merkittävää kulttuuriperintöä Lounais-Suomen alueelta

Jokaisessa museokohteessa Kansallismuseolla on mukana myös alueellisesti tai paikallisesti merkittäviä esineitä. Sarka-museossa näitä ovat Halikon aarre, Ruskon kousa ja Alastaron kirkosta Suomen kansallismuseon kokoelmiin vuonna 1874 lahjoitettu miekka.

Taidekäsityön mestariteokseksi kutsuttu Halikon aarre on 1100-luvulta. Se koostuu useasta osasta, kullatusta krusifiksista, hopeisesta ristiriipuksesta ja helminauhasta. Saviruukussa säilyneet aarteet löytyivät Halikon kartanon eli nykyisen Joensuun kartanon mailta vuonna 1887.

Esillä on myös vuodelta 1542 säilynyt harvinaisuus, kuusen juurakosta valmistettu Ruskon kousa. Vakka-Suomessa valmistetut koristeelliset kousat olivat juhlamaljoja, valmistumisajankohtanaan ne kuuluivat ainoastaan linnojen astiastoihin.

1700-luvun lopusta peräisin oleva miekka on tietojen mukaan jätetty Alastaron kirkkoon Anders Josef Hästeskon (1753–1825) kuoleman jälkeen. Hästesko taisteli Ruotsin joukoissa Venäjää vastaan sekä Kustaa III:n sodassa (1788–1790) että Suomen sodassa (1808–1809). Miekan terässä näkyy käytön jälkiä ja se on katkennut, varmaa tietoa miekan taistelukäytöstä ei kuitenkaan ole.

Erikoislaatuisessa miekassa on ruotsalainen kahva ja venäläinen säilä. Säilän veriuraan on kaiverrettu Vivat Catharina, toiselle puolen kyrillisillä ja toiselle latinalaisilla kirjaimilla. Hästeskon sotilasuran perusteella voisi arvella, että säilä on sotasaalis. 

Vapaa pääsy koko viikonlopun ajan

Suomen kansallismuseon kokoelmaesineet ovat nähtävillä Sarka-museon Riihi-tilassa lauantaina 23.11. klo 11–17 ja sunnuntaina 24.11. klo 10–16. Lisäksi Sarka-museon muut näyttelyt ovat avoinna klo 10–17. Kaikkiin museon näyttelyihin on vapaa pääsy koko viikonlopun ajan. 

Kansallismuseo jatkaa museokyläilyjä ensi vuonna ja saapuu Seinäjoelle Etelä-Pohjanmaan museoon 22.–23.3.2025 ja Joensuuhun Pohjois-Karjalan museon uusiin museotiloihin 11.–12.10.2025.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuvataiteilija Edvard ”Eetu” Iston teos Hyökkäys valmistui vuonna 1899. Samana vuonna keisari Nikolai II antoi helmikuun manifestina tunnetun julistuksensa. Teoksesta tuli nopeasti Suomen tunnetuin poliittinen maalaus. Kuva: Rauno Träskelin
Kuvataiteilija Edvard ”Eetu” Iston teos Hyökkäys valmistui vuonna 1899. Samana vuonna keisari Nikolai II antoi helmikuun manifestina tunnetun julistuksensa. Teoksesta tuli nopeasti Suomen tunnetuin poliittinen maalaus. Kuva: Rauno Träskelin
Lataa
Kansallismuseon kyläilyn aikana voi nähdä myös vuodelta 1542 säilyneen harvinaisuuden, kuusen juurakosta valmistetun Ruskon kousan. Vakka-Suomessa valmistetut koristeelliset kousat olivat juhlamaljoja, mutta valmistumisajankohtanaan ne kuuluivat ainoastaan linnojen astiastoihin. Kuva: Ilari Järvinen / Museovirasto
Kansallismuseon kyläilyn aikana voi nähdä myös vuodelta 1542 säilyneen harvinaisuuden, kuusen juurakosta valmistetun Ruskon kousan. Vakka-Suomessa valmistetut koristeelliset kousat olivat juhlamaljoja, mutta valmistumisajankohtanaan ne kuuluivat ainoastaan linnojen astiastoihin. Kuva: Ilari Järvinen / Museovirasto
Lataa
Torppari Karl Ollikkala löysi Halikon kartanon mailta saviruukun 1887. Löytöä kutsutaan Halikon aarteeksi. Hopeaesineistä koostuva aarre on arvokas kokonaisuus – ja erittäin taidokasta käsityötä. Aarteeseen kuuluu kullattu krusifiksi, hopeiset ristiriipukset ja hopeinen helminauha. Ristiriipukset ovat toimineet pyhäinjäännöskoteloina. Kuva: Ilari Järvinen / Museovirasto
Torppari Karl Ollikkala löysi Halikon kartanon mailta saviruukun 1887. Löytöä kutsutaan Halikon aarteeksi. Hopeaesineistä koostuva aarre on arvokas kokonaisuus – ja erittäin taidokasta käsityötä. Aarteeseen kuuluu kullattu krusifiksi, hopeiset ristiriipukset ja hopeinen helminauha. Ristiriipukset ovat toimineet pyhäinjäännöskoteloina. Kuva: Ilari Järvinen / Museovirasto
Lataa
1700-luvun lopusta peräisin oleva miekka on perimätiedon mukaan jätetty Alastaron kirkkoon Anders Josef Hästeskon (1753–1825) kuoleman jälkeen.  Hästesko taisteli Ruotsin joukoissa Venäjää vastaan sekä Kustaa III:n sodassa (1788–1790) että Suomen sodassa (1808–1809).  Erikoislaatuisessa miekassa on ruotsalainen kahva ja venäläinen säilä. Säilän veriuraan on kaiverrettu Vivat Catharina, toiselle puolen kyrillisillä ja toiselle latinalaisilla kirjaimilla. Hästeskon sotilasuran perustella voidaan päätellä, että säilä voisi olla sotasaalis.  Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto
1700-luvun lopusta peräisin oleva miekka on perimätiedon mukaan jätetty Alastaron kirkkoon Anders Josef Hästeskon (1753–1825) kuoleman jälkeen. Hästesko taisteli Ruotsin joukoissa Venäjää vastaan sekä Kustaa III:n sodassa (1788–1790) että Suomen sodassa (1808–1809). Erikoislaatuisessa miekassa on ruotsalainen kahva ja venäläinen säilä. Säilän veriuraan on kaiverrettu Vivat Catharina, toiselle puolen kyrillisillä ja toiselle latinalaisilla kirjaimilla. Hästeskon sotilasuran perustella voidaan päätellä, että säilä voisi olla sotasaalis. Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto
Lataa
Ulkoministeri Pekka Haavisto lahjoitti Suomen kansallismuseon kokoelmiin kynän, jolla hän allekirjoitti Suomen Nato-hakemuksen. Nyt kynän voi nähdä Sarka-museossa. Kuva: Matti Kilponen, Museovirasto
Ulkoministeri Pekka Haavisto lahjoitti Suomen kansallismuseon kokoelmiin kynän, jolla hän allekirjoitti Suomen Nato-hakemuksen. Nyt kynän voi nähdä Sarka-museossa. Kuva: Matti Kilponen, Museovirasto
Lataa
Presidentti Urho Kekkosen 1970-luvulla käyttämät silmälasit. Kuva: Ilari Järvinen / Museovirasto
Presidentti Urho Kekkosen 1970-luvulla käyttämät silmälasit. Kuva: Ilari Järvinen / Museovirasto
Lataa
Tove Jansson (1914–2001) julkaisi ensimmäisen muumikirjansa Småtrollen och den stora översvämningen 1945. Ensimmäinen suomenkielinen muumikirja Kuinkas sitten kävikään ilmestyi 1952. Muumihahmojen valmistuksen aloitti Atelier Fauni Tuusulassa 1954. Hahmot suunnitteli Helena Kuuskoski ja ne tehtiin käsityönä. Muumibuumi oli valloillaan 1960-luvun lopulla ja muumeja valmistui 150 työntekijän voimin jopa miljoona. Nämä muumihahmot ovat 1950-luvun lopulta. Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto
Tove Jansson (1914–2001) julkaisi ensimmäisen muumikirjansa Småtrollen och den stora översvämningen 1945. Ensimmäinen suomenkielinen muumikirja Kuinkas sitten kävikään ilmestyi 1952. Muumihahmojen valmistuksen aloitti Atelier Fauni Tuusulassa 1954. Hahmot suunnitteli Helena Kuuskoski ja ne tehtiin käsityönä. Muumibuumi oli valloillaan 1960-luvun lopulla ja muumeja valmistui 150 työntekijän voimin jopa miljoona. Nämä muumihahmot ovat 1950-luvun lopulta. Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto
Lataa
Huittisten hirvenpää on noin 8 000 vuotta vanha ja Suomen tunnetuin eläinpääase. Se on koristanut arvonmerkkinä tai seremoniaesineenä kannettua nuijaa. Hirvi oli kivikautiselle ihmiselle elintärkeä saaliseläin ja ehkä siksi myös keskeinen heidän maailmankuvassaan ja myyteissään. Taidokkaasti veistetyn esineen mallina on todennäköisesti ollut kaadettu hirvenvasa. Kuva: Ilari Järvinen / Museovirasto
Huittisten hirvenpää on noin 8 000 vuotta vanha ja Suomen tunnetuin eläinpääase. Se on koristanut arvonmerkkinä tai seremoniaesineenä kannettua nuijaa. Hirvi oli kivikautiselle ihmiselle elintärkeä saaliseläin ja ehkä siksi myös keskeinen heidän maailmankuvassaan ja myyteissään. Taidokkaasti veistetyn esineen mallina on todennäköisesti ollut kaadettu hirvenvasa. Kuva: Ilari Järvinen / Museovirasto
Lataa
Suomen maatalousmuseo Sarkaan on vapaa pääsy koko viikonlopun ajan. Kuva: Suomen maatalousmuseo Sarka
Suomen maatalousmuseo Sarkaan on vapaa pääsy koko viikonlopun ajan. Kuva: Suomen maatalousmuseo Sarka
Lataa

Linkit

Tietoa julkaisijasta

Suomen kansallismuseo on valtakunnallinen kulttuurihistorian museo, joka ylläpitää ja kehittää kulttuurihistorian kokoelmiaan, edistää kulttuuriperinnön tutkimusta ja käyttöä, sekä tarjoaa näyttely- ja yleisöpalveluja museokohteissaan ympäri maan: Kansallismuseo, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Suomen merimuseo, Langinkoski, Hvitträsk, Louhisaari, Vankila, Hämeen linna ja Olavinlinna. Yhteiskunnallisena keskustelijana ja alan kansainvälisenä vaikuttajana toimiva Suomen kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Museovirastoa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen kansallismuseo

KUTSU: Beninin ulkoministeri vierailee Museoviraston kokoelma- ja konservointikeskuksessa Vantaalla maanantaina 4.11. klo 13.30–151.11.2024 14:08:33 EET | Kutsu

Suomen kansallismuseo kutsuu median edustajia seuraamaan Beninin ulkoministerin vierailua Museoviraston kokoelma- ja konservointikeskukseen maanantaina 4.11. klo 13.30. Suomen kansallismuseo käynnistää uuden repatriaation eli palautuksen, kun se aikoo palauttaa Beninin tasavallalle Suomen kansallismuseon kokoelmiin vuonna 1939 liitetyn kataklén, kuninkaallisen seremoniaistuimen. Repatriaatioon valmistautuminen on esillä Beninin ulkoministeri Olushegun Adjadi Bakarin vierailulla Suomessa 4.−5.11.2024.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye