Suomen kansallismuseo käynnistää repatriaation Beniniin

”Kataklén palauttaminen Beniniin täydentää historiallisesti merkittävän repatriaation, jossa Ranska palautti Beniniin 26 esinettä vuonna 2021. Pääsemme osaltamme nyt konkreettisesti edistämään pitkään vireillä ollutta palautusaiettamme yhteistyössä Beninin kulttuuriperintöviranomaisten kanssa”, sanoo Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila. 

”Omistajuus omaan kulttuuriperintöön on perustavanlaatuinen arvo, jota haluamme Suomen kansallismuseossa olla globaalisti edistämässä. Kataklén pysäyttävä historia näyttää toteen, kuinka korvaamaton merkitys kulttuuriomaisuudella on. Kokoelmavaihdon myötä Suomen kansallismuseoon tulleen kataklén tapaus osoittaa myös pitkäjänteisen ammatillisen museotyön merkitystä. 1930-luvulla vaihdetun esineistön jännittäviä vaiheita on kartoitettu yhteistyössä Ranskan kanssa”, kuvailee Anttila. 

Kataklén tarina 

Suomen kansallismuseon kokoelmissa oleva kataklé on peräisin nykyisen Beninin tasavallan alueella sijainneesta, 1600-luvulla perustetusta Dahomeyn kuningaskunnasta. ”Kataklé” tarkoittaa kolmijalkaista istuinta. Se on seremoniakäytössä ollut esine, joka symboloi vakautta ja voimaa. Kuninkailla oli varsinainen suurempi valtaistuin, ja katakléa käytettiin liikuteltavana valtaistuimena palatsin ulkopuolella.  

Vuosina 1892–94 käydyissä sodissa Ranska valloitti Dahomeyn kuningaskunnan ja liitti sen osaksi Ranskan Länsi-Afrikkaa. Vuonna 1892 Ranskan joukot myöhemmin kenraaliksi nimetyn eversti Doddsin johdolla ryöstivät Dahomeyn pääkaupungin Abomeyn kuninkaanpalatsista 27 esinettä, mm. kolme kuninkaan valtaistuinta, kolme kuningasveistosta, kaksi katakléa, neljä palatsin ovea sekä arvomerkkejä. Valtauksen yhteydessä kuningas Béhanzin pakeni kuningaskunnasta. 

Ryöstetyt esineet toimitettiin Pariisiin Trocadéron etnografiseen museoon, josta ne siirtyivät 1937 avattuun Musée de l’Hommeen. Tuohon aikaan oli tavallista, että museot tekivät keskenään maiden välisiä esinevaihtoja ammatillisen yhteistyön nimissä. Kansainvälisten vaihtojen tarkoituksena oli esitellä maailman kulttuureja mahdollisimman laajasti sellaisiltakin alueilta, joihin oman maan toiminta ei ulottunut. Myös Ranskan Musée de l’Homme ja Suomen kansallismuseo vaihtoivat keskenään esineistöä vuosina 1938−39, jolloin Suomen kansallismuseo vastaanotti 59 Afrikasta, Aasiasta ja Oseanista peräisin olevaa esinettä. Mitä ilmeisimmin Suomessa ei tuolloin tiedetty kataklén merkittävää arvoa Dahomeyssa eikä sen historiaa ryöstettynä esineenä. 

Marraskuussa 2021 Ranska palautti Beninin tasavaltaan 26 esinettä, jotka oli ryöstetty Abomeysta 1890-luvun alkuvuosina. Joukossa oli myös toinen kuninkaanpalatsista viedyistä katakléista. Toinen kataklé kuitenkin puuttui. Jatkoselvitysten jälkeen esine paikallistettiin kuuluneeksi vuonna 1939 Suomeen tuotuun vaihtokokoelmaan, minkä jälkeen on alkanut selvitystyö vanhaksi ryöstösaaliiksi paljastuneen kataklén palauttamiseksi Beniniin. 

Benin on esittänyt kataklésta virallisen palautuspyynnön Suomen valtiolle. Suomen kansallismuseo on vastannut palautuspyyntöön myönteisesti ja edistää palautuksen toteutusta virallisen prosessin mukaisesti. Palautuspäätös on edellyttänyt perusteellista valmistelua, provenienssitutkimusta ja yhteistyötä Ranskan sekä erityisesti maan ulkoeurooppalaisista kokoelmista vastaavan Musée du Quai Branlyn kanssa. Asia on esillä Beninin ulkoministeri Olushegun Adjadi Bakarin vierailun yhteydessä Suomessa 4.−5.11.2024. Palautuksen eli repatriaation ajankohtaa ei ole vielä sovittu.

Suomen kansallismuseo tehnyt kolme merkittävää palautusta viime vuosina 

Kulttuuriperinnön omistajuus ja palauttaminen joko konkreettisesti, digitaalisesti tai muulla tavoin alkuperäisten omistajien jälkeläisille on kansainvälisen museokentän ajankohtaisimpia kysymyksiä. Aineellisella ja aineettomalla kulttuuriperinnöllä on mittaamattoman arvokas merkitys yksilöiden ja yhteisöjen identiteetille, hyvinvoinnille ja jatkuvuudelle. 

Suomen kansallismuseo on lähivuosina tehnyt kolme kansainvälistä huomiota ja tunnustusta saanutta repatriaatiota. 

Vuonna 2020 Suomen kansallismuseo palautti Yhdysvaltain alkuperäiskansojen edustajille Mesa Verdeen, Coloradoon, hautauksista peräisin olleita ihmisjäänteitä ja hautaesineitä, jotka oli kerätty viimeistään 1300-luvulla lakanneen kulttuurin asuinpaikoilta. Ne oli kerännyt geologi ja kasvitieteilijä Gustaf Nordenskiöld tutkimusmatkallaan vuonna 1891. 

Syksyllä 2021 museo palautti kansalliskokoelmista noin 2 200 saamelaisesinettä Saamenmaalle, Saamelaismuseo Siidan haltuun. 

Keväällä 2023 Suomen kansallismuseo palautti Namibian kansallismuseolle kaksi Ondongan kuningaskunnan valtakiven fragmenttia. Kivifragmentit olivat aikanaan siirtyneet Suomen kansallismuseolle Suomen Lähetysmuseolta. Palautustilaisuus toteutettiin presidentti Sauli Niinistön valtiovierailun yhteydessä. 

Nyt tehtävää kataklé-istuimen repatriaatiota ei pidä sekoittaa ns. "Beninin pronsseja" koskevaan keskusteluun ja palautuksiin. "Beninin pronsseilla" tarkoitetaan nykyisen Nigerian alueella sijainneesta Beninin kuningaskunnasta (entinen Edo-kuningaskunta) ryöstettyä arvoesineistöä, kun taas Dahomeyn kuningaskunta, josta kataklé on peräisin, sijaitsi nykyisen Beninin tasavallan alueella.  

Kataklén yksityiskohtaisempi tarina Suomen kansallismuseon verkkosivuilla, Kuukauden esine -palstalla (vuodelta 2022): https://www.kansallismuseo.fi/fi/kuukauden-esineet/2022/otsikko  

Kuvia kataklésta: museovirasto.kuvat.fi/i/etVArmxcW65PyGFkCwqfUQJR89bKv7HZ#katakle#katakle 

Lisätiedot:  

ylijohtaja Elina Anttila, Suomen kansallismuseo, puh. 0295 336 131, elina.anttila@kansallismuseo.fi 

erikoistutkija Pilvi Vainonen, etnografiset kokoelmat, Suomen kansallismuseo, puh. 0295 336 432, pilvi.vainonen@kansallismuseo.fi 

markkinointi- ja viestintäjohtaja Päivi Kukkamäki, Suomen kansallismuseo ja Museovirasto, 
puh. 0295 336 181, paivi.kukkamaki@kansallismuseo.fi 

Median haastattelupyynnöt, mediakuvat: viestintäasiantuntija Sanna Paakkanen, puh. 0295 336 200, sanna.paakkanen@kansallismuseo.fi