Tampereen yliopisto

Tutkimus tarkensi ruutuajan yhteyttä lapsen psykososiaaliseen oireiluun

Jaa

Tuore tutkimus lisää tietoa digitaalisen median parissa vietetystä ajasta lasten arkielämässä. Tulokset vahvistavat aiempien tutkimuksen havaintoja siitä, että lisääntynyt ruutuaika on yhteydessä lasten psykososiaaliseen oireiluun kuten tarkkaavuus- ja keskittymisvaikeuksiin. Tutkijat korostavat vanhempien hyvinvoinnin merkitystä ja lapsen ohjaamisen roolia arvioitaessa ruutuajan vaikutuksia. Ruutuajan yhteys lapsen oireiluun havaittiin tutkimuksessa voimakkaampana, kun myös lapsen äiti raportoi omasta heikentyneestä hyvinvoinnistaan.

Kuva: Karolina Kaboompics/Pexels.com
Kuva: Karolina Kaboompics/Pexels.com

Suomalaistutkimus tarkasteli vanhemmuustyylien ja vanhempien psykologisen stressin merkitystä siinä, minkälainen yhteys digitaaliseen mediaan käytetyllä ruutuajalla on lasten psykososiaaliseen oireiluun. Vanhemmuustyylillä tarkoitetaan vanhemman kasvatusasenteita, -arvoja ja toimintaa. 

Viisivuotiaiden lasten kuluttaman ruutuajan yhteyttä keskittymiseen ja käyttäytymisen vaikeuksiin tarkasteltiin huomioimalla vanhemmuustyylit ja vanhempien psyykkinen hyvinvointi. Tutkijat pohtivat, selittävätkö erilaiset vanhemmuuden tekijät lasten ruutuaikaa tai sen yhteyttä lasten ruutuaikaoireiluun.

Tutkimuksessa havaittiin, että viisivuotiailla lapsilla runsas ruutuaika oli yhteydessä keskittymisen vaikeuksiin, levottomuuteen ja häiriökäyttäytymisen lisääntymiseen.

Runsas ruutuaika oli tutkimuksen mukaan yhteydessä tarkkaavaisuus- ja keskittymisvaikeuksiin, hyperaktiivisuuteen, impulsiivisuusoireisiin sekä ulospäin (esim. käytösvaikeudet) ja sisäänpäin suuntautuneisiin oireisiin kuten ahdistuneisuuteen.  

Yhteys oireiluun havaittiin huolimatta siitä, millaista vanhemmuus oli luonteeltaan tai millaiseksi vanhemmat arvioivat oman hyvinvointinsa. Voimakkainta yhteys ruutuajan ja lasten oireilun välillä oli kuitenkin silloin, kun äiti raportoi stressaantuneisuutta ja masentuneisuutta. Isien raportoidessa vastaavia haasteita yhteyttä lapsen oireiluun ei havaittu yhtä voimakkaana.

Vanhempien omat haasteet voivat vaikeuttaa ruutuajan hallintaa

Tutkimuksessa oli mukana vain tavanomaisesti kehittyneitä lapsia, eikä esimerkiksi lapsia, jotka olisivat saaneet viisivuotiaaksi mennessä diagnoosin tarkkaavuushäiriöstä tai muun kehityksellisen diagnoosin. 

– Ruutuaika ei siten ole merkityksellistä vain lapsille, joilla on kehityksellisiä haasteita, vaan se yhdistyy laajemmin tutkimuksessamme lapsen normatiiviseen kehitykseen, toteaa yliopistotutkija, kehitysneuropsykologian dosentti Anneli Kylliäinen Tampereen yliopistosta. 

Tutkijat korostavat, että tuloksia on kuitenkin tulkittava varovaisesti, eikä ruutuajan vaikutuksia todenneta tutkimuksessa suorana syy-yhteytenä. Erilaisten riskitekijöiden vaikutukset ovat monimutkaisia ja yhteys ruutuajan ja oireiden välillä kaksisuuntainen. Tiedetään esimerkiksi, että ruutuaika lisää riskiä univaikeuksille, mikä puolestaan altistaa lasten päiväaikaisille oireille.

– Toisaalta saattaa olla, että hieman levottomammat ja ärhäkkäämmät lapset katsovat ylipäätään ruutuja enemmän, jolloin ruutuaika sinänsä ei aina aiheuta näitä haasteita. 

Tutkimus korostaa vanhempien hyvinvointia tekijänä ilmiössä ja heidän lasta ohjaavaa roolia, kun mietitään ruutuajan haitallisia vaikutuksia. 

– Tutkimuksen mukaan stressaantuneet ja masennusoireista kärsivät äidit eivät kuitenkaan sallineet lapsille sen enempää ruutuaikaa kuin muutkaan. On kuitenkin mahdollista, että rasittuneet vanhemmat eivät välttämättä jaksa katsoa lasten kanssa yhdessä mediasisältöjä. Yhdessä olisi kuitenkin tärkeää keskustella sisällöstä, ja se auttaisi myös siirtymään ruudun äärestä muuhun tekemiseen, Kylliäinen sanoo. 

Kyseessä on Lasten uni- ja terveystutkimus (CHILD-SLEEP) syntymäkohortissa tehty ruutuaikatutkimus. Yhteistyössä ovat mukana Tampereen yliopisto, THL, HUS, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Pirkanmaan hyvinvointialue (Tays).

Tutkijat ehdottavat, että terveydenhuollossa ruutuajan pituutta tiedusteltaisiin jo nuorella iällä. Lisäksi tulisi tarjota ohjausta liiallisen ruutuajan hallintaan.

Tutkimus hyödynsi suomalaisen CHILD-SLEEP-syntymäkohorttitutkimuksen tietoja. Vanhemmat ja lapsi arvioitiin, kun lapsi oli viisivuotias. Ruutuaikaa mitattiin vanhemman raportoiman television ja muiden laitteiden ohjelmien katselulla. Lapsen psykososiaalisia ongelmia ja vanhempien masennusta, stressiä ja vanhemmuustyyliä arvioitiin vanhemman itseraportointien avulla.

Tutkimus

Niiranen, J., Kiviruusu, O., Vornanen, R. et al. Children’s screen time and psychosocial symptoms at 5 years of age – the role of parental factors. BMC Pediatrics 24, 500 (2024). 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Yliopistotutkija Anneli Kylliäinen, Tampereen yliopisto
anneli.kylliainen@tuni.fi
050 318 6021

Tutkimuspäällikkö Juulia Paavonen, HUS, THL
juulia.paavonen@hus.fi
050 428 6524

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Asuntorakennuttajien uudisasuntokohteiden myyntiehdot toimivat riskienhallinnan välineinä18.12.2024 08:11:56 EET | Tiedote

Väitöstutkimuksessaan TkL Tuija Lönnrot tutki asuntorakennuttajien uudisasuntokohteiden myyntiehtoja ja niihin sisältyviä riskejä sekä riskienhallintaa myyntiehdoissa. Tutkimustulokset auttavat eri toimijoita tiedostamaan muun muassa myyntiehtojen suuren määrän ja suunnittelemaan toimenpiteitä riskien hallitsemiseksi. Asunto-osakeyhtiömuotoisten uudisasuntojen myyntiehtoja, niiden riskejä sekä riskienhallintaa ei ole aiemmin tutkittu kattavasti.

Väitös: Sairaalaorganisaatioiden osastonhoitajat kohtaavat vaateita ja odotuksia kliinisen työn johtamisessa13.12.2024 12:04:50 EET | Tiedote

Sairaalaorganisaatioissa kliinisen työn johtaminen ja hallinnollisten tehtävien yhteensovittaminen voi olla haastavaa. Näin kertoo terveystieteiden maisteri Mirja Ottman-Salminen, joka kehitti väitöskirjatutkimuksessaan sairaalaorganisaatioiden osastonhoitajien kliinisen työn johtamisen toimintamallia. Asiakaslähtöinen, kliinisen työn johtaminen ja sen tutkimus on ajankohtaista, jotta SOTE-uudistuksen tavoite eli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen asiakaslähtöinen integraatio saavutetaan.

Tampereen yliopistosta valmistuu yli 4 000 tutkinto-opiskelijaa tänä vuonna – Pirkanmaa pitää tulevaisuuden osaajat13.12.2024 10:09:38 EET | Tiedote

Tänä vuonna Tampereen yliopistosta valmistuu yli 4 000 tutkinto-opiskelijaa. Määrässä ovat mukana kandidaatintutkinnon suorittaneet opiskelijat. Yli puolet valmistuneista suoritti ylemmän korkeakoulututkinnon (esim. diplomi-insinööri ja maisteri). Pirkanmaa houkuttelee ja pitää tulevaisuuden osaajia, sillä puolet valmistuneista jää maakuntaan.

Väitös: Neuvolaterveydenhoitajat tarvitsevat koulutusta varmistamaan pitkäkestoisen imetyksen ohjausosaamista12.12.2024 15:13:45 EET | Tiedote

Yli yksivuotiaan lapsen imetyksellä on merkittäviä terveyshyötyjä niin lapselle kuin äidille. Pitkäkestoista imetystä ei kuitenkaan nähdä länsimaisessa kulttuurissa yleisesti hyväksyttävänä, ja terveydenhuollon ammattilaisten ohjausosaaminen siitä on puutteellista maailmanlaajuisesti. Terveystieteiden maisteri Oona Ojantausta tutki väitöskirjassaan vauvavuoden jälkeen jatkuvaa imetystä äitien kokemusten ja neuvolaterveydenhoitajien imetysohjausosaamisen näkökulmista.

Väitös: Maria Jotunin dialogikerronta kommentoi naisten yhteiskunnallista asemaa12.12.2024 14:46:01 EET | Tiedote

Dialogikerronta on kaunokirjallisuuden vakiintunut mutta verrattain vähän tutkittu kerronnallinen ilmiö. Väitöstutkimuksessaan Anna Kuutsa tutkii dialogikerronnan, avioliittokertomusten ja yhteiskunnallisen teeman suhdetta Maria Jotunin (1880–1943) proosafiktiossa. Ensimmäisenä Jotunin proosatuotantoa käsittelevänä monografiana tutkimus tarjoaa uutta tietoa kotimaisen klassikkokirjailijan tuotannon keskeisistä ja kirjallisuushistoriallisesti merkittävistä ominaispiirteistä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye