Väitös: Kiinalaisessa runoudessa ihminen ja luonto ovat yhtä
Tero Tähtisen väitöskirja on ensimmäinen Suomessa laadittu klassista kiinalaista runoutta käsittelevä akateeminen tutkimus. Se osoittaa, miten ihmisen ja luonnon välinen rajalinja oli kiinalaisessa luontorunoudessa häilyvä.
FM Tero Tähtisen yleisen kirjallisuustieteen väitöskirja Tyhjä vuori, tyhjä mieli. Ihmisen ja luonnon suhde klassisessa kiinalaisessa luontorunoudessa tarkastettiin julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 4.10.2024.
***
Tero Tähtisen väitöskirja käsittelee tapoja, joilla inhimillisten ja ei-inhimillisten olentojen välinen suhde on ymmärretty ja kuvattu kiinalaisen shanshui-runouden perinteessä. Käsite shanshui tarkoittaa kirjaimellisesti ”vuoret-vedet” ja viittaa villin luonnon kosmologiaan, jonka erottamaton osa myös ihminen on. Klassiselle kiinalaiselle luontorunoudelle luonto ei siis ole ”paikka” tai lajitelma luonnonobjekteja vaan olemassaolon taso.
Klassisen kiinalaisen kirjallisuuden maailmankuvaa ja poetiikkaa ei ole aiemmin akateemisesti tutkittu Suomessa eli Tähtisen väitöskirja on uraauurtava tutkimus. Väitöskirjassaan Tähtien erittelee perinteistä kiinalaista luonto- ja maisemakäsitystä sekä pohtii kiinalaisen kirjallisuusajattelun ontologisia perusteita. Tätä taustaa vasten hän analysoi kiinalaista luontorunoutta, joka nykyisessä merkityksessään syntyi 300- ja 400-lukujen taitteessa.
Tähtisen väitöskirjan pääosio koostuu neljästä vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista, jotka käsittelevät kiinalaista shanshui-filosofiaa ja sen ilmestymiä runoudessa, Tang-kauden (618–905) runouden kuvitteellisia maisemia, buddhalaisen ei-minä-ajattelun vaikutuksia Wang Wein (701–761) runouteen ja maatilaa paikkana Tao Qianin (n. 365–427) runoudessa. Kaikki tutkimuksessa käsitellyt runoilijat kuuluvat kiinalaisen kirjallisuuden kaanoniin.
Siinä missä länsimainen kirjallinen perinne esittää luonnon usein inhimillisen toiminnan kehyksenä tai esteettisen kokemuksen kohteena, kiinalaisen runouden todellisuudessa ihminen on pikemminkin osa todellisuuden verkostoa.
– Koska ihminen ei ole luonnonmaailmaa ulkopuolelta tarkkaileva subjekti, hän kokee elävää yhteyttä vuorten ja vesien muodostaman kokonaisuuden kanssa. Buddhalaisvaikutteisissa runoissa "minuus" voi jopa kokonaan sulautua osaksi todellisuutta, jolloin eroa kokijan ei koetun välillä ei voi enää kategorisesti vetää, Tähtinen kertoo.
Tähtisen väitöstutkimus avaa suomalaisen kirjallisuudentutkimuksen horisonttia itäaasialaisen runouden ja kirjallisuuskäsityksen suuntaan. Samalla se osoittaa, että modernien teoreettisten työkalujen avulla klassikoista on mahdollista löytää kokonaan uusia ja aiemmin tutkimattomia puolia.
***
Väitöstilaisuus perjantaina 4. lokakuuta
FM Tero Tähtisen yleisen kirjallisuustieteen väitöskirja Tyhjä vuori, tyhjä mieli. Ihmisen ja luonnon suhde klassisessa kiinalaisessa luontorunoudessa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 4.10.2024 klo 13 Pinni B -rakennuksen salissa 1096 (Kanslerinrinne 1). Vastaväittäjänä toimii dosentti Anna Hollsten Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Sari Kivistö yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tero Tähtinen
tero.tahtinen@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Asuntorakennuttajien uudisasuntokohteiden myyntiehdot toimivat riskienhallinnan välineinä18.12.2024 08:11:56 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan TkL Tuija Lönnrot tutki asuntorakennuttajien uudisasuntokohteiden myyntiehtoja ja niihin sisältyviä riskejä sekä riskienhallintaa myyntiehdoissa. Tutkimustulokset auttavat eri toimijoita tiedostamaan muun muassa myyntiehtojen suuren määrän ja suunnittelemaan toimenpiteitä riskien hallitsemiseksi. Asunto-osakeyhtiömuotoisten uudisasuntojen myyntiehtoja, niiden riskejä sekä riskienhallintaa ei ole aiemmin tutkittu kattavasti.
Väitös: Sairaalaorganisaatioiden osastonhoitajat kohtaavat vaateita ja odotuksia kliinisen työn johtamisessa13.12.2024 12:04:50 EET | Tiedote
Sairaalaorganisaatioissa kliinisen työn johtaminen ja hallinnollisten tehtävien yhteensovittaminen voi olla haastavaa. Näin kertoo terveystieteiden maisteri Mirja Ottman-Salminen, joka kehitti väitöskirjatutkimuksessaan sairaalaorganisaatioiden osastonhoitajien kliinisen työn johtamisen toimintamallia. Asiakaslähtöinen, kliinisen työn johtaminen ja sen tutkimus on ajankohtaista, jotta SOTE-uudistuksen tavoite eli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen asiakaslähtöinen integraatio saavutetaan.
Tampereen yliopistosta valmistuu yli 4 000 tutkinto-opiskelijaa tänä vuonna – Pirkanmaa pitää tulevaisuuden osaajat13.12.2024 10:09:38 EET | Tiedote
Tänä vuonna Tampereen yliopistosta valmistuu yli 4 000 tutkinto-opiskelijaa. Määrässä ovat mukana kandidaatintutkinnon suorittaneet opiskelijat. Yli puolet valmistuneista suoritti ylemmän korkeakoulututkinnon (esim. diplomi-insinööri ja maisteri). Pirkanmaa houkuttelee ja pitää tulevaisuuden osaajia, sillä puolet valmistuneista jää maakuntaan.
Väitös: Neuvolaterveydenhoitajat tarvitsevat koulutusta varmistamaan pitkäkestoisen imetyksen ohjausosaamista12.12.2024 15:13:45 EET | Tiedote
Yli yksivuotiaan lapsen imetyksellä on merkittäviä terveyshyötyjä niin lapselle kuin äidille. Pitkäkestoista imetystä ei kuitenkaan nähdä länsimaisessa kulttuurissa yleisesti hyväksyttävänä, ja terveydenhuollon ammattilaisten ohjausosaaminen siitä on puutteellista maailmanlaajuisesti. Terveystieteiden maisteri Oona Ojantausta tutki väitöskirjassaan vauvavuoden jälkeen jatkuvaa imetystä äitien kokemusten ja neuvolaterveydenhoitajien imetysohjausosaamisen näkökulmista.
Väitös: Maria Jotunin dialogikerronta kommentoi naisten yhteiskunnallista asemaa12.12.2024 14:46:01 EET | Tiedote
Dialogikerronta on kaunokirjallisuuden vakiintunut mutta verrattain vähän tutkittu kerronnallinen ilmiö. Väitöstutkimuksessaan Anna Kuutsa tutkii dialogikerronnan, avioliittokertomusten ja yhteiskunnallisen teeman suhdetta Maria Jotunin (1880–1943) proosafiktiossa. Ensimmäisenä Jotunin proosatuotantoa käsittelevänä monografiana tutkimus tarjoaa uutta tietoa kotimaisen klassikkokirjailijan tuotannon keskeisistä ja kirjallisuushistoriallisesti merkittävistä ominaispiirteistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme