Kymijoen alaosan säännöstelyyn etsitään vaelluskaloja hyödyttäviä ratkaisuja — osallistu keskustelutilaisuuteen
Vesistön erilaisten käyttötavoitteiden yhteensovittamista halutaan parantaa Kymijoen alaosalla virtaamaolosuhteita kehittämällä. Vuonna 2024 käynnistyneessä hankkeessa etsitään ratkaisuja, jotka vahvistavat luonnon monimuotoisuutta ja vaelluskalojen elinolosuhteita sekä virkistyskäyttömahdollisuuksia aiheuttamatta merkittäviä menetyksiä vesivoimatuotannolle.
Kymijoki on Suomenlahden merkittävin lohijoki ja se on tärkeä myös monille muille vaelluskaloille, kuten vaellussiialle ja nahkiaiselle. Kymijoen potentiaalia vaelluskalavesistönä korostaa se, että joen laajimmat lisääntymisalueet sijaitsevat suuhaarasta riippuen vain yhden tai kahden vaellusesteen takana.
Vaelluskalat lisääntyvät luontaisesti sekä patojen alapuolella itään laskevassa Koivukosken haarassa että patojen yläpuolella. Yläpuolisilla alueilla vaelluskalojen poikastuotantoa rajoittaa toimivien vaellusyhteyksien puuttuminen vesivoimalaitosten yhteydestä. Kymijoen säännöstelykäytännöt vaikuttavat omalta osaltaan alueiden poikastuotantoon ja kalateiden toimintaan.
Säännöstelyt tukemaan kalojen vaelluskiertoa
Kymijoella olisi mahdollista saavuttaa merkittäviä hyötyjä vaelluskalakannoille huomattavasti vähäisemmillä toimenpiteillä kuin monella muulla voimakkaammin rakennetulla jokialueella Suomessa. Tämä nousi toistuvasti esiin hankkeessa kesän ja alkusyksyn aikana toteutetuissa asiantuntijahaastatteluissa ja sidosryhmäkeskusteluissa.
Useat sidosryhmät esittivät säännöstelykäytäntöjen ja minimivirtaamien tarkistamista erityisesti Kymijoen itähaarassa. Toiveissa on, että Koivukosken haaraan laskettaisiin nykyistä enemmän vettä, jotta lisääntymisolosuhteet patojen alapuolisilla lisääntymisalueilla olisivat paremmat ja jotta suurempi osa kaloista löytäisi reitit alajuoksulta ylempänä sijaitseville lisääntymisalueilleen.
Länsihaaraan toivottiin puolestaan toimivia kalateitä. Myös virta-alueiden kunnostaminen ja rantakalastuspaikkojen raivaaminen nousivat esiin länsihaarassa ja Kouvolan kaupungin alueella. Keskustelua herätti myös se, otetaanko Päijänteen säännöstelyssä ja juoksutuspäätöksissä riittävästi huomioon vaikutukset alapuoliseen vesistöön eli Kymijokeen.
Lupaehtojen muutostarpeita selvitetään
Ensi vuonna hankkeessa keskitytään eri toimenpide-ehdotusten vaikutusten arviointiin ja toimenpidesuositusten laatimiseen. Hankkeessa selvitetään myös säännöstelylupien ehtojen muutostarpeita vesilain mukaisessa menettelyssä. Selvitys voi johtaa säännöstelyjen lupaehtojen tarkistamiseen, jos haitallisia vaikutuksia ei voida muilla tavoilla riittävästi vähentää.
Kaikille avoin keskustelutilaisuus 13.11.2024
Hankkeessa kuullaan vielä lisää laajasti eri sidosryhmiä. Kuluvan syksyn aikana järjestetään kaksi hankkeen info- ja keskustelutilaisuutta. Ensimmäinen on avoin kaikille halukkaille ja se pidetään etäyhteyksin keskiviikkona 13.11. klo 17.30–19.30. Ilmoittautuminen on auki 5.11. asti. Toinen tilaisuus järjestetään sidosryhmien edustajille.
Hanke jatkuu vuoteen 2025 asti ja se toteutetaan yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen (Syke), Itä-Suomen yliopiston sekä Kaakkois-Suomen ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten kanssa. Rahoituksesta vastaavat maa- ja metsätalousministeriö sekä Saastamoisen säätiö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Matti VaittinenVesistöpäällikköKaakkois-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Puh:0295 029 112etunimi.sukunimi@ely-keskus.fiMika MarttunenRyhmäpäällikköSuomen ympäristökeskus (Syke)
Puh:0295 251 411etunimi.sukunimi@syke.fiJoonas IkävalkoKalastusbiologiVarsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
(Ei tavoitettavissa 23.-25.10.)
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Baltic Sea monitoring cruises: Poor oxygen conditions in the northern Baltic Sea and the open Gulf of Finland30.10.2024 08:58:41 EET | Press release
The Finnish Environment Institute’s (Syke) marine research vessel Aranda and the coastal monitoring vessel have returned from their late summer monitoring cruises. The oxygen situation in the deep waters of the open Gulf of Finland remains poor, and the seabeds are generally dead at depths over 60 meters. The influx of saline water at the end of last year was not sufficient to improve the oxygen conditions in the deep waters of the main basin. The state of the Bothnian Bay is still better than the southern sea areas. However, its phosphorus content has increased, and the oxygen situation in the deep waters of the Bothnian Sea has deteriorated. The eutrophication of the southern coastal waters is generally at a moderate or poor level.
Östersjöns övervakningsresor: Syresituationen i bottenvattnet är dålig i norra Östersjön och Finska vikens öppna hav30.10.2024 08:38:51 EET | Pressmeddelande
Finlands miljöcentrals (Syke) havsforskningsfartyg Aranda och kustövervakningsfartyget har återvänt från sensommarens övervakningsresor. Syresituationen i djupvattnet i Finska vikens öppna hav är fortfarande dålig och bottnarna är i allmänhet döda på djup över 60 meter. Den senaste saltvattenpulsen i slutet av förra året var inte tillräcklig för att förbättra syresituationen i huvudbassängens djupvatten. Bottenvikens tillstånd är fortfarande bättre än de sydligare havsområdena. Fosforhalten har dock ökat och syresituationen i Bottenhavets djupvatten har försämrats. Eutrofieringen i kustvattnen längs Finland södra kust är i allmänhet på en måttlig eller otillfredsställande nivå.
Itämeren seurantamatkat: Pohjien happitilanne heikko pohjoisella Itämerellä ja Suomenlahden ulapalla30.10.2024 08:35:00 EET | Tiedote
Suomen ympäristökeskuksen (Syke) merentutkimusalus Arandan ja rannikkoseurannan loppukesän seurantamatkojen tulokset ovat valmistuneet. Suomenlahdella avomeren syvänteiden happitilanne on edelleen heikko ja pohjat ovat pääsääntöisesti kuolleita yli 60 metrin syvyydessä. Viime vuoden lopun suolapulssi ei riittänyt parantamaan pääaltaan syvänteiden happitilannetta. Pohjanlahden tila on edelleen eteläisiä merialueita parempi. Sen fosforipitoisuus on kuitenkin kohonnut ja Selkämeren syvänteiden happitilanne heikentynyt. Eteläisten rannikkovesien rehevöityminen on lähes kauttaaltaan tyydyttävällä tai välttävällä tasolla.
Viikkokatsaus 28.10.–1.11.202428.10.2024 13:59:44 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa tällä viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen maanantaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavia ohjauskeinoja arvioitiin – luontohaitat pitäisi hinnoitella ilmastopäästöjen tapaan25.10.2024 11:19:47 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskuksen uudessa raportissa todetaan, että nykyiset julkiset ohjauskeinot eivät riitä torjumaan luontokatoa. Tutkijoiden mukaan maa- ja metsätalouden tukia pitäisi kohdentaa uudestaan. Lisäksi suositellaan luontohaittamaksun käyttöönottoa, sillä se olisi kustannustehokas tapa ohjata maankäyttöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme