Ilmastopaneelin raportti: Uudet laskelmat puoltavat tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius Suomessa vuoteen 2035 mennessä
Ilmastopaneelin tuore raportti tarkastelee Suomen päästöbudjettia ja hiilineutraaliustavoitetta uusien, ilmastotieteen paremmin huomioivien laskentamenetelmien avulla. Tarkastelun pohjalta Ilmastopaneeli korostaa, että ilmastolakiin kirjattu hiilineutraalius vuonna 2035 on perusteltu tavoite.
Ilmastopaneelin aiemmissa arvioissa on käytetty inventaariolaskentaan perustuvaa lähestymistapaa, johon ilmastopolitiikka perustuu. Tuore raportti tarkastelee hiilineutraaliutta ja päästöbudjettia (eli kasvihuonekaasupäästöjen yhteismäärää) ilmastotieteellisen mallinnuksen ja IPCC:n tieteellisten raporttien määritelmien avulla. Tulosten perusteella Ilmastopaneelin suosituksia Suomen päästövähennyspoluksi ei ole syytä muuttaa.
Kyseessä tieteellisten menetelmien välinen tarkastelu
Ilmastopaneeli laati vuonna 2019 tarkastelun ja antoi sen pohjalta suosituksen vuonna 2021 Suomen globaalisti oikeudenmukaiseksi nettopäästöjen vähennyspoluksi, joka olisi sopusoinnussa Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoitteen kanssa. Suomen ilmastolakiin kirjatut kansalliset päästövähennystavoitteet sekä tavoite saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä ovat yhdenmukaisia Ilmastopaneelin suosituksen kanssa.
Globaalin hiilinielun tarkastelutavat ja ilmastonmallinnus ovat kehittyneet Ilmastopaneelin aiemman suosituksen jälkeen. Sen vuoksi Ilmastopaneeli on nyt toteuttanut menetelmätarkastelun, jossa verrataan ilmastopolitiikan perustana olevaa kasvihuonekaasujen inventaariolaskentaan perustuvaa menetelmää ilmastotieteelliseen mallinnukseen. Tarkastelussa otetaan huomioon aikaisempaa paremmin muut kuin CO2-kasvihuonekaasut sekä niin sanotut epäsuorat nieluvaikutukset kokonaan uutena osana kansallisen päästöbudjetin laskentaa.
– Päästöbudjetti riippuu vahvasti siitä, käsitelläänkö epäsuorien nieluvaikutusten ja muiden kuin CO2-kasvihuonekaasujen osuus globaalilla vai kansallisella tasolla, kertoo raportin pääkirjoittaja, Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Antti-Ilari Partanen.
Muut kuin CO2-päästöt ovat tässä yhteydessä metaani (CH4), dityppioksidi (N2O) ja fluoratut kasvihuonekaasut (F-kaasut). Epäsuorilla nieluvaikutuksilla tarkoitetaan esimerkiksi ilmaston lämpenemisestä ja kasvaneesta CO2-pitoisuudesta aiheutuvaa muutosta metsien kasvuun ja ilmaston lämpenemisen vaikutuksia maaperäpäästöihin verrattuna esiteolliseen ilmastoon.
Hiilineutraalius vuonna 2035 on perusteltu tavoite ja sen toimeenpanosta tulee huolehtia
Hiilineutraaliustavoite ja siihen johtava nettopäästöjen vähennyspolku on vastaus kysymykseen, mikä on Suomen globaalisti oikeudenmukainen osuus globaalista IPCC:n määrittämästä 1,5 asteen tavoitteen mukaisesta hiilibudjetista.
Suomen ilmastolakiin kirjattu vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite on ensimmäisiä tieteeseen perustuvia kansallisia ilmastotavoitteita maailmassa.
– Se on maksukykyyn perustuvan oikeudenmukaisuusperiaatteen valossa perusteltu tavoite Suomen ilmastopolitiikalle myös ilmastotieteen mukaisen tarkastelun pohjalta, painottaa Suomen ilmastopaneelin jäsen, Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hannele Korhonen.
Vuoteen 2035 asetettua tavoitetta tukevat Ilmastopaneelin arviot toteuttamiskelpoisista ilmastotoimista hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Aika riittää hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseen, kunhan luonnon ja teknologisen nielun vahvistamista kiirehditään ja päästövähennyksissä edetään riittävän nopeasti.
Fossiilipäästöjen vähentäminen etenee päästökauppasektorilla jopa ennakoitua nopeammin. Tämä voi mahdollistaa hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisen maankäyttösektorin historiallista keskiarvoa alhaisemmalla nettonielutasolla. Päästövähennyksiä voidaan jouduttaa edelleen, ja on välttämätöntä vahvistaa nettonielua eli hiilidioksidin poistojen ja maaperän päästöjen summaa. Maankäyttösektorin kustannustehokkaat, päästöjä vähentävät ja nielua kasvattavat toimet tulee ottaa heti käyttöön. Maankäyttösektorin nettonielun kasvattamisen tueksi tarvitaan myös teknologisia nieluja.
Menetelmien välisessä vertailussa korostuvat muiden kuin CO2-päästöjen vaikutukset. Erityisesti metaani lämmittää ilmakehää erittäin voimakkaasti lyhyellä aikavälillä. Ilmastotoimia voikin olla tarpeen kohdentaa myös muille kuin CO2-kasvihuonekaasupäästöille 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseksi.
Ilmastopaneelin näkemyksen mukaan hiilineutraaliuden saavuttaminen vuonna 2035 on Suomelle myös puhtaan siirtymän mahdollisuuksien lunastamisen näkökulmasta tärkeää.
Globaaliin ilmastopolitiikkaan tarvitaan harmonisointia
Nyt tehty menetelmätarkastelu osoittaa, että Pariisin sopimusta voidaan soveltaa maakohtaisesti eri tavoin silloinkin, kun se pyritään tekemään ilmastotieteellisesti perustellulla tavalla. Vaikka maat soveltaisivat samaa oikeudenmukaisuusperiaatetta, ei välttämättä saavuteta 1,5 asteen tavoitetta, sillä epäsuoran nieluvaikutuksen ja muiden kuin CO2-päästöjen huomioiminen tulisi myös tehdä samalla tavalla.
– Kansallisten tavoitteiden laskentaperiaatteiden tekeminen näkyväksi sekä laskennan harmonisointi maiden kesken voikin olla tarpeen YK:n ilmastopolitiikan kehittämisessä, sanoo Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä.
Seuraava YK:n ilmastokokous COP29 pidetään 11.–22.11.2024 Azerbaidžanissa. Seppälä osallistuu kokoukseen Ilmastopaneelin edustajana.
Lisätietoja:
Suomen päästövähennyspolun tarkastelu huomioiden muiden kuin CO2-kasvihuonekaasujen ja epäsuorien nieluvaikutusten rooli -raportti (Ilmastopaneeli.fi)
Ilmastopaneelin suositus vuodelta 2021: Ilmastolakiin kirjattavat pitkän aikavälin päästö- ja nielutavoitteet (Ilmastopaneeli.fi)
Jyri Seppälä, Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja,
Suomen ympäristökeskuksen professori, p. 040 740 1708
Hannele Korhonen, Suomen ilmastopaneelin jäsen,
Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori, p. 029 539 2135
Antti-Ilari Partanen, erikoistutkija, Ilmatieteen laitos,
p. 050 532 2942 (menetelmävertailu)
Yhteyshenkilöt
Laura TicklénViestintäasiantuntijaSuomen ilmastopaneeli
Puh:050 595 2412laura.ticklen@ilmastopaneeli.fiKuvat
Suomen ilmastopaneeli
Suomen ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Koostamme tutkittua tietoa ja annamme suosituksia ilmastopoliittisen päätöksenteon tueksi. Ilmastopaneelin selvitykset ja kannanotot tehdään tieteellisin perustein, paneelin monitieteistä asiantuntemusta hyödyntäen. Ilmastopaneeli.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ilmastopaneeli
Rapport av Klimatpanelen: Ökad distributionsskyldighet och snabbare elektrifiering halverar trafikens utsläpp22.8.2024 04:00:00 EEST | Pressmeddelande
Finlands klimatpanel har publicerat en analys om den nuvarande regeringens utsläppsminskande åtgärder för trafiken i förhållande till klimatmålen. De största utmaningarna har att göra med ändringarna i distributionsskyldigheten. Målen kan uppnås genom att öka andelen förnybara bränslen i fossila transportbränslen i tillräcklig grad och genom att påskynda elektrifieringen av trafiken. Det är också ekonomiskt lönsamt att minska trafikens utsläpp för att säkra ansvarsfördelningssektorns utsläppsmål.
Ilmastopaneelin raportti: Jakeluvelvoitteen kasvattaminen ja sähköistymisen vauhdittaminen puolittavat liikenteen päästöt22.8.2024 04:00:00 EEST | Tiedote
Suomen ilmastopaneeli on julkaissut arvion nykyisen hallituksen liikenteen päästövähennystoimista suhteessa ilmastotavoitteisiin. Merkittävimmät haasteet liittyvät jakeluvelvoitteen muutoksiin. Tavoitteet on mahdollista saavuttaa kasvattamalla uusiutuvien polttoaineiden osuuksia riittävän suuriksi fossiilisten liikennepolttoaineiden joukossa ja vauhdittamalla liikenteen sähköistymistä. Liikennepäästöjen vähentäminen taakanjakosektorin päästötavoitteiden varmistamiseksi on myös taloudellisesti kannattavaa.
Ilmastopaneelin kannanotto: IImastotoimien jouduttaminen kiireesti on Suomen etu18.6.2024 11:59:00 EEST | Tiedote
Ilmastopaneeli pitää tärkeänä, että pääministeri Petteri Orpon hallitus on sitoutunut ilmastolain tavoitteisiin. Hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä tähtäävä politiikka tarjoaa Suomelle avaimet vihreään kasvuun, kunhan ennakoitavasta ilmastopolitiikasta pidetään kiinni.
Teknologiset hiilinielut tarjoavat Suomelle mahdollisuuksia – strategian ja kannustimien luominen kiireellistä15.12.2023 00:59:00 EET | Tiedote
Teknologisten hiilinielujen avulla tuotettavat negatiiviset päästöt tarjoavat lisäkeinoja hiilineutraaliuden saavuttamiseen ja nettonegatiivisiin päästöihin heti sen jälkeen. Strategian ja kannustimien luominen teknologisten hiilinielujen edistämiseen on kiireellistä, jos hankkeita halutaan toteuttaa 2030-luvulla. Ilmastopaneelin tuore raportti tarkastelee teknologisten hiilinielujen käyttöönottopotentiaalia, kustannuksia ja kokoluokkaa Suomessa. Teknologisten nielujen varjolla ei tule hidastaa muita ilmastotoimia tai jättää päästövähennyksiä tekemättä, raportti painottaa.
Mediakutsu: Teknologisten hiilinielujen mahdollisuudet Suomessa - Ilmastopaneelin mediatilaisuus to 14.12. klo 9.008.12.2023 10:51:05 EET | Kutsu
Maailmanlaajuisesti hiilineutraalius tulee saavuttaa tämän vuosisadan jälkipuoliskolla, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen. Hiilineutraaliuden jälkeen poistojen tulee olla päästöjä suuremmat. Suomen ilmastolakiin on kirjattu tavoite olla nettonegatiivinen vuoden 2035 jälkeen. Ilmastotavoitteiden tueksi tarvitaan luonnon nielujen ohella teknologisten hiilinielujen avulla tuotettavia negatiivisia päästöjä. Ilmastopaneelin tuore raportti tarkastelee teknologisten nielujen tarkempaa käyttöönottopotentiaalia ja kustannuksia Suomessa. Ilmastopaneelin raportin keskeiset tulokset esitellään toimittajille taustatilaisuudessa torstaina 14. joulukuuta klo 9.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme