STTK: Työllisyysasteen noustava kaikissa ikäryhmissä, ytimessä osaaminen ja työhyvinvointi
Selvityshenkilö Jari Lindströmin väliraportti yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseksi on julkaistu.
STTK:n mielestä työllisyysasteen nostaminen on tärkeää kaikissa ikäryhmissä.
– Yli 55-vuotiaiden työllistämisen edistämiseksi on tärkeää huomioida koulutukseen ja osaamiseen liittyvät tarpeet, terveyden ja työkyvyn tuki sekä työelämän olosuhteet. Ne koskevat yhtä hyvin työelämässä olevia kuin työttömiksi joutuneita, juristi Samppa Koskela toteaa.
Työssä olevien jaksamisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi on ensin tunnistettava haitallista kuormitusta aiheuttavat tekijät työpaikoilla.
– Siksi esimerkiksi työturvallisuuslain psykososiaalista kuormitusta koskevia säännöksiä on täsmennettävä. Myös työterveyshuollon roolia on vahvistettava. Työssä jaksamista voidaan parhaiten tukea työn sisältöön ja työaikaan liittyvillä joustoilla.
Työttömien työnhakijoiden työkyvyn tukemisessa ydinasia on sosiaaliturvan palvelujärjestelmien kehittäminen. Keskeistä on palvelutarpeiden huomiointi ja ohjaus oikea-aikaiseen palveluun.
– Työtön tarvitsee räätälöityä palvelua työllistymisensä, työkykynsä ja osaamisensa kehittämisen tueksi. Tämä edellyttää moniammatillista palvelua matalalla kynnyksellä, Samppa Koskela painottaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Samppa Koskelajuristi
Puh:040 019 9062samppa.koskela@sttk.fiTietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja yli 400 000 jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
STTK: Kansainvälinen vertailu on suomalaisen eläkejärjestelmän hyvä kirittäjä15.10.2024 09:21:38 EEST | Tiedote
Suomen eläkejärjestelmä on sijoittunut seitsemänneksi kansainvälisessä Mercer-vertailussa. Vertailussa eri maiden eläkejärjestelmiä arvioidaan eläkkeiden riittävyyden, järjestelmän kestävyyden ja hallinnon luotettavuuden näkökulmasta. Viidenkymmenen maan vertailussa Suomen kokonaissijoitus putosi viime vuodesta yhden sijan. Eläkejärjestelmän hallinnon luotettavuudessa Suomi on edelleen kärkimaa, mutta eläkkeiden riittävyyden suhteen pisteet vähenivät. Eniten pisteet putosivat eläkejärjestelmän talouden kestävyyttä arvioitaessa. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola pitää tärkeänä, että suomalaista eläkejärjestelmää arvioidaan kansainvälisesti, vaikka joka maalla on omanlaisensa järjestelmä. - Vertailu toimii hyvänä kirittäjänä. On hienoa, että suomalaisen eläketurvan hallinto arvioidaan luotettavimmaksi ja läpinäkyvimmäksi. Avoimuus on keskeinen lähtökohta hoitaa suomalaisten eläketurvaa ja avoimuus liittyy myös tarpeeseen aika ajoin huoltaa järjestelmää. Mercer-vertailu osoittaa, että Suo
STTK:n hallitus: Eläkeneuvotteluissa pidettävä mielessä järjestelmän tarkoitus ja maltti7.10.2024 12:56:36 EEST | Tiedote
Työmarkkinajärjestöjen työryhmä valmistelee parhaillaan toimia työeläkejärjestelmän uudistamiseksi. Työ pohjautuu hallitusohjelmaan ja tavoite on valmistella ehdotukset mahdollisia jatkotoimia varten ensi tammikuun loppuun mennessä. Jos yhteisymmärrys uudistuksen sisällöstä löytyy, lainsäädännön valmistelu alkaa sosiaali- ja terveysministeriön johdolla yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. STTK:n hallitus painottaa, että eläketurvan uudistamisessa on pidettävä mielessä järjestelmän tarkoitus ja maltti. Työeläkejärjestelmämme tärkein tavoite on turvata eläkkeet. Tällä hetkellä se on hyvässä kunnossa ja nyt käytävissä neuvotteluissa on kyse enemmänkin määräaikaishuollosta kuin tarpeesta tehdä suuria muutoksia. - Vuoden 2017 uudistus on toiminut kuten toivottiinkin. Eläkkeelle siirtymisikä on noussut jopa arvioitua nopeammin ja työurat ovat pidentyneet. Myös eläkejärjestelmän rahoituksen pitkän aikavälin näkymät ovat hyvät, puheenjohtaja Antti Palola painottaa. Eläkejärjestelmää keh
STTK ei hyväksy vientimallia3.10.2024 14:30:54 EEST | Tiedote
Hallitus on linjannut ohjelmassaan työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän muuttamisesta tavoitteenaan vahvistaa vientivetoista työmarkkinamallia Suomen kilpailukyvyn lisäämiseksi. Hallitusohjelmakirjauksen mukaan laissa työriitojen sovittelusta säädettäisiin jatkossa niin, että palkkojen yleistä linjaa ei voi ylittää valtakunnansovittelijan tai sovittelulautakunnan antamalla sovintoehdotuksella. Hallituksen esitys työriitalain muuttamisesta siirtyy tänään eduskuntakäsittelyyn ja uuden sääntelyn voimaantuloa kaavaillaan joulu-tammikuulle. STTK:n mielestä hallituksen on luovuttava vientivetoiseen työmarkkinamalliin liittyvästä lainsäädännöstä. Malli ei huomioi sopimusalakohtaisia eroja eikä edistäisi palkkatasa-arvoa. Työmarkkinat ovat Suomessa eriytyneet hyvin voimakkaasti sukupuolen mukaan. Vuonna 2023 naisen euro oli 84,3 senttiä. Juuri työehtosopimusneuvottelut ovat tehokkain tapa vaikuttaa sukupuolten palkkaeroihin. - Lakiin kirjattu vientimalli heikentäisi entisestään mahdollisuuks
Tuula Laakkonen on STTK:n Vuoden työsuojeluvaltuutettu24.9.2024 13:25:00 EEST | Tiedote
Tuula Laakkonen on STTK:n Vuoden työsuojeluvaltuutettu. Laakkonen on työsuojeluvaltuutettu Kauniaisten kaupungilla. Hänen vastuualueenaan on koko kaupunki ja hän joutuu paneutumaan hyvin erilaisten työpaikkojen arkeen. Laakkosen taustaliitto on Ammattiliitto Jyty.
STTK:n hallitus: Hallituksen lainsäädäntövalmistelu on hosumista ja hutilointia9.9.2024 13:08:04 EEST | Tiedote
STTK:n hallituksen mielestä maan hallituksen lainsäädäntövalmistelua vaivaa hosuminen ja hutilointi. Huolellinen lainsäädäntövalmistelu on kuitenkin toimivan demokratian ydintä. - Lainvalmisteluhankkeille on annettu epärealistiset aikataulut. Kolmikantainen valmistelu on sanahelinää, sillä työryhmätyöskentelyssä ei ole noudatettu siihen liittyvän valmistelun vakiintuneita toimintatapoja. Aikataulusyistä kaikkia asiantuntijoita ei ole kuultu, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola luettelee. Heikko valmistelu on jatkunut lausuntokierrosten jälkeen ja edelleen eduskuntakäsittelyssä, jossa muutoksia lakiesityksiin on tehty ennätysmäärä. - Niin sanotun työrauhapaketin jälkikäteinen ”korjailu” paikallisen sopimisen lainsäädännön valmistelun yhteydessä on tästä ääriesimerkki. STTK:n hallitus on ollut koko ajan tyytymätön siihen, että lainvalmistelun tavoitteet ja keinot on määritelty etukäteen, sillä se on rajoittanut virkavalmistelun mahdollisuuksia yrittää löytää toimivia ratkaisuja työmarkkino
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme