STTK ei hyväksy vientimallia
Hallitus on linjannut ohjelmassaan työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän muuttamisesta tavoitteenaan vahvistaa vientivetoista työmarkkinamallia Suomen kilpailukyvyn lisäämiseksi. Hallitusohjelmakirjauksen mukaan laissa työriitojen sovittelusta säädettäisiin jatkossa niin, että palkkojen yleistä linjaa ei voi ylittää valtakunnansovittelijan tai sovittelulautakunnan antamalla sovintoehdotuksella. Hallituksen esitys työriitalain muuttamisesta siirtyy tänään eduskuntakäsittelyyn ja uuden sääntelyn voimaantuloa kaavaillaan joulu-tammikuulle.
STTK:n mielestä hallituksen on luovuttava vientivetoiseen työmarkkinamalliin liittyvästä lainsäädännöstä. Malli ei huomioi sopimusalakohtaisia eroja eikä edistäisi palkkatasa-arvoa. Työmarkkinat ovat Suomessa eriytyneet hyvin voimakkaasti sukupuolen mukaan. Vuonna 2023 naisen euro oli 84,3 senttiä. Juuri työehtosopimusneuvottelut ovat tehokkain tapa vaikuttaa sukupuolten palkkaeroihin.
- Lakiin kirjattu vientimalli heikentäisi entisestään mahdollisuuksia kuroa palkkaeroja umpeen, johtaja Minna Ahtiainen toteaa.
STTK korostaa, että sovittelijainstituutio on keskeinen osa työmarkkinoiden sopimusjärjestelmää ja sen rakenteesta ja toiminnasta on sovittava työmarkkinaosapuolten kesken. Tämä vastaa muiden Pohjoismaiden käytäntöjä, joissa työmarkkinaosapuolet ovat sitoutuneet yhteisiin sopimuksiin ja käytäntöihin sekä vastaa myös Kansainvälisen työjärjestö ILOn sopimusten tavoitteita.
STTK:n mielestä valtakunnansovittelijan tai sovittelulautakunnan mahdollisuuksia sovintoehdotusten tekemiseen ei pidä rajoittaa lailla.
- Hallituksen esitys heikentää sovittelijan edellytyksiä tehtäviensä hoitamiseen ja työmarkkinaosapuolten luottamusta instituution toimintaan. Luottamuksen menetys puolestaan uhkaa instituution riippumattomuutta ja voi lisätä työmarkkinahäiriöitä. Sovittelijalla ja sovittelulautakunnalla on oltava aito mahdollisuus alakohtaisten tarpeiden huomioimiseen myös jatkossa, Ahtiainen painottaa.
Valtakunnansovittelijalle ei hallituksen esityksen perusteella säädettäisi tiedonsaantioikeuksia sopimuksista, joiden arvioidaan määrittävän yleistä linjaa.
- Yleisen linjan noudattamista virkavastuulla ei kuitenkaan voi edellyttää ilman tiedonsaantioikeuksia. Ne ovat edellytys tasapuoliselle ja puolueettomalle työriitojen sovittelulle.
Lisätietoja STTK:ssa: Minna Ahtiainen, puhelin 050 387 7030.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Minna Ahtiainenjohtaja, edunvalvonta
Puh:050 387 7030minna.ahtiainen@sttk.fiTietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja yli 400 000 jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
SAK, Akava ja STTK: Uusi suojelutyön lainsäädäntö luo ongelmia, ei ratkaise niitä22.11.2024 15:40:08 EET | Tiedote
Hallitusohjelman suojelutyötä koskevaa lainsäädäntöä on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriön työryhmässä. SAK, Akava ja STTK eivät ole tyytyväisiä lainvalmisteluun ja jättävät loppumietintöön yhteisen eriävän mielipiteen.
STTK:n hallitus: Palkkatasa-arvo on vientimallin suurin uhri11.11.2024 14:08:09 EET | Tiedote
Työmarkkinoiden sopimusjärjestelmä on laaja kokonaisuus, jonka puitteissa pyritään sopimaan palkanmuodostuksesta, työehtojen vähimmäistasosta ja työrauhasta. STTK:n hallitus on tyrmistynyt Petteri Orpon hallituksen halusta rikkoa suomalaista sopimusjärjestelmää parhaillaan eduskuntakäsittelyssä olevan vientimallin avulla. - Jos vientimallista säädetään laki, suurin uhri on palkkatasa-arvo. Jatkossa palkkojen jälkeenjääneisyyttä ei voisi kuroa umpeen ja valtakunnansovittelijan kädet sidottaisiin noudattamaan vientiliittojen sopimuksia. Sen seurauksena julkisen sektorin naisvaltaiset alat jäävät ajan mittaan yhä enemmän jälkeen yksityisen sektorin palkkauksesta, puheenjohtaja Antti Palola toteaa. STTK:ta harmittaa hallituksen valheellinen myyntipuhe siitä, että vientimallilla ja muilla työlainsäädäntöön jo aiemmin tehdyillä muutoksilla suomalaiset työmarkkinat lähenisivät Ruotsin ja muidenkin pohjoismaiden työmarkkinamallia. - Aivan olennainen ero Ruotsiin on se, että sikäläinen työmarkk
STTK naisten palkkapäivänä: Vientimalli ja palkka-avoimuuden kunnianhimoton edistäminen vesittävät palkkatasa-arvoa5.11.2024 06:30:00 EET | Tiedote
Naisten palkkapäivää vietetään tänään tiistaina 5. marraskuuta. Tänään naisten ansiot ovat miesten ansioista 84,7 prosenttia. Sukupuolten välinen palkkaero on kuroutunut viime vuodesta yhdellä päivällä.
STTK: Työllisyysasteen noustava kaikissa ikäryhmissä, ytimessä osaaminen ja työhyvinvointi31.10.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Selvityshenkilö Jari Lindströmin väliraportti yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseksi on julkaistu.
STTK: Kansainvälinen vertailu on suomalaisen eläkejärjestelmän hyvä kirittäjä15.10.2024 09:21:38 EEST | Tiedote
Suomen eläkejärjestelmä on sijoittunut seitsemänneksi kansainvälisessä Mercer-vertailussa. Vertailussa eri maiden eläkejärjestelmiä arvioidaan eläkkeiden riittävyyden, järjestelmän kestävyyden ja hallinnon luotettavuuden näkökulmasta. Viidenkymmenen maan vertailussa Suomen kokonaissijoitus putosi viime vuodesta yhden sijan. Eläkejärjestelmän hallinnon luotettavuudessa Suomi on edelleen kärkimaa, mutta eläkkeiden riittävyyden suhteen pisteet vähenivät. Eniten pisteet putosivat eläkejärjestelmän talouden kestävyyttä arvioitaessa. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola pitää tärkeänä, että suomalaista eläkejärjestelmää arvioidaan kansainvälisesti, vaikka joka maalla on omanlaisensa järjestelmä. - Vertailu toimii hyvänä kirittäjänä. On hienoa, että suomalaisen eläketurvan hallinto arvioidaan luotettavimmaksi ja läpinäkyvimmäksi. Avoimuus on keskeinen lähtökohta hoitaa suomalaisten eläketurvaa ja avoimuus liittyy myös tarpeeseen aika ajoin huoltaa järjestelmää. Mercer-vertailu osoittaa, että Suo
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme