Oulun yliopisto

Tutkijat onnistuivat kasvattamaan verisuonitettuja minielimiä biosirussa – uusia mahdollisuuksia sairauksien tutkimukseen

Jaa

Oulun yliopiston tutkijaryhmä on kehittänyt tekniikan, jolla saadaan kasvatettua toimiva verisuonisto organoideihin eli eräänlaisiin minikokoisiin elinmalleihin. Toimivan verisuoniston kehittäminen organoideihin on ollut tähän asti merkittävä haaste. Uutta kasvatusmenetelmä voidaan hyödyntää esimerkiksi lääketutkimuksissa.

Kuva: Oulun yliopisto / Mikko Törmänen
Kuva: Oulun yliopisto / Mikko Törmänen Kuva vapaasti käytettävissä lähde mainiten, kun uutisoi tiedotteesta.

Organoidit ovat esimerkiksi kantasoluista kasvatettuja kolmiulotteisia solurakenteita, jotka muistuttavat oikeiden elinten rakennetta ja toimintaa. Verisuonituksen saaminen organoideihin on tärkeää, jotta ne mallintaisivat mahdollisimman hyvin todellisia elintoimintoja ja jotta niitä voitaisiin paremmin hyödyntää lääketieteen tutkimuksissa.

Nyt julkaistu tutkimus keskittyi munuaisorganoideihin, joiden verisuonittaminen on perinteisillä tekniikoilla ollut hyvin haastavaa. ”Erityisesti verta suodattavien elinten, kuten munuaisten, tutkimuksessa on tärkeää, että organoideille kehittyy toimiva verisuonitus. Nykyisillä laboratoriomenetelmillä verisuonten muodostaminen munuaisorganoideihin on onnistunut vain osittain”, Oulun yliopiston kehitysbiologian professori Seppo Vainio kertoo.

Uudessa tekniikassa tutkijat hyödynsivät ensin kanan alkion sikiökalvoa (CAM) ja sitten niin sanottua lab-on-a-chip-laitetta. ”Kanan alkion kalvolla kasvaessa verisuonet eivät vain kehity, vaan ne yhdistyvät kanan verenkiertoon hapen saantia varten. Tämä luo tehokkaan verenvirtauksen organoidin läpi, mikä tukee sen kasvua edelleen. Keskeistä tässä läpimurtotekniikassa on se, että verisuonitetut organoidit saadaan myös siirrettyä keinotekoiselle kasvatusalustalle niin, että ne säilyttävät toimivan verisuoniverkostonsa”, Vainio kuvailee.

Vähemmän eläinkokeita, tarkempia tutkimustuloksia

Organoidien kehityksessä on käytetty perinteisesti koe-eläimiä. Tutkijoiden kehittämä uusi menetelmä voi vähentää eläinkokeiden tarvetta ja mahdollistaa pidempiaikaisia tutkimuksia, kuten lääkkeiden testausta ja kudosteknologioiden edelleen kehittämistä.

Verisuonitetut organoidit ovat erityisen arvokkaita juuri sairauksien mallintamisessa ja lääketutkimuksissa, sillä ne muistuttavat jo melko läheisesti oikean elimen toimintaa.  Tutkijoiden kehittämä uusi tekniikka avaa mahdollisuuksia esimerkiksi munuaissairauksien, syövän, diabeteksen ja verenpainetaudin tutkimiseen.

Tutkimus julkaistiin Lab on a Chip -lehdessä syyskuussa: From ex ovo to in vitro: xenotransplantation and vascularization of mouse embryonic kidneys in a microfluidic chip.Oliveira M. et al. Lab Chip. 2024

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Professori Seppo Vainio, Oulun yliopisto, 040 747 0939, seppo.vainio@oulu.fi

Viestintäasiantuntija Meri Rova, Oulun yliopisto, 050 464 3361, meri.rova@oulu.fi

Kuvat

Munuaisorganoidi biosirulla. Kuva: Seppo Vainion tutkimusryhmä
Munuaisorganoidi biosirulla. Kuva: Seppo Vainion tutkimusryhmä
Kuva vapaasti käytettävissä lähde mainiten, kun uutisoi tiedotteesta.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut eivät tue riittävästi kuntoutumista – vain viidennes eteni kevyempiin palveluihin12.11.2024 06:50:00 EET | Tiedote

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut eivät aina pysty tarjoamaan riittävää tukea kuntoutujille. Psykiatrian erikoislääkäri Erfan Jahangirin tutkimuksessa vain viidesosa asumispalveluiden asukkaista kuntoutui kevyempiin palveluihin. Väittelijän mukaan tulokset voivat viitata siihen, että palvelut ovat osin muuttuneet säilövämmiksi, eikä kuntoutumista tapahdu odotetulla tavalla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye