Oulun yliopisto

”Tekoäly ei ole neutraali väline, joka vain auttaa arjessa" – tutkija Susanne Uusitalo peräänkuuluttaa eettisiä ja moraalisia normeja

Jaa

Tekoälyn käyttöönoton vauhti on huima. Etiikan tutkija Susanne Uusitalo Oulun yliopistosta korostaa yhteiskunnallista keskustelua tekoälyn roolista ja vaikutuksista – myös käsityksiimme ihmisyydestä.

Kuvassa henkilö istuu vaaleassa käytävässä nojaten seinään.
Tekoälyn nopea kehitys ja laajeneva käyttö asettavat meidät uudenlaisiin moraalisiin haasteisiin. Näiden tilanteiden ymmärtäminen ja arvioiminen eettisesti vaatii syvällistä pohdintaa ja monitieteistä keskustelua, sanoo etiikan tutkija Susanne Uusitalo Oulun yliopistosta. Oulun yliopisto/Mikko Törmänen

”Tekoäly ei ole neutraali väline, vaan se sisältää sisäänrakennettuja arvovalintoja jo tutkimus- ja kehitysvaiheessa. Vaikka teknologiat voivat auttaa meitä arjessa, ne myös muokkaavat tapojamme toimia ja vaikuttavat siihen, miten hahmotamme maailmaa”, yliopistotutkija Susanne Uusitalo huomauttaa.

Hän tutkii tekoälyn eettisiä vaikutuksia yhteiskuntaan, ihmisten toimijuuteen sekä eettisiin arvoihin ja periaatteisiin.

Tekoälyn etiikka on sen käytön eettisyyttä laajempi kysymys: kyse on myös siitä, miten tekoäly vaikuttaa käsityksiimme ihmisyydestä ja yksilön autonomiasta.

"Tekoäly voi asettaa meidät täysin uudenlaisiin tilanteisiin, joissa meiltä puuttuu intuitio ja kokemus kuvata näitä tilanteita moraalisin käsittein. Siksi tarvitsemme tekoälyn etiikkaa osaksi yhteiskunnallista keskustelua”, hän sanoo.

Tekoälyn etiikka on filosofinen tutkimusala, joka tarkastelee teknologian ja tekoälyn vaikutuksia yhteiskuntaan, yksilöihin, heidän valintoihinsa ja etiikkaan itseensä. "Arjessa teemme jatkuvasti eettisiä päätöksiä, vaikka emme aina kiinnitä siihen huomiota", Susanne Uusitalo sanoo.

"Tämä sama ajattelutapa pätee myös tekoälyyn. Sen käyttö vaatii jatkuvasti eettisiä valintoja, olipa kyseessä kielimallin tarjoama sisältö tai terveydenhuollon digitalisoidut palvelut."

Uusitalon mukaan teemme valintoja moraalisina toimijoina, mutta etiikan tutkijat tarkastelevat niitä myös filosofisen etiikan keinoin. ”Tekoälyn etiikan pitää olla herkkä kontekstille. Tämä tarkoittaa tarkkaavaisuutta, mistä tekoälystä missäkin yhteydessä puhutaan.”

Tekoälyyn liittyy paljon toiveita ja pelkoja, jotka Uusitalon mukaan tulisi perustella, jotta hyötyjen ja haittojen yli- tai aliarvioinnilta vältyttäisiin.

Säätely ei yksin ratkaise eettisiä haasteita

Uusitalo tutkii, muuttuuko käsityksemme ihmisyydestä, kun tekoälysovellusten käytön myötä meidän tarvitsee yhä vähemmän pohtia itse, mitä haluamme.

Muuttavatko musiikkisovelluksen ja suoratoistopalveluiden tarjoamat ehdotukset musiikkimieltymyksiäni? Onko mahdollisella muutoksella väliä eettisestä näkökulmasta? Muuttuuko näkemys terveydenhuollosta ja hoivasta, kun voimme automatisoida ja digitalisoida palveluja? Onko inhimillisellä kohtaamisella arvoa sinällään?

Monet kansainväliset toimijat, kuten UNESCO ja EU, ovat julkaisseet suosituksia ja ohjeistuksia tekoälyn eettiselle kehittämiselle ja käytölle. Ne peräänkuuluttavat eettistä tarkastelua tekoälyn tutkimuksessa ja innovaatioissa jo ideointivaiheessa.

Tällaista keskustelua tarvitaan Uusitalon mukaan lisää, jotta tutkimuseettisyys ja vastuullisuus lähtökohtaisesti kulkevat uusien tekoälyläpimurtojen kehityksessä.

"On kuitenkin yksinkertaistavaa ajatella, että säätely yksin ratkaisee tekoälyn nostamat eettiset haasteet. Tekoälyn vaikutukset yhteiskuntaan ja ihmisyyteen ovat syviä, ja niitä on tärkeä pohtia jatkuvasti niin filosofian kuin muidenkin tieteenalojen näkökulmasta”, hän muistuttaa.

Etiikan tutkimus auttaa arvioimaan, miten tekoäly vaikuttaa yksilöihin ja yhteiskuntaan eettisesti merkityksellisellä tavalla. Se herättää myös kysymyksiä teknologian ja ihmisen välisestä suhteesta: muuttaako tekoäly sen, mitä pidämme arvokkaana ja merkityksellisenä ihmisten välisissä suhteissa ja yhteiskunnassa?

***

Tekoälyn etiikan tutkija Susanne Uusitalo työskentelee yliopistotutkijana Oulun yliopistossa tieteiden ja aatteiden oppiaineessa. Hän vetää Hybrid Intelligence Ethics Forumia, jossa käsitellään tekoälytutkimuksen ja tekoälyn avulla tehtävän tutkimuksen eettisiä näkökohtia. Uusitalo on International Chair in Bioethics -verkoston Suomen yksikön johtaja. Hän kuuluu Valtakunnalliseen lääketieteellisen tutkimusetiikan toimikuntaan (TUKIJA) ja Valtakunnalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon etiikan neuvottelukuntaan (ETENE). Hän toimii myös STM:n yhteydessä olevan Terveydenhuollon Palveluvalikoimaneuvoston (Palko) etiikan asiantuntijana. Hän on soveltavan filosofian ja soveltavan etiikan dosentti Turun yliopistossa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Yliopistotutkija Susanne Uusitalo, Oulun yliopisto, p. 050 4700655, susanne.uusitalo@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Anna-Maria Hietapelto, Oulun yliopisto, p. 040 7650015, anna-maria.hietapelto@oulu.fi

Kuvat

Kuvassa henkilö istuu vaaleassa käytävässä nojaten seinään.
Tekoälyn nopea kehitys ja laajeneva käyttö asettavat meidät uudenlaisiin moraalisiin haasteisiin. Näiden tilanteiden ymmärtäminen ja arvioiminen eettisesti vaatii syvällistä pohdintaa ja monitieteistä keskustelua, sanoo etiikan tutkija Susanne Uusitalo Oulun yliopistosta.
Oulun yliopisto/Mikko Törmänen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut eivät tue riittävästi kuntoutumista – vain viidennes eteni kevyempiin palveluihin12.11.2024 06:50:00 EET | Tiedote

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut eivät aina pysty tarjoamaan riittävää tukea kuntoutujille. Psykiatrian erikoislääkäri Erfan Jahangirin tutkimuksessa vain viidesosa asumispalveluiden asukkaista kuntoutui kevyempiin palveluihin. Väittelijän mukaan tulokset voivat viitata siihen, että palvelut ovat osin muuttuneet säilövämmiksi, eikä kuntoutumista tapahdu odotetulla tavalla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye