Tutkimus: Pohjoismaiset yritykset kansainvälisiä verrokkeja varovaisempia tekoälyn käyttöönotossa

BearingPointin kesällä 2024 toteuttamaan kyselytutkimukseen vastasi yli 700 C-tason johtajaa eri toimialoilta 14 Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Aasian maassa. Kyselyssä selvitettiin yritysjohtajien näkemyksiä tekoälyn käyttöönottostrategioista.

Pohjoismaissa korostuu maltillinen asenne tekoälytransformaatioon – kokonaisvaltainen strategia puuttuu monilta

Kaiken kaikkiaan pohjoismaiset organisaatiot ovat tekoälyn käyttöönottostrategioidensa suhteen melko yhteneväisiä globaaleiden verrokkiensa kanssa. Keskeisimmät erot nousevat esiin tekoälyyn liittyvissä priorisointikriteereissä, lähestymistavoissa ja huolenaiheissa.  

Teknologia ja prosessit ensin: Pohjoismaiset yritykset painottavat teknologiaan ja prosesseihin keskittyvää lähestymistapaa tekoälyn käyttöönottamisessa. Esimerkiksi tekoälyyn liittyvät ohjeistukset ovat useiden vastaajien organisaatioissa jo laajalti käytössä. Pohjoismaisissa yrityksissä korostuu myös tekoälyyn liittyvien muutostoimien tapauskohtainen arviointi. Monet ovat yksittäisien kehityskohtien suhteen hyvinkin edistyneellä tasolla, mutta tutkimus antaa osviittaa siitä, että pohjoismaiset yritykset ovat jäljessä tekoälyn käyttöönottoa koskevan koko organisaation kattavan strategian kehittämisessä. Tulevaisuudessa tarvitaankin kokonaisvaltaisempaa ihmiskeskeistä lähestymistapaa muutokseen. 

Varovainen lähestymistapa tekoälymuutokseen: Pohjoismaat vaikuttavat olevan varovaisia tekoälymuutoksessaan. Esimerkiksi tekoälyyn liittyvien mahdollisuuksien priorisoinnissa yritykset painottavat enemmän toteutukseen liittyviä haasteita ja vähemmän liiketoiminta-arvoa kuin globaalit verrokkinsa. Pohjoismaisilla vastaajilla on myös maltillisemmat odotukset generatiivisen tekoälyn suhteen verrattuna globaaleihin kollegoihinsa. Pohjoismaisista yrityspäättäjistä 38 % uskoo generatiivisella tekoälyllä olevan korkeintaan vain maltillisia vaikutuksia liiketoimintaansa tulevien 5–10 vuoden aikana, siinä missä koko kyselyn vastaajista näin ajattelee vain neljännes.   

Eettiset ja lainsäädännölliset huolenaiheet: Pohjoismaiset yritysjohtajat ovat huolissaan tekoälyn eettisiin näkökohtiin sekä sääntelyyn liittyvän osaamisen puutteesta organisaatiossaan. Vastaava huoli nousi esille myös muiden maiden yritysjohtajien keskuudessa.

– Tekoälyyn liittyvä toimintaympäristö on nopeassa muutoksessa, ja yrityksillä on kiire päästä mukaan meneillään olevaan muutosaaltoon pysyäkseen kilpailukykyisinä. Vaikka pohjoismaisissa yrityksissä maltillinen asenne ja eettiset näkökulmat korostuvat, otetaan edistysaskelia tekoälytransformaatiossa koko ajan. Pohjoismainen lähestymistapa tarjoaa myös arvokkaita oppeja innovaatioiden ja vastuullisuuden tasapainottamisesta, sanoo BearingPointin data ja analytiikka -liiketoiminnasta vastaava osakas Tomi Hietanen.

– Koko yrityksen kattavan tekoälystrategian vahvistaminen olisi tärkeää, sillä riskinä pistemäisien ratkaisujen tekemisessä on, että suurempi kuva jää huomiotta. Tämä voi johtaa epäoptimaalisesti priorisoituihin ratkaisuihin ja pahimmillaan jo tehtyjen sovellusten uudelleenarviointiin tai jopa uudelleentoteutukseen, mikä hidastaa muutosprosessia kokonaisuudessaan, Hietanen kertoo.

_______

Tietoa tutkimuksesta

BearingPointin Augmented Organization -tutkimus arvioi edellytyksiä sille, että organisaatio kykenee omaksumaan uusia teknologisia aaltoja. Tutkimuksen tiedot kerättiin verkkokyselyllä, joka toteutettiin kesäkuussa 2024. Kyselyyn osallistui 700 C-tason johtajaa sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. Kysely kattoi 14 maata Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Tutkimus keskittyi suuriin organisaatioihin, joiden liikevaihto on yli 0,5 miljardia euroa, ja 84 % vastaajista oli yrityksistä, joiden liikevaihto on yli miljardi euroa. Kyselyn toteutti Phronesis Partners, globaali tutkimus- ja analytiikkayritys, joka palvelee yli 100 maailman johtavaa strategista konsultointiyritystä, pääomasijoitusyhtiötä, tutkimusyritystä, rahoituslaitosta ja kustantajaa.