Vanhuuden ja vammaisuuden risteyskohtaan liittyy paljon epäselvyyttä niin palveluissa kuin käsitteissäkin
YTM Salla Eran väitöstutkimus kiinnittää huomiota ikääntyneiden asemaan vammaispalveluissa ja määritelmien merkitykseen palvelujärjestelmässä. Tutkimus osoittaa, että vammaisuuden käsite on epäselvä erityisesti ikääntyneiden henkilöiden kohdalla, mikä voi aiheuttaa väliinputoamisen paikkoja palveluissa.
Vammaisuuden määritelmä vaikuttaa merkittävästi siihen, miten palveluja tarjotaan ja järjestetään. Useimmat vammaispalvelut on suojattu subjektiivisilla oikeuksilla, mikä tarkoittaa, että jos henkilö täyttää tietyt kriteerit, ei palveluita voida evätä esimerkiksi budjettisyistä. Näin ollen on tärkeää, millaiset kriteerit ovat.
Eran yhteiskuntapolitiikan alan väitöskirjassa vammaisuuden ja korkean iän risteyskohtaa on tarkasteltu niin suomalaisen palvelujärjestelmän, kansainvälisen tutkimuksen kuin toimintarajoitteisten ikääntyneiden ihmisten kertomusten kautta. Tutkimus osoittaa, ettei vammaisuudesta ole yksiselitteistä tai yhteistä määritelmää ja käsite on epäselvä erityisesti ikääntyneiden henkilöiden kohdalla.
- Vammaisuutta määritellään monin eri tavoin eri yhteyksissä, eikä yksiselitteistä vammaisuuden käsitettä ole. Vammaisuutta määritellään myös eri syistä ja tarkoitusperistä käsin, ja sellaisena käsite on nähtäväkin: esimerkiksi vammaispalvelulaissa määritelty vammaisuus ei kerro siitä, mitä vammaisuus todella on tai miten ihmiset sen kokevat, Era toteaa.
Vammaisuuden määritelmä ohjaa palveluiden tarjontaa
Väitöskirja nostaa esiin vammaisuuden määrittelemisen eroja ikääntymisen ja vammaisuuden tutkimuksessa, jotka ohjaavat vanhus- ja vammaispalveluita ja -politiikkoja Suomessa ja maailmalla. Ikääntymisen tutkimuksessa vammaisuus nähdään enemmän yksilöllisenä toimintarajoitteena, kun taas vammaistutkimus on pitkään nojannut enemmän sosiaalisiin näkökulmiin. Esimerkiksi vammaisuuden sosiaalinen malli, jonka mukaan ympäristön esteellisyys on monesti vammauttava tekijä, eikä niinkään yksilön vamma, on ohjannut kansainvälisten vammaispolitiikkojen kehittämistä.
- Vammais- ja vanhuspalvelut ovat kehittyneet eri tutkimuskenttiin nojaten ja näin ollen ikääntynyt toimintarajoitteinen henkilö saa hyvin erityyppiset palvelut riippuen siitä, nähdäänkö hänet ”vammaisena” vai ”vanhana”, Era huomauttaa.
YTM Salla Eran väitöskirja ”Reimagining boundaries: policies, concepts and everyday life at the intersection of disability and old age” tarkastetaan lauantaina 23.11.2024 klo 12 Jyväskylän yliopiston Agora-rakennuksen Lea Pulkkisen salissa. Vastaväittäjänä toimii professori Håkan Jönson (Lund University) ja kustoksena professori Teppo Kröger (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Väitöskirja on luettavissa täällä: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/98392
Lisätietojen antajat:
Salla Era, projektitutkija, salla.ma.era@jyu.fi
Taustatietoja:
Salla Era on valmistunut Jyväskylän yliopistosta vuonna 2018 yhteiskuntatieteiden maisteriksi yhteiskuntapolitiikan oppiaineesta. Hän on aiemmalta koulutukseltaan sosionomi (AMK) ja työskennellyt mm. sosiaaliohjaajana vammaispalveluissa. Era on tehnyt tutkimustaan osana Suomen Akatemian rahoittamaa Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikköä. Lisäksi Eran tutkimusta ovat rahoittaneet Olvi-säätiö, Tukilinja ja Suomen Vammaistutkimuksen Seura sekä Konkordia-säätiö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tasavallan presidentti pitää ensimmäisen Martti J. Kari -muistoluennon Jyväskylän yliopistossa22.11.2024 16:30:07 EET | Tiedote
Martti J. Kari -muistoluento 3.12.2024 klo 15.00–16.00, Jyväskylän yliopiston juhlasali, päärakennus (C), Seminaarinkatu 15, Jyväskylä.
Väitös: Luokan ulkopuolella tapahtuva kielenoppiminen osaksi myös vieraan kielen opetusta ja arviointia22.11.2024 08:58:00 EET | Tiedote
FM Elisa Räsäsen väitöstutkimus osoittaa, että kielenoppijoilla on monia mahdollisuuksia käyttää opiskelemaansa kieltä luokan ulkopuolella myös vieraan kielen oppimisen kontekstissa. Oppitunneilla voidaan tukea tätä luokan ulkopuolella tapahtuvaa oppimista tarjoamalla välineitä teknologiavälitteisen ympäristön hyödyntämiseen ja kielenkäytön reflektoimiseen.
Väärällä tiedolla vaikuttaminen toi Vuoden Uno -palkinnon Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun - Misinformaation tutkimukseen merkittävä rahoitus Strategisen tutkimuksen neuvostolta20.11.2024 12:38:30 EET | Tiedote
Professoriliiton Jyväskylän osasto on myöntänyt Vuoden Uno -palkinnon viestinnän johtamisen professori Vilma Luoma-aholle syyskokouksessaan 19.11.2024. Samana päivänä Strategisen tutkimuksen neuvosto “sinetöi” nimityksen myöntämällä Luoma-ahon tutkimusryhmälle lähes 500 000 euron rahoituksen liittyen tekoäly- ja informaatiovaikuttamiseen. Vuodesta 2014 lähtien Jyväskylän yliopistossa kahdessa eri tiedekunnassa professorina työskennellyt Luoma-aho on tehnyt monipuolista ja ansiokasta tutkimusta muun muassa viestinnän luotettavuuden, vaikuttavuuden sekä misinformaation parissa.
Flerspråkiga barns hemspråk kan också beaktas i tvåspråkig undervisning20.11.2024 09:05:00 EET | Tiedote
Anu Palojärvi vid Jyväskylä universitet har i sin doktorsavhandling undersökt hur en expertlärare, som arbetar med tvåspråkig (finsk-svensk) undervisning på daghem med flerspråkiga barn, tänker och agerar. Resultaten tyder på att utvecklande av tvåspråkig undervisning och inkludering av de flerspråkiga barnens hemspråk kan ske samtidigt. En skicklig lärare kan därför både stödja inlärning av nya språk genom tvåspråkig undervisning och visa uppskattning för och ge utrymme åt de flerspråkiga barnens hemspråk, vilket gör undervisningen mer socialt rättvis.
Monikielisten lasten kotikielet voidaan huomioida myös kaksikielisessä opetuksessa20.11.2024 09:00:50 EET | Tiedote
KM Anu Palojärvi selvitti väitöstutkimuksessaan kaksikielistä pedagogiikkaa (suomi-ruotsi) varhaiskasvatuksessa toteuttavan eksperttiopettajan ajattelua ja toimintaa monikielisten lasten kanssa. Tulosten perusteella kaksikielisen opetuksen kehittäminen ja monikielisten lasten kotikielien mukaan ottaminen toimintaan voivat tapahtua samanaikaisesti. Taitava opettaja voi siis tukea sekä uusien kielten oppimista kaksikielisellä opetuksella että osoittaa arvostusta ja antaa tilaa monikielisten lasten kotikielille, mikä tekee opetuksesta sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme