Urheilijoilla merkittävästi parempi työmuisti kuin istumatyötä tekevillä
Jyväskylän yliopiston tutkijoiden julkaisema meta-analyysi paljastaa urheiluun liittyvän tiedonkäsittelyn edun verrattuna ei-urheilijoihin. Urheilijoiden työmuisti oli parempi kuin ei-urheilijoiden ja tämä etu korostui entisestään, kun urheilijoita verrattiin istumatyötä tekeviin henkilöihin.
Kognition eli ihmisen tiedon käsittelyn tutkimuksessa on kiinnitetty viime aikoina yhä enemmän huomiota urheilun ja työmuistin väliseen suhteeseen. Tähän mennessä ei kuitenkaan ole tehty meta-analyysiä, jossa olisi verrattu urheilijoiden ja ei-urheilijoiden työmuistisuorituksia.
Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen Aktiivinen Mieli -ryhmä toteutti tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli laajasti vertailla näiden kahden ryhmän työmuistisuorituksia. He selvittivät myös tekijöiden, kuten urheilulajin ja suoritustason, merkitystä tuloksiin. Tutkimuksen aineisto koostui 21 tutkimuksesta, joihin osallistui yhteensä 1455 henkilöä.
Tulokset osoittivat, että urheilijoilla oli parempi työmuisti verrattuna ei-urheilijoihin urheilulajista ja suoritustasosta riippumatta. Tämä etu oli selvempi, kun urheilijat asetettiin vastakkain istumatyötä tekevän väestön kanssa, verrattuna analyysiin, jossa istumatyötä tekevä väestö jätettiin pois ei-urheilijoiden vertailuryhmästä. Väitöskirjatutkija Chenxiao Wu toteaa, että suurin osa tähän meta-analyysiin sisältyneistä tutkimuksista oli hyvin toteutettuja, eikä niissä ollut merkkejä merkittävästä julkaisuharhasta.
Fyysinen aktiivisuus tukee aivoterveyttä
Tutkimuksen havainnot osoittavat, että urheilun ja paremman työmuistisuorituskyvyn välillä on johdonmukainen yhteys, kun taas istuva elämäntapa näyttää olevan yhteydessä heikompaan työmuistiin.
– Tutkimusryhmämme on aiemmin tutkinut ikääntymisen vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin ja aivotoimintaan ja olemme havainneet, että fyysisesti aktiivinen elämäntapa voi lieventää ikääntymisen kielteisiä vaikutuksia näihin. Nyt saadut tulokset urheilijoilla lisäävät näyttöä, joka tukee urheilun hyötyjä ihmisen tiedonkäsittelyyn, ja korostavat aktiivisen elämäntavan merkitystä aivoterveyden edistämisessä, tutkimusryhmän johtaja, apulaisprofessori Piia Astikainen, kertoo.
Tutkimus on osa Urheilu ja sosiaalinen havaitseminen -hanketta ja sisältyy Chenxiao Wun väitöskirjatutkimukseen, jota apulaisprofessori Piia Astikainen ohjaa. SportsFace-hankkeen tavoitteena on tutkia urheilun vaikutuksia työmuistiin ja sosiaaliseen havaitsemiseen liittyen mittaamalla muistisuorituksia ja aivotoimintaa. Tulokset tuottavat tietoa urheilun, työmuistin sosiaalisen havainnon välisistä yhteyksistä. Tutkimus on parhaillaan käynnissä Jyväskylän yliopiston EEG-laboratorioissa, ja siihen voivat osallistua sekä urheilijat että ei-urheilijat.
Lisätietoja meneillään olevista tutkimuksista löydät Aktiivinen Mieli -tutkimusryhmän sivuilta: https://r.jyu.fi/FL7
Tutkimusartikkeli on julkaistu Memory-lehdessä: https://doi.org/10.1080/09658211.2024.2423812
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Piia AstikainenApulaisprofessori, FT, kognitiivisen neurotieteen dosentti
Puh:+358408053480piia.astikainen@jyu.fiKirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+359 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Rahoitusta kestävyysmurroksen toteutumisen tueksi18.11.2024 09:43:15 EET | Tiedote
Maj ja Tor Nesslingin säätiö myönsi yhteensä yli 2,3 miljoonaa euroa rahoitusta yhteensä 24:lle hankkeelle. Säätiön rahoituksella edistetään kestävyysmurroksen toteutumista demokratiassa, EU:ssa ja luonnonsuojelualueilla.
Lisää liikettä lapsuuteen ja nuoruuteen – auta Jyväskylän yliopistoa vastaamaan liikkumattomuuden haasteeseen18.11.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Valtaosa suomalaisista nuorista ei liiku tarpeeksi terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta. Jyväskylän yliopisto kutsuu nyt kaikkia suomalaisia lahjoittamaan tutkimukseen, jolla toteutetaan ratkaisuja lasten ja nuorten liikkumisen lisäämiseen heidän kaikissa päivittäisissä ympäristöissään: kotona, koulussa ja harrastuksissa.
Keskusteluja taloudesta, läheisen sairaudesta ja lasten tunnetaidoista: Monipuolista Tiedettä kaikille -ohjelmaa Jyväskylän kirjamessuilla 23.-24.11.202418.11.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän Kirjamessut kokoaa kirjallisuuden ja kulttuurin ystävät messu- ja tapahtumakeskus Paviljonkiin 23.−24.11.2024. Jyväskylän yliopisto on mukana tapahtumassa: Tule tapaamaan meitä osastolle B-405 ja osallistu mielenkiintoiseen lavaohjelmaamme!
Tekoäly ja supertietokonesimuloinnit auttavat tutkijoita ennustamaan kultananopartikkelien ja plasmaproteiinien vuorovaikutuksia18.11.2024 06:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat käyttivät tekoälyä ja Euroopan tehokkainta supertietokonetta tutkiakseen kultananopartikkelien sitoutumista plasmaproteiineihin. Tutkimuksessa havaittiin, että on mahdollista rakentaa tekoälymalleja, jotka ennustavat luotettavasti nanopartikkelien sitoutumispaikkoja. Uudet ennustavat mallit mahdollistavat jatkotutkimukset, joiden tavoitteena on selvittää partikkelien tehoa lääkemolekyylien täsmäkantajina.
Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan alustajättien algoritmit jakavat työnhakijoita voittajiin ja häviäjiin15.11.2024 09:16:53 EET | Tiedote
Työnantajat hyödyntävät työntekijöiden etsinnässä yhä useammin algoritmisia etsintä- ja suosittelutyökaluja. Algoritmit tehostavat työnantajien ja -hakijoiden kohtaamista, mutta niiden kuratoima näkyvyys jakaa työnhakijoita voittajiin ja häviäjiin: osa saa kasautuvaa hyötyä algoritmien tuomasta näkyvyydestä, kun taas heikompaa näkyvyyttä nauttivat työnhakijat jäävät proaktiivisissa rekrytointiprosesseissa taka-alalle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme