Jyväskylän yliopisto

Miljoonapotti tekoälypohjaisten lintu- ja lepakontunnistusmallien kehittämiseen

Jaa

Jyväskylän yliopisto ja yhdysvaltalainen Duke University saivat yli miljoonan euron tutkimusrahoituksen tekoälypohjaisten lintu- ja lepakontunnistusmallien sekä automaattisen kenttälaitteiston kehittämiseen.

Harmaapäätikka
Harmaapäätikka Ari Lehtiö

Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan akatemiaprofessori Otso Ovaskainen ja yhdysvaltalaisen Duke Universityn professori David Dunson ovat saaneet merkittävän tutkimusrahoituksen Suomen Akatemialta ja Yhdysvaltojen National Science Foundationilta. Yhteensä rahoitussumma on 1 069 500 euroa.

Rahoitettu tutkimushanke keskittyy kenttätutkimukseen, jota toteutetaan Suomen kansallispuistoissa, Madagaskarilla ja Grönlannissa, sekä tekoälypohjaisten automaattisten havaintoasemien kehittämiseen lintu- ja lepakkohavaintoja varten. Tavoitteena on kehittää edistyksellisiä tilastomalleja ja teknologioita, joiden avulla voidaan entistä tarkemmin seurata ja analysoida lintulajien ja lepakkojen käyttäytymistä sekä niihin liittyviä ympäristön muutoksia.

-Nopeasti muuttuvassa maailmassa tarvitaan kustannustehokkaita ja luotettavia keinoja mitata luonnon monimuotoisuutta ja sen muutoksia. Tavoitteenamme on kehittää aurinkokennosta virtansa saava havaintoasema, joka kuuntelee tekoälyn avulla lintuja ja lepakoita ja välittää kerätyt tiedot langattomasti ja reaaliaikaisesti suoraan tutkijoille. Jos onnistumme kehittämään edullisen laitteen, joka toimii niin Grönlannin kuin Madagaskarin sääoloissa, uskon että laite tulee mullistamaan äänipohjaisen lajiston seurannan kansainvälisestikin, sanoo Ovaskainen.

Hankkeen suunnittelun ja ideoinnin taustalla ovat akatemiaprofessori Otso Ovaskainen, professori David Dunson ja tutkimuksen digitalisaation kehittämispäällikkö Ari Lehtiö. Hanke pohjautuu Ovaskaisen tutkimukseen, joka keskittyy ekologisten ilmiöiden ja biodiversiteetin mallintamiseen, sekä Dunsonin asiantuntemukseen suurten datamäärien tilastollisessa analysoinnissa.

Hanketta tukee myös Muuttolintujen kevät -sovellukseen toteutettu teknologia, joka on kehitetty Jyväskylän yliopiston, CSC ja Ylen yhteistyönä. Sovellus on kerännyt miljoonia linnunlauluäänityksiä ja innostanut kansalaisia osallistumaan luonnon havainnointiin. Sovelluksen tekoälymallia on opetettu käyttäjien tuottaman aineiston avulla.

Tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa ilmastonmuutoksen ja elinympäristöjen muutosten vaikutuksista lintujen ja lepakkojen käyttäytymiseen ja biodiversiteettiin. Tekoälyn ja automaattisten järjestelmien hyödyntäminen mahdollistaa jatkuvan ja laaja-alaisen seurannan, mikä parantaa ennusteita ja tukee suojelutoimien kohdistamista.

Lisätietoja hankkeesta:

Akatemiaprofessori Otso Ovaskainen, Jyväskylän yliopisto, puh. 050 309 2795, otso.t.ovaskainen@jyu.fi

Tutkimuksen digitalisaation kehittämispäällikkö Ari Lehtiö, Jyväskylän yliopisto, ari.lehtio@jyu.fi

Yhteyshenkilöt

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Tekoäly ja supertietokonesimuloinnit auttavat tutkijoita ennustamaan kultananopartikkelien ja plasmaproteiinien vuorovaikutuksia18.11.2024 06:00:00 EET | Tiedote

Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat käyttivät tekoälyä ja Euroopan tehokkainta supertietokonetta tutkiakseen kultananopartikkelien sitoutumista plasmaproteiineihin. Tutkimuksessa havaittiin, että on mahdollista rakentaa tekoälymalleja, jotka ennustavat luotettavasti nanopartikkelien sitoutumispaikkoja. Uudet ennustavat mallit mahdollistavat jatkotutkimukset, joiden tavoitteena on selvittää partikkelien tehoa lääkemolekyylien täsmäkantajina.

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan alustajättien algoritmit jakavat työnhakijoita voittajiin ja häviäjiin15.11.2024 09:16:53 EET | Tiedote

Työnantajat hyödyntävät työntekijöiden etsinnässä yhä useammin algoritmisia etsintä- ja suosittelutyökaluja. Algoritmit tehostavat työnantajien ja -hakijoiden kohtaamista, mutta niiden kuratoima näkyvyys jakaa työnhakijoita voittajiin ja häviäjiin: osa saa kasautuvaa hyötyä algoritmien tuomasta näkyvyydestä, kun taas heikompaa näkyvyyttä nauttivat työnhakijat jäävät proaktiivisissa rekrytointiprosesseissa taka-alalle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye