Datahuone suorista yritystuista: Yli miljardin euron tukijärjestelmä on pirstaleinen ja tukien vaikuttavuutta on hankala arvioida

Datahuoneen 21. marraskuuta 2024 julkaistu laaja raportti käy läpi Suomen suorien yritystukien kokonaisuuden erityisesti siitä näkökulmasta, miten tuet kohdentuvat vientiyrityksille. Tutkituista yritystuista noin 40 prosenttia maksettiin vientiyrityksille. Tarkastelu kattaa 58 erilaista yritystukea, joita myönnettiin vuonna 2022 lähes 20 000 saajalle yhteensä 1,37 miljardin euron arvosta. Selvityksessä on käytetty osittain vastaavia aineistoja myös vuonna 2023 maksetuista yritystuista (36 erilaista yritystukea ja lähes 9 000 saajaa yhteensä noin 1,1 miljardin euron arvosta). 

Raportin Suorien yritystukien kohdentuminen vientiyrityksille (Datahuone-raportti 3/2024) ovat tehneet Datahuoneella työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) toimeksiannosta tutkijat Max Toikka, Otto Toivanen ja Nelli Valmari. Raportti on suorien yritystukien kokonaisuutta hahmottava työ, jonka taustalla on hallitusohjelman kirjaus: 

Päätöksenteon pohjaksi luodaan korkeatasoiseen systemaattiseen massadataan pohjaavaa analyysiä yritystukien vaikutuksista. Analyysi mahdollistaa tarpeettomien yritystukien tietopohjaisen karsimisen puuttumatta niihin tukiin, jotka ovat perusteltuja erityisesti vientikilpailukyvyn vuoksi. 

Yritystuet eivät välttämättä edistä vientiä

Raportin perusteella vain harvat yritystuet kohdentuvat suoraan vientiyrityksille, mikä oli odotettavissa, sillä useimpien tukien tarkoitus on jokin muu kuin viennin tai kansainvälisen kilpailukyvyn edistäminen. Datahuoneen tarkasteluun on otettu mukaan lähes kaikki Suomessa maksettavat suorat yritystuet. Maataloustuet ja koronatuet eivät ole mukana selvityksessä. 

Vientiyritykset saivat silti noin 40 prosenttia selvityksessä mukana olleista suorista yritystuista, koska ne hyötyivät muutamasta rahallisesti suuresta tukiohjelmasta. Suurimmalla osalla vientiyrityksiä saadun tuen määrä suhteessa liikevaihtoon ja viennin arvoon oli kuitenkin hyvin pieni, joten tukien merkitys niiden toimintaedellytyksille saattaa jäädä vähäiseksi. 

”Se, että yritystuki kohdentuu vientiyrityksille, ei välttämättä tarkoita sitä, että se edistäisi vientiä, koska tuki voi olla suunnattu muuhun tarkoitukseen, tai sen vaikutus yrityksen liiketoimintaan voi olla pieni. Toisaalta vientiyrityksille kohdentumaton tuki voi edistää vientitoimintaa talouden rakenteiden kautta”, selittää Aalto-yliopiston taloustieteen professori Otto Toivanen.  

Datahuoneen raportissa tarkastellaan suoria yritystukia saaneita yrityksiä esimerkiksi henkilöstön määrän, tuotetun arvonlisäyksen ja työn tuottavuuden mukaan. 

Yritystukia maksetaan niin matalan kuin korkeankin tuottavuuden yrityksille. Suoria yritystukia saaneilla yrityksillä työn tuottavuus oli heikompi kuin kaikilla saman toimialan yrityksillä keskimäärin. Jaetun tuen rahamäärä sen sijaan kohdentui merkittävissä määrin suhteellisen korkean tuottavuuden yrityksille. 

”Matalan tuottavuuden yrityksille yritystukia kannattaa kohdentaa vain, jos niillä on merkittäviä positiivisia ulkoisvaikutuksia muulle yhteiskunnalle. Tuottamatonta yritystoimintaa ei kannata tekohengittää”, kertoo Aalto-yliopiston taloustieteen tutkijatohtori Nelli Valmari. 

Paljon pieniä tukia, tukisummat kuitenkin kasautuvat

Suoraa yritystukea saavia yrityksiä on paljon, ja yrityskohtaiset tukisummat ovat pääsääntöisesti hyvin pieniä. Tukiohjelmia on runsaasti, ja useimmat ohjelmat ovat tuen kokonaismäärältään pieniä. Lisäksi tukea myöntäviä tahoja on useita. 

”Sirpaleisen tukijärjestelmän hallinnolliset kustannukset suhteessa mahdollisiin yhteiskunnallisiin hyötyihin voivat olla suuret”, toteaa Datahuoneen tutkija Max Toikka. 

Vaikka valtaosa tukea saaneista yrityksistä oli henkilöstömäärältään ja taloudellisen toimintansa arvolla mitattuna pieniä, kohdentui huomattava osa jaetusta rahasta suuryrityksille. 

Yritystuet kasautuvat voimakkaasti hyvin pienelle joukolle yrityksiä. Kolme suurinta tuensaajaa sai 8,5 prosenttia kaikista vuonna 2022 myönnetyistä suorista yritystuista, ja kymmenen suurimman saajan osuus 1,37 miljardin euron tukipotista oli 20,7 prosenttia.  

Yritystukien vaikuttavuuden arviointi haastavaa

Datahuoneen raportti listaa valtaosan Suomessa maksettavista yritystuista ja analysoi niiden saajia kuvailevasti. Raportissa ei kuitenkaan tarkastella yritystukien vaikuttavuutta, sillä se vaatisi syy-seuraussuhteiden analyysin mahdollistavan koeasetelman. 

Raportissa ei oteta varsinaisesti kantaa siihen, mitä yritystukia pitäisi karsia, säilyttää tai lisätä. 

”Yritystuet saattavat vääristää yritysten välistä kilpailua ja heikentää kasvua. Yritystuille voi kuitenkin joskus olla myös taloudellisia perusteita. Esimerkiksi onnistunut TKI-toiminta synnyttää innovaatioita, jotka voivat hyödyttää yhteiskuntaa hyvin laajasti”, sanoo Aalto-yliopiston taloustieteen professori Otto Toivanen.