Varhaislapsuuden maatilaympäristö suojaa atooppiselta sairastavuudelta vielä keski-iässä
Asuminen maatilaympäristössä imeväisikäisenä voi suojata atooppisilta sairauksilta, kuten allergiselta nuhalta, allergiselta silmätulehdukselta sekä atooppiselta monisairastavuudelta, ja suojavaikutus näkyy vielä keski-iässä. Tulos käy ilmi Oulun yliopistossa 22. marraskuuta väittelevän lääketieteen lisensiaatti Anna Haaralan väitöstutkimuksesta.
Tutkimustulos on merkittävä, sillä maaseudun vaikutusta atooppisten sairauksien kehittymiseen on tutkittu pääasiassa vain lapsuudessa ja nuorilla aikuisilla.
Tutkimuksessa havaittiin, että maaseudulla ja erityisesti maatilaympäristössä vietetty varhaislapsuus vähensi merkittävästi muun muassa allergisen nuhan, allergisen sidekalvontulehduksen, atooppisen monisairastavuuden ja moniherkistymisen esiintyvyyttä 46-vuotiaana. Maalla asuneilla herkistymisen riski oli lähes puolet pienempi.
Haaralan väitöskirjatutkimus perustuu yli 5000 henkilön tietoihin. Tutkittavat kuuluvat laajaan, Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneiden kohorttiin. He vastasivat kyselytutkimuksiin ja osallistuivat terveystarkastuksiin 31- ja 46-vuotiaina, ja heille tehtiin ihopistokokeet neljällä allergeenilla (koivu, timoteiheinä, kissa ja huonepölypunkki) atooppisen herkistymisen kartoittamiseksi.
Tutkimusaineistossa 46-vuotiaiden keskuudessa atooppista ihottumaa esiintyi 7 prosentilla, allergista nuhaa ja sidekalvontulehdusta lähes kolmanneksella ja astmaa 9 prosentilla. Lisäksi noin neljäsosalla tutkituista oli kaksi tai useampi atooppinen sairaus. Atooppista ihottumaa sairastavista 46-vuotiaista kolmella neljästä oli lisäksi jokin muu atooppinen sairaus, mikä tulisi huomioida atooppisen ihottuman hoidossa aikuisilla.
Tutkimuksen tulokset tukevat aiempaa käsitystä siitä, että varhaislapsuuden maaseutuelinympäristössä tapahtuva kosketus laajempaan mikrobikirjoon saattaa suojata atooppisten sairauksien kehittymiseltä. Tutkimuksen mukaan tämä vaikutus näyttäisi ulottuvan vähintään keski-ikään asti. ”Tutkimuksen perusteella voidaankin suositella luontokontaktien lisäämistä lapsuudessa osana atooppisten sairauksien ennaltaehkäisyä”, väittelijä Anna Haarala toteaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija Anna Haarala, Oulun yliopisto, karoliina.hulkko@student.oulu.fi
Viestintäasiantuntija Meri Rova, Oulun yliopisto, 050 464 3361, meri.rova@oulu.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Suomalaisten erityinen metsäsuhde: Metsä koetaan jopa pyhäksi20.11.2024 06:57:00 EET | Tiedote
Suomalaisten metsäsuhde on syvälle juurtunut osa suomalaisuutta. Oulun yliopiston johtamassa tutkimuksessa selvitetään metsäsuhteemme kulttuurisia ja henkisiä ulottuvuuksia, jotka usein jäävät taloudellisten tavoitteiden varjoon.
Finländarnas särskilda relation till skogen: Skogen upplevs till och med som helig20.11.2024 06:56:00 EET | Tiedote
Finländarnas relation till skogen är en djupt inrotad del av den finländska identiteten. Ett forskningsprojekt lett av Uleåborgs universitet utreder de kulturella och andliga dimensionerna som ofta blir i skuggan av ekonomiska målsättningar.
Tutkijat onnistuivat kasvattamaan verisuonitettuja minielimiä biosirussa – uusia mahdollisuuksia sairauksien tutkimukseen14.11.2024 05:55:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijaryhmä on kehittänyt tekniikan, jolla saadaan kasvatettua toimiva verisuonisto organoideihin eli eräänlaisiin minikokoisiin elinmalleihin. Toimivan verisuoniston kehittäminen organoideihin on ollut tähän asti merkittävä haaste. Uutta kasvatusmenetelmää voidaan hyödyntää esimerkiksi lääketutkimuksissa.
”Tekoäly ei ole neutraali väline, joka vain auttaa arjessa" – tutkija Susanne Uusitalo peräänkuuluttaa eettisiä ja moraalisia normeja13.11.2024 08:32:00 EET | Tiedote
Tekoälyn käyttöönoton vauhti on huima. Etiikan tutkija Susanne Uusitalo Oulun yliopistosta korostaa yhteiskunnallista keskustelua tekoälyn roolista ja vaikutuksista – myös käsityksiimme ihmisyydestä.
Rakennusterveysseminaari 28.11. kuumien aiheiden äärellä: sisäilma ja onnistuneet korjaukset13.11.2024 06:38:00 EET | Kutsu
Tervetuloa seuraamaan Rakennusterveysseminaaria torstaina 28.11.2024 klo 8.30–16.30 Oulun yliopistolla ja haastattelemaan asiantuntijoita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme