Väitös: Luokan ulkopuolella tapahtuva kielenoppiminen osaksi myös vieraan kielen opetusta ja arviointia
FM Elisa Räsäsen väitöstutkimus osoittaa, että kielenoppijoilla on monia mahdollisuuksia käyttää opiskelemaansa kieltä luokan ulkopuolella myös vieraan kielen oppimisen kontekstissa. Oppitunneilla voidaan tukea tätä luokan ulkopuolella tapahtuvaa oppimista tarjoamalla välineitä teknologiavälitteisen ympäristön hyödyntämiseen ja kielenkäytön reflektoimiseen.
Globalisaatio, ihmisten liikkuvuus ja teknologian käyttö ovat tiivis osa nykypäivän kielenoppijan arkea. Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen väitöskirjatutkija Elisa Räsäsen tutkimus tarkastelee sitä, miten kielenopetuksessa voidaan tukea oppijoiden luokan ulkopuolella tapahtuvaa oppimista.
Räsänen toteutti tutkimuksensa yhdysvaltalaisessa yliopistossa, jossa opiskellaan suomea. Hän ohjeisti oppijoita käyttämään suomea haluamissaan tilanteissa luokan ulkopuolella ja kirjoittamaan oppimisestaan portfoliotehtävässä, josta kerättiin tutkimuksen aineisto.
– Opettaessani pohdin sitä, millainen opetus hyödyttäisi opiskelijoitani eniten. Totesin, että ennen kuin voin kunnolla kehittää opetuskäytänteitä, minun on selvitettävä, mitä oppijat kielellä tekevät, Räsänen kertoo.
Teknologia tuo mahdollisuuksia kielen oppimiseen kohdekulttuurin ulkopuolella
Tutkimus osoittaa, että kielenoppijoilla – myös niillä, jotka opiskelevat kieltä kohdekulttuurin ulkopuolella – on useita kielenkäyttömahdollisuuksia. Monet näistä ovat teknologiavälitteisiä. Tutkimus myös haastaa käsitystä vieraan kielen oppimisesta, koska teknologiavälitteisissä ympäristöissä, kuten sosiaalisessa mediassa, seikkaillessaan oppijat voivat päästä toisen kielen oppimisympäristöihin asuinpaikastaan riippumatta.
– Oppijat esimerkiksi keskustelivat puhelimen virtuaaliavustajan kanssa, chattasivat tai katsoivat sarjoja suomeksi, Räsänen kertoo.
Tutkimuksen osallistujat hakeutuivat rohkeasti tilaisuuksiin harjoitella suomen käyttöä vapaa-ajallaan. Heidän aiemmat kokemuksensa kielenoppimisesta ja kiinnostuksensa ohjasivat sitä, millaisiin kielenkäyttötilanteisiin he tarttuivat. Oppijat esiintyivät myös kieliasiantuntijoina ympäröivässä yhteisössään eli kertoivat suomen kielestä tuttavilleen.
Uusia keinoja kielenopetuksen kehittämiseen
Tutkimustulokset antavat näkökulmia kielenopetuksen kehittämiseen. Oppijoita voidaan tukea opetuksella, joka rohkaisee heitä käyttämään kieltä vapaa-ajallaan. Tukea voidaan antaa myös kannustamalla oppijoita tunnistamaan ja lähestymään tuttuja tiloja, kuten sosiaalisen median alustoja, kielenoppimisen tiloina.
– Myös kurssiarvioinnilla on tärkeä rooli: valmius käyttää kieltä luokan ulkopuolella pitäisikin huomioida kielikurssien arvioinnissa, Räsänen toteaa.
FM Elisa Räsäsen soveltavan kielentutkimuksen oppiaineen To the wild and back: Supporting language learners’ agency beyond the classroom tarkastustilaisuus pidetään lauantaina 30.11.2024 klo 12.00 Agoran Auditorio 3:ssa. Vastaväittäjänä toimii professori Lari Kotilainen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena dosentti Mia Halonen (Jyväskylän yliopisto). Tilaisuuden kieli on suomi.
Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/98564
Taustatietoa:
Elisa Räsänen työskentelee suomen kielen ja kirjoitusviestinnän lehtorina Aalto-yliopiston Kielikeskuksessa. Räsäsen tutkimusta ovat tukeneet Suomen Kulttuurirahasto, Jyväskylän yliopiston Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta ja Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Finlandia Foundation National ja Kulturfonden.
Yhteydenotot sähköpostitse: elisa.k.rasanen(at)jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väärällä tiedolla vaikuttaminen toi Vuoden Uno -palkinnon Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun - Misinformaation tutkimukseen merkittävä rahoitus Strategisen tutkimuksen neuvostolta20.11.2024 12:38:30 EET | Tiedote
Professoriliiton Jyväskylän osasto on myöntänyt Vuoden Uno -palkinnon viestinnän johtamisen professori Vilma Luoma-aholle syyskokouksessaan 19.11.2024. Samana päivänä Strategisen tutkimuksen neuvosto “sinetöi” nimityksen myöntämällä Luoma-ahon tutkimusryhmälle lähes 500 000 euron rahoituksen liittyen tekoäly- ja informaatiovaikuttamiseen. Vuodesta 2014 lähtien Jyväskylän yliopistossa kahdessa eri tiedekunnassa professorina työskennellyt Luoma-aho on tehnyt monipuolista ja ansiokasta tutkimusta muun muassa viestinnän luotettavuuden, vaikuttavuuden sekä misinformaation parissa.
Flerspråkiga barns hemspråk kan också beaktas i tvåspråkig undervisning20.11.2024 09:05:00 EET | Tiedote
Anu Palojärvi vid Jyväskylä universitet har i sin doktorsavhandling undersökt hur en expertlärare, som arbetar med tvåspråkig (finsk-svensk) undervisning på daghem med flerspråkiga barn, tänker och agerar. Resultaten tyder på att utvecklande av tvåspråkig undervisning och inkludering av de flerspråkiga barnens hemspråk kan ske samtidigt. En skicklig lärare kan därför både stödja inlärning av nya språk genom tvåspråkig undervisning och visa uppskattning för och ge utrymme åt de flerspråkiga barnens hemspråk, vilket gör undervisningen mer socialt rättvis.
Monikielisten lasten kotikielet voidaan huomioida myös kaksikielisessä opetuksessa20.11.2024 09:00:50 EET | Tiedote
KM Anu Palojärvi selvitti väitöstutkimuksessaan kaksikielistä pedagogiikkaa (suomi-ruotsi) varhaiskasvatuksessa toteuttavan eksperttiopettajan ajattelua ja toimintaa monikielisten lasten kanssa. Tulosten perusteella kaksikielisen opetuksen kehittäminen ja monikielisten lasten kotikielien mukaan ottaminen toimintaan voivat tapahtua samanaikaisesti. Taitava opettaja voi siis tukea sekä uusien kielten oppimista kaksikielisellä opetuksella että osoittaa arvostusta ja antaa tilaa monikielisten lasten kotikielille, mikä tekee opetuksesta sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa.
Läheinen ihminen voi vahvistaa tai horjuttaa sijoitetun nuoren selviytymiskykyä19.11.2024 12:10:00 EET | Tiedote
Sijoitettuna olleiden nuorten aikuisten selviytyminen on vaihtelevaa, ja läheisillä ihmissuhteilla on ratkaiseva merkitys heidän resilienssinsä kehittymisessä. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tarkastelee perhesijoitettuna olleiden nuorten aikuisten resilienssiä heidän läheisten ihmissuhteiden ja niihin liittyvien jännitteiden, selviytymiskeinojen ja toimijuuden näkökulmasta.
Miljoonapotti tekoälypohjaisten lintu- ja lepakontunnistusmallien kehittämiseen19.11.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto ja yhdysvaltalainen Duke University saivat yli miljoonan euron tutkimusrahoituksen tekoälypohjaisten lintu- ja lepakontunnistusmallien sekä automaattisen kenttälaitteiston kehittämiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme