Lunta rakastava tutkija Charlotte Ditlevsen ei myrskystä pillastu - Oulun yliopiston tutkija selvittää lumen elinkaarta: ”Elintärkeää tietoa vesivarannoista”
Hydrologi Charlotte Ditlevsenin mukaan on korkea aika oppia ymmärtämään, miten suuri merkitys lumella on veden saatavuuden kannalta.
Hydrologi Charlotte Ditlevsen innostuu nähdessään lumimyrskyä ja kinostuvat hanget. Tanskasta Suomeen lumen perässä muuttanut tutkija näkee kinokset merkkinä tulevaisuuden mahdollisuuksista, selviytymisestä.
Ditlevsenin mukaan on yleisestikin ottaen korkea aika oppia ymmärtämään, miten suuri merkitys lumella veden, elämää ylläpitävän voiman, saatavuuden kannalta on.
"Ilman vettä ei ole elämää," hän muistuttaa.
Ditlevsen tutkii veden ”sormenjälkiä” Oulun yliopistossa, eli pyrkii selvittämään mihin lumi, kaikki nämä nyt satavat kinokset ympäriltämme, lopulta siirtyvät.
Innostunut hydrologi ei säästele sanojaan puhuessaan veden arvosta ja riittävyydestä – tai tutkimuksesta, jota veden riittävyyden arvioinnin tueksi tehdään ja tarvitaan. Hänestä tutkimus eräänlaisesta veden kiertokulusta on ensiarvoisen tärkeää.
”Vesi on elämän säilymisen edellytys. Jo pelkästään vedenkäytön suunnittelun ja varautumisen vuoksi meidän on tärkeää ymmärtää, mistä vesi tulee”, hän sanoo ja lisää:
“Tutkimusta pitää tehdä nyt, sillä ilmastonmuutos haastaa myös tutkimuksen olosuhteita, ääri-ilmiöt korostuvat.”
Ditlevsen on mukana SNOMLT-tutkimusprojektissa, joka keskittyy selvittämään, mikä merkitys lumella voi olla vesivarannoillemme: mihin sulamisvesi päätyy, paljonko haihtuu ilmaan, paljonko sulaa maaperään ja pohjavesiin ja toisaalta, paljonko ja miten sulamisvettä hyödynnetään.
Sormenjälkiä lumisilla alueilla
Ditlevsen puhuu “sormenjäljistä”, joita on löydettävissä lumisilta alueilta.
"Haluamme tietää, miten sulanut lumi siirtyy esimerkiksi puroihin, kuinka paljon haihtuu ilmaan ja kuinka paljon imeytyy pohjavedeksi. Veden jäljittämiseen käytämme stabiileja veden isotooppeja, jotka toimivat kuin eri vesilähteiden sormenjäljet. Nämä "sormenjäljet" auttavat meitä erottamaan vesilähteen toisesta, koska jokaisella on ainutlaatuinen signaali."
Esimerkiksi vertaamalla joen, järven tai maaperän vesinäytteitä sateen, lumen sulamisen tai pohjaveden näytteisiin, tutkijat voivat laskea eri veden lähteiden suhteellisia osuuksia ja merkittävyyttä.
”Vesinäytteiden keräämisen ajoitus on ratkaisevan tärkeää. Isotooppisormenjäljet muuttuvat ympäri vuoden, koska ne ovat lämpötilasta riippuvaisia.”
Lisätietoja
Charlotte Ditlevsen
Tutkija, hydrologi (english)
Oulun yliopisto
charlotte.ditlevsen@oulu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Leena HirvonenViestinnän johtava asiantuntijaOulun yliopisto
Strateginen ja organisaatioviestintä, media- ja yhteiskuntasuhteet
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Pimeää diversiteettiä valaisemaan – Tutkijat tavoittelevat läpimurtoa uusien lajien kuvaamisessa21.11.2024 10:17:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston koordinoima kansainvälinen tutkimushanke pyrkii ratkaisemaan lajintunnistuksen kriisin nopeasti kehittyneiden dna-teknologioiden avulla. Tavoitteena on erottaa, tunnistaa ja kuvata kymmeniä tuhansia lajeja, jotka nykyisten menetelmien hitauden vuoksi jäisivät ehkä vuosisadoiksi kokonaan tuntemattomiksi.
Varhaislapsuuden maatilaympäristö suojaa atooppiselta sairastavuudelta vielä keski-iässä21.11.2024 05:55:00 EET | Tiedote
Asuminen maatilaympäristössä imeväisikäisenä voi suojata atooppisilta sairauksilta, kuten allergiselta nuhalta, allergiselta silmätulehdukselta sekä atooppiselta monisairastavuudelta, ja suojavaikutus näkyy vielä keski-iässä. Tulos käy ilmi Oulun yliopistossa 22. marraskuuta väittelevän lääketieteen lisensiaatti Anna Haaralan väitöstutkimuksesta.
Suomalaisten erityinen metsäsuhde: Metsä koetaan jopa pyhäksi20.11.2024 06:57:00 EET | Tiedote
Suomalaisten metsäsuhde on syvälle juurtunut osa suomalaisuutta. Oulun yliopiston johtamassa tutkimuksessa selvitetään metsäsuhteemme kulttuurisia ja henkisiä ulottuvuuksia, jotka usein jäävät taloudellisten tavoitteiden varjoon.
Finländarnas särskilda relation till skogen: Skogen upplevs till och med som helig20.11.2024 06:56:00 EET | Tiedote
Finländarnas relation till skogen är en djupt inrotad del av den finländska identiteten. Ett forskningsprojekt lett av Uleåborgs universitet utreder de kulturella och andliga dimensionerna som ofta blir i skuggan av ekonomiska målsättningar.
Tutkijat onnistuivat kasvattamaan verisuonitettuja minielimiä biosirussa – uusia mahdollisuuksia sairauksien tutkimukseen14.11.2024 05:55:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijaryhmä on kehittänyt tekniikan, jolla saadaan kasvatettua toimiva verisuonisto organoideihin eli eräänlaisiin minikokoisiin elinmalleihin. Toimivan verisuoniston kehittäminen organoideihin on ollut tähän asti merkittävä haaste. Uutta kasvatusmenetelmää voidaan hyödyntää esimerkiksi lääketutkimuksissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme