Parveke-elementti putosi työntekijän jalalle – sakkoja työmaan päätoteuttajalle ja urakoitsijalle
Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi rakennustyömaan päätoteuttajan 3 000 euron ja työmaalla toimineen urakoitsijan 6 000 euron yhteisösakkoon. Lisäksi työmaalla suunnittelijana toiminut tuomittiin työturvallisuusrikoksesta 20 päiväsakon rangaistukseen ja urakoitsijan työmaan työnjohtaja työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta 30 päiväsakon rangaistukseen. Työmaan valvojan osalta syyteet hylättiin. Käräjäoikeus antoi tuomionsa 20.11.2024.
Käsiteltävänä oli toukokuussa 2021 Turussa tapahtunut työtapaturma. Työntekijä oli seissyt telineellä parvekkeen alapuolella piikkaamassa betonista parvekelaattaelementtiä, kun elementin tukiraudoitus taipui ja elementti putosi hänen jalkansa päälle. Parveketta ei työn ajaksi ollut tuettu mitenkään, koska työmaalla oli käsitys, että parvekkeen rakenne kestää piikkauksen. Työmaalla ei ollut tarkoitus purkaa parveketta kokonaan, vaan poistaa piikkaamalla betonia siten, että parvekkeen raudoitus päästään käsittelemään. Kyse oli yli sata vuotta sitten rakennetusta kerrostalosta, jonka alkuperäisiä piirustuksia ei ollut saatavilla. Parvekkeen rakennetta ei ennen työtä selvitetty mitenkään, mutta oletus oli, että parveke oli ankkuroitu seinään tukevasti samoin, kuin saman talon tuuletusparvekkeet. Työtapaturman jälkeen selvisi, että parvekkeen rakenne oli heikompi kuin työtä suunniteltaessa oli oletettu.
Oikeudenkäynnissä riidatonta oli, että työtapaturma oli tapahtunut siten kuin kuvattu. Sen sijaan mahdolliset puutteet esimerkiksi työtavassa tai työn suunnittelussa kiistettiin. Oikeudenkäynnissä kuultiin poikkeuksellisen laajaa todistelua asiasta, kun esimerkiksi molempien vastaajien osalta kuultiin todistajina kahta eri asiantuntijaa.
Ensimmäinen erimielisyys oli siitä, oliko kyse purkutyöstä vai ei. Syyttäjä oli syytteessään lähtenyt siitä, että oli, mutta vastaajien mukaan kyse oli korjausrakentamisesta, koska tarkoitus ei ollut purkaa koko parveketta. Käräjäoikeus katsoi ensinnäkin, että rakennustyön turvallisuudesta annetun asetuksen 49 §:ssä, jossa on säännös purkutyöstä, ei ole määritelty, mitä purkutyön termillä tarkoitetaan. Syyttäjän todisteena oli ympäristöministeriön julkaisu ”Purkutyöt – opas tekijöille ja teettäjille”, jossa on todettu, että purkutyö voi olla luonteeltaan myös saneerauspurkua. Käräjäoikeuden arvioi kuitenkin, että mainitun oppaan saneerauspurku tarkoitti eri asiaa kuin mitä purkutyöllä tarkoitetaan asetuksessa rakennustyön turvallisuudesta 49 §:ssä. Vielä huomioiden, että kyse oli rangaistusvastuuseen liittyvästä asiasta, käräjäoikeus päätyi tulkitsemaan, että purkutyöhön on sovellettava sanan yleistä ja rakennusalalla vallinnutta käsitystä eikä työtapaturmatilanteessa näin ollen ollut kyse purkutyöstä.
Seuraavaksi käräjäoikeus joutui arvioimaan asiaa työturvallisuuslain ja rakennustyön turvallisuudesta annetun asetuksen yleisen huolellisuusvelvollisuuden nojalla. Siltä osin käräjäoikeus päätyi saadun todistelun perustella katsomaan, että kun pudonnutta parvekelaattaa ei ollut tutkittu etukäteen eikä siitä ollut juurikaan tietoja, olisi suunnittelussa ja työn suorittamisessa tullut edetä vaiheittain siten, että laatan rakenteet olisi tutkittu hiekkapuhaltamisen jälkeen ja ennen laatan piikkausta. Tällöin olisi voitu tehdä johtopäätökset laatan kantavista rakenteista sekä siitä, puretaanko piikkaamalla tosiasiassa kantavia rakenteita ja tarvitaanko parvekelaatan tuentaa. Näin ei siis tilanteessa ollut tehty, eli tilanteessa ei ollut toimittu riittävän huolellisesti.
Edellä mainitun perusteella käräjäoikeus päätyi toteamaan työmaalla olleen työnjohtajan osalta, että hän oli paikalla työmaalla ja havainnut, että asunnon parvekkeen rakenne on ollut erilainen kuin tuuletusparvekkeiden. Lisäksi hän oli osallistunut työn suunnitteluun, jolloin hänen olisi tullut ottaa huomioon mahdollisuus, että erilainen parveke, jonka tukemisesta ei ole ollut samanlaista tietoa kuin tuuletusparvekkeiden osalta, voi olla huonommin tuettu kuin tuuletusparvekkeet. Tämä olisi tullut huomioida työtapaa valittaessa. Työnjohtaja oli näin ollen toiminut huolimattomasti.
Suunnittelijan osalta käräjäoikeus katsoi, että hänen olisi suunnittelijana tullut huomioida, että asunnon parvekkeen tuennasta ei ole ollut tarkkaa tietoa, jolloin tukeminen tai asian tarkempi selvittäminen olisi ollut tarpeellista. Tämän hän oli laiminlyönyt. Valvojan osalta ei sen sijaan käräjäoikeuden näkemyksen mukaan voitu osoittaa, että hän olisi toiminut huolimattomasti.
Yhteisösakon osalta sekä työnjohtaja, että suunnittelija kuuluivat yhtiöidensä lakisääteiseen toimielimeen tai muuhun johtoon ja olivat oikeushenkilössä tosiasiallista päätösvaltaa käyttäviä, ja olivat olleet osallisia rikoksessa tai sallineet rikoksen tekemisen. Näin ollen yhtiölle oli perusteet tuomita yhteisösakko.
Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomio 24/139602, 20.11.2024 asiassa R 23/1217. Tuomio ei ole lainvoimainen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juristi Matti Suontausta
p. 0295 018 152, etunimi.sukunimi@avi.fi
Työsuojelun vastuualue, Lounais-Suomen aluehallintovirasto
Työsuojeluhallinto
Työsuojelu − tervettä työtä!
Työsuojeluviranomaisena huolehdimme siitä, että työ Suomessa on terveellistä, turvallista ja reilua. Valvomme työn tekemistä työpaikoilla. Annamme myös ohjausta ja neuvontaa sekä kannustamme työpaikkoja omaehtoiseen, ennaltaehkäisevään työsuojelutyöhön.
Työsuojeluhallinnon verkkopalvelu Tyosuojelu.fi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aluehallintovirasto/Regionförvaltningsverket
Lappiin 6 väestönsuojelumitalia – mitalit korostavat varautumisen ja viestinnän tärkeyttä Lapissa21.11.2024 19:31:30 EET | Tiedote
Torstaina 21.11. Rovaniemellä luovutettiin lappilaisille myönnetyt väestönsuojelumitalit. Mitalilla palkittiin henkilöitä, jotka ovat merkittävästi edistäneet väestönsuojelua ja yhteistä varautumista Lapin alueella.
Det mobila ungdomsarbetet och ungdomsarbetet i skolor har ökat i kommunerna21.11.2024 07:30:00 EET | Pressmeddelande
Det mobila ungdomsarbetet och ungdomsarbetet i skolor och läroanstalter har ökat i kommunerna, framgår det av regionförvaltningsverkets utredning. Största delen av kommunerna erbjuder mångsidiga tjänster för unga. Under coronapandemin minskade tillgången till tjänsterna, men nu har den återgått till minst samma nivå som före pandemin.
Jalkautuva sekä kouluissa tehty nuorisotyö on lisääntynyt kunnissa21.11.2024 07:25:00 EET | Tiedote
Jalkautuva tai kadulla tehtävä nuorisotyö sekä koulu- ja oppilaitosnuorisotyö on lisääntynyt kunnissa, selviää aluehallintoviraston selvityksestä. Suurin osa kunnista tarjoaa nuorille monipuolisia nuorisotyön palveluita. Koronapandemian aikana palvelujen saatavuus notkahti, mutta on nyt palautunut vähintään pandemiaa edeltävälle tasolle.
Sairilan koulukodille huomautus henkilöstön riittämättömästä määrästä19.11.2024 12:05:55 EET | Tiedote
Itä-Suomen aluehallintovirasto on antanut valvontapäätöksen, jossa se on huomauttanut Sairilan koulukotia velvollisuudesta noudattaa valtion koulukoteja ohjaavaa lainsäädäntöä erityisen huolenpidon osastojen henkilöstön määrän ja rakenteen mitoituksessa.
Elinkeinoelämälle suunnattu maanpuolustuskurssi järjestetään toista kertaa Lapissa19.11.2024 07:59:00 EET | Tiedote
Lapin aluehallintovirasto, Jääkäriprikaati ja Lapin Kauppakamari järjestävät Lapin alueellisen maanpuolustuksen erikoiskurssin Rovaniemellä 21.11. Ensimmäinen elinkeinoelämälle suunnattu erikoiskurssi pidettiin viime vuonna. Alueellisia maanpuolustuskursseja on järjestetty Lapissa jo 60 vuotta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme