Suomen Akatemia

Tulvavirtaamissa havaittavissa kasvua – alueelliset erot voivat tulevaisuudessa olla suuria

Jaa

Äkkinäiset, rajut tulvat ja toisaalta kuivuus sekä veden niukkuus haastavat yhteiskuntien toimintaa ja uhkaavat jopa ihmishenkiä. Vesi on kriittinen luonnonvara, ja tutkimuksesta odotetaan veteen liittyviin kysymyksiin kipeästi kaivattuja ratkaisuja. Ilmastonmuutos, biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen, ympäristön pilaantuminen ja veden riittämättömyys vaativat investointeja, jotka lisäävät veden arvoa.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät parhaillaankin eri puolilla Eurooppaa erityisesti tulvina. Tutkimustiedon perusteella tulvat yleistyvät ja useiden skenaarioiden mukaan tulvavirtaamat kasvavat tulevina vuosikymmeninä. Myös vuosittaiset tulva- ja kuivuusajankohdat muuttuvat totutuista.  

”Suomessa alueelliset erot tulvimisessa kasvavat. Eteläisessä Suomessa entistä yleisemmiksi tulevat syys- ja talvitulvat, jokijään aiheuttamat tulvatilanteet ja aikaistuvat kevättulvat. Viime päivinä olemme todistaneet Suomen etelä- ja lounaisrannikon kaupunkitulvia”, sanoo DIWA-lippulaivan johtaja, professori Björn Klöve Oulun yliopistosta.

Suomen Akatemian Digitaaliset vedet (DIWA) -lippulaivassa analysoidaan hydrosfäärin prosesseja ja hydrologisia aikasarjoja. Mallinnuksen kehittäminen yhdessä havaintojärjestelmien kehittämisen kanssa ovat tutkimuksen keskiössä, jotta ympäristönmuutosten vaikutuksiin voitaisiin varautua entistä paremmin.

Tutkijoiden mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset myös eroosioon ja vedenlaatuun on tarve ymmärtää entistä tarkemmin. Jokien materiaalikuljetus ja sen kasaantuminen vaikuttavat uoman kuljetuskapasiteettiin sekä kerrannaisesti myös tulvatilanteisiin sekä avouomatilanteissa että jääpeitteisinä vuodenaikoina.

Espanjan äkkitulvien intensiteetti voimistunut

Espanjan äkkitulvat (flash floods) ovat olleet jo vuosisatojen ajan tyypillisiä Välimeren alueella, mutta nyt niiden intensiteetti on voimistunut. Välimeren yläilmakehässä oleva paikallaan pysyvä matalapaine aiheuttaa rannikolle voimakkaita ukkoskuuroja.

Valencian alueella satoi lokakuussa muutamassa päivässä Suomen vuotuinen sademäärä. Tämä aiheutti alueella kovimmat äkkitulvat vuosikymmeniin. Yli 210 ihmistä menehtyi. Espanjan itärannikon maankäyttö, ongelmat tulvahälytysjärjestelmissä sekä paikallisten viranomaisten verkkainen reagointi kansalliseen tulvahälytykseen vaikutti osaltaan tragedian laajuuteen.

”Voimistuneet äkkitulvat muokkaavat voimakkaasti jokiympäristöä, kun tulvavedet kuljettavat sedimenttiä alajuoksulle ja kuluttavat uomaa ja törmiä voimakkaasti. Joissakin tapauksissa tulvavesi on ennemminkin “mutatulvaa”, sillä vesi on erittäin sedimenttirikasta. Sedimenttirikkaan tulvaveden tuhovoima on suurempi kuin puhtaan veden”, kertoo DIWA-lippulaivan varajohtaja, professori Petteri Alho Turun yliopistosta. Hän oli tekemässä tutkimusta Valencian alueella juuri äkkitulvien aikaan lokakuussa.

Uudet menetelmät ja tekniset sovellukset edistävät varautumista

Reaaliaikaiset aineistot autonomisista järjestelmistä robotiikan avulla ja staattisista jatkuvatoimisista havaintoasemista mahdollistavat nopeamman tilannekuvan kokoamisen. Uudet tekniset sovellukset kuten kaukokartoituksen kehitys ja näiden aineistojen prosessoinnin automatisointi mahdollistavat mallinnusten kalibroinnin ja operatiivisen käytön edistämisen. Virtaamat ja virtausnopeudet on laskennallisesti mahdollista saada esimerkiksi videokuvasta myös pimeään vuorokauden aikaan ja vaarallisissa tulvatilanteissa fyysisten mittausten sijaan tai tueksi.

Uusia havaintojärjestelmiä voidaan myös yhdistää ja automatisoida aineistojen analyysejä sekä hyödyntää mallinnuksen menetelmiä. Aineistot voidaan viedä jakelualustojen kautta valuma-alueita kuvaavaan virtuaaliseen järjestelmään, niin sanottuun digitaaliseen kaksoseen. Näillä menetelmillä myös tiedon välittäminen kansalaisille ja alueellisille toimijoille kuten pelastuslaitoksille ja päättäjille on mahdollista entistä tehokkaammin.

Digitaaliset vedet -lippulaivassa ovat mukana Oulun yliopisto, Paikkatietokeskus, Ilmatieteen laitos, Aalto-yliopisto, Suomen ympäristökeskus ja Turun yliopisto.

Lisätietoja:

Avainsanat

Kuvat

Vedentutkimusta Oulankajoella syksyllä 2024. Kuva: Ville Kankare.
Vedentutkimusta Oulankajoella syksyllä 2024. Kuva: Ville Kankare.
Kuva: Ville Kankare.
Lataa
Vesitutkijoita työssään Oulankajoella syksyllä 2024. Kuva: Ville Kankare.
Vesitutkijoita työssään Oulankajoella syksyllä 2024. Kuva: Ville Kankare.
Kuva: Ville Kankare.
Lataa
Vedentutkimuksen laitteistoa Oulankajoella syksyllä 2024. Kuva: Ville Kankare.
Vedentutkimuksen laitteistoa Oulankajoella syksyllä 2024. Kuva: Ville Kankare.
Kuva: Ville Kankare.
Lataa

Suomen Akatemia

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2024 rahoitamme tutkimusta lähes 488 miljoonalla eurolla. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye