Tulvavirtaamissa havaittavissa kasvua – alueelliset erot voivat tulevaisuudessa olla suuria
Äkkinäiset, rajut tulvat ja toisaalta kuivuus sekä veden niukkuus haastavat yhteiskuntien toimintaa ja uhkaavat jopa ihmishenkiä. Vesi on kriittinen luonnonvara, ja tutkimuksesta odotetaan veteen liittyviin kysymyksiin kipeästi kaivattuja ratkaisuja. Ilmastonmuutos, biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen, ympäristön pilaantuminen ja veden riittämättömyys vaativat investointeja, jotka lisäävät veden arvoa.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät parhaillaankin eri puolilla Eurooppaa erityisesti tulvina. Tutkimustiedon perusteella tulvat yleistyvät ja useiden skenaarioiden mukaan tulvavirtaamat kasvavat tulevina vuosikymmeninä. Myös vuosittaiset tulva- ja kuivuusajankohdat muuttuvat totutuista.
”Suomessa alueelliset erot tulvimisessa kasvavat. Eteläisessä Suomessa entistä yleisemmiksi tulevat syys- ja talvitulvat, jokijään aiheuttamat tulvatilanteet ja aikaistuvat kevättulvat. Viime päivinä olemme todistaneet Suomen etelä- ja lounaisrannikon kaupunkitulvia”, sanoo DIWA-lippulaivan johtaja, professori Björn Klöve Oulun yliopistosta.
Suomen Akatemian Digitaaliset vedet (DIWA) -lippulaivassa analysoidaan hydrosfäärin prosesseja ja hydrologisia aikasarjoja. Mallinnuksen kehittäminen yhdessä havaintojärjestelmien kehittämisen kanssa ovat tutkimuksen keskiössä, jotta ympäristönmuutosten vaikutuksiin voitaisiin varautua entistä paremmin.
Tutkijoiden mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset myös eroosioon ja vedenlaatuun on tarve ymmärtää entistä tarkemmin. Jokien materiaalikuljetus ja sen kasaantuminen vaikuttavat uoman kuljetuskapasiteettiin sekä kerrannaisesti myös tulvatilanteisiin sekä avouomatilanteissa että jääpeitteisinä vuodenaikoina.
Espanjan äkkitulvien intensiteetti voimistunut
Espanjan äkkitulvat (flash floods) ovat olleet jo vuosisatojen ajan tyypillisiä Välimeren alueella, mutta nyt niiden intensiteetti on voimistunut. Välimeren yläilmakehässä oleva paikallaan pysyvä matalapaine aiheuttaa rannikolle voimakkaita ukkoskuuroja.
Valencian alueella satoi lokakuussa muutamassa päivässä Suomen vuotuinen sademäärä. Tämä aiheutti alueella kovimmat äkkitulvat vuosikymmeniin. Yli 210 ihmistä menehtyi. Espanjan itärannikon maankäyttö, ongelmat tulvahälytysjärjestelmissä sekä paikallisten viranomaisten verkkainen reagointi kansalliseen tulvahälytykseen vaikutti osaltaan tragedian laajuuteen.
”Voimistuneet äkkitulvat muokkaavat voimakkaasti jokiympäristöä, kun tulvavedet kuljettavat sedimenttiä alajuoksulle ja kuluttavat uomaa ja törmiä voimakkaasti. Joissakin tapauksissa tulvavesi on ennemminkin “mutatulvaa”, sillä vesi on erittäin sedimenttirikasta. Sedimenttirikkaan tulvaveden tuhovoima on suurempi kuin puhtaan veden”, kertoo DIWA-lippulaivan varajohtaja, professori Petteri Alho Turun yliopistosta. Hän oli tekemässä tutkimusta Valencian alueella juuri äkkitulvien aikaan lokakuussa.
Uudet menetelmät ja tekniset sovellukset edistävät varautumista
Reaaliaikaiset aineistot autonomisista järjestelmistä robotiikan avulla ja staattisista jatkuvatoimisista havaintoasemista mahdollistavat nopeamman tilannekuvan kokoamisen. Uudet tekniset sovellukset kuten kaukokartoituksen kehitys ja näiden aineistojen prosessoinnin automatisointi mahdollistavat mallinnusten kalibroinnin ja operatiivisen käytön edistämisen. Virtaamat ja virtausnopeudet on laskennallisesti mahdollista saada esimerkiksi videokuvasta myös pimeään vuorokauden aikaan ja vaarallisissa tulvatilanteissa fyysisten mittausten sijaan tai tueksi.
Uusia havaintojärjestelmiä voidaan myös yhdistää ja automatisoida aineistojen analyysejä sekä hyödyntää mallinnuksen menetelmiä. Aineistot voidaan viedä jakelualustojen kautta valuma-alueita kuvaavaan virtuaaliseen järjestelmään, niin sanottuun digitaaliseen kaksoseen. Näillä menetelmillä myös tiedon välittäminen kansalaisille ja alueellisille toimijoille kuten pelastuslaitoksille ja päättäjille on mahdollista entistä tehokkaammin.
Digitaaliset vedet -lippulaivassa ovat mukana Oulun yliopisto, Paikkatietokeskus, Ilmatieteen laitos, Aalto-yliopisto, Suomen ympäristökeskus ja Turun yliopisto.
Lisätietoja:
- professori Björn Klöve, DIWA-lippulaiva, Oulun yliopisto, sähköposti: etunimi.sukunimi@oulu.fi
- professori Petteri Alho, DIWA-lippulaiva, Turun yliopisto, sp: etunimi.sukunimi@utu.fi
- akatemiatutkija Eliisa Lotsari, DIWA-lippulaiva, Aalto-yliopisto, sp: etunimi.sukunimi@aalto.fi
- DIWA – Digitaaliset vedet -lippulaiva - Suomen Akatemia
- Home - digitalwaters.fi
Avainsanat
Kuvat
Suomen Akatemia
Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2024 rahoitamme tutkimusta lähes 488 miljoonalla eurolla. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia
Finlands Akademi erbjuder brett urval av finansiering för högklassig forskning år 202516.12.2024 10:36:00 EET | Pressmeddelande
Finlands Akademi kommer att finansiera högklassig vetenskaplig forskning med en rekordhög summa år 2025. I budgetpropositionen anvisas Akademin cirka 515 miljoner euro för finansiering av nya forskningsprojekt och främjande av forskning.
Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tutkimusta monipuolisesti vuonna 202516.12.2024 10:36:00 EET | Tiedote
Suomen Akatemia rahoittaa vuoden 2025 aikana korkealaatuista tieteellistä tutkimusta ennätyssummalla. Valtion talousarvioesityksessä Akatemian jaettavaksi on osoitettu noin 515 miljoonaa euroa uusien tutkimushankkeiden rahoittamiseen sekä tutkimuksen edistämiseen.
Research Council of Finland to fund wide range of excellent research in 202516.12.2024 10:36:00 EET | Press release
In 2025, the Research Council of Finland’s (RCF) funding budget for high-quality scientific research will rise to a record high. The government budget proposal allocates around 515 million euros to the RCF to fund new research projects and advance research.
21 högklassiga infrastrukturer väljs med i färdplan för Finlands forskningsinfrastrukturer3.12.2024 12:53:45 EET | Pressmeddelande
Kommittén för forskningens infrastrukturer (FIRI-kommittén) vid Finlands Akademi har valt ut 21 forskningsinfrastrukturer till färdplanen för Finlands forskningsinfrastrukturer 2025–2028. Beslutet fattades vid FIRI-kommitténs möte den 2 december 2024.
Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle valittu 21 korkeatasoista infrastruktuuria3.12.2024 12:53:45 EET | Tiedote
Tutkimusinfrastruktuurikomitea on 2.12.2024 kokouksessaan valinnut 21 tutkimusinfrastruktuuria kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle 2025–2028.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme