VATT: Minimivero leikkaisi ilmastoinvestointien verotukea vain poikkeustapauksissa

”Julkisessa keskustelussa on kiinnitetty huomiota siihen, että kaksi hallituksen lakia näyttäisivät olevan ristiriidassa keskenään. Yrityksille on juuri tuotu 15 prosentin minimivero, eli laki suurten yritysten vähimmäisverosta, alkaen vuoden 2024 alusta. Samaan aikaan yrityksille halutaan kuitenkin myös luoda voimakkaita kannusteita investointeihin nyt valmistelussa olevalla ilmastoinvestointien verotuella. Tutkimuksemme mukaan ristiriitaa ei kuitenkaan ole tai se on vähäinen”, kertoo johtava tutkija Seppo Kari Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT).

Seppo Karin ja VATT:n tutkijan Marika Viertolan muistio Global Minimum Tax and Proposed Green Tax Credit (VATT Muistio 74) tarkastelee minimiveron vaikutuksia kannusteeseen investoida teollisiin kohteisiin, jotka olisivat oikeutettuja ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvitykseen.

”Ilmastoinvestointien verotuki on mitoitettu suureksi. Tutkimuksemme perusteella verohyvityksen vastaanottaminen saattaa joissain tilanteissa johtaa minimiveroon liittyvän täydennysveron maksuun, minkä seurauksena myös tuen kannustevaikutus heikkenee. Näyttää kuitenkin siltä, että näin kävisi vain harvoissa tapauksissa”, kommentoi Marika Viertola.

Yritysvero on minimiveroa korkeampi

Suomen nykyinen yhteisövero (20 prosenttia) on selvästi OECD:n piirissä valmisteltua yritysten minimiveroa (15 prosenttia) korkeampi. Avokätinen verotuki saattaisi kuitenkin alentaa konsernin efektiivisen eli todellisen veroasteen tasolle, joka synnyttäisi velvoitteen maksaa minimiveroa. Tutkimuksessaan Kari ja Viertola mallintavat minimiveron ja verohyvityksen yhteisvaikutusta ja havaitsevat, että minimiveron vaikutus kokonaisuuteen ei ole kovin suuri.

Hallituksen ajama ilmastoinvestointien verotuki, jota VATT:n tutkijat ovat pitäneet hyvin avokätisenä, olisi siis edelleen tuntuva. Lakiesitysluonnoksessa ehdotetaan ilmastoneutraaliin talouteen tähtääville, minimikooltaan 50 miljoonan euron investoinneille yhteisöverosta tehtävää verohyvitystä, jonka määrä olisi 20 prosenttia investointikustannuksista. Lakiesitys täytyy ennen hallituksen käsittelyä hyväksyttää vielä EU:n komissiolla, mitä odotetaan parhaillaan.

”Minimivero poistaisi investointituen aiheuttamasta kannusteesta vain osan. Vaikutus kohdistuisi lisäksi ainoastaan konserneihin, joilla on niukasti muuta toimintaa Suomessa. Ympäristöteknologiaan Suomessa investoiva kansainvälinen konserni voisi olla sellainen, joka saattaisi joutua minimiveronjärjestelmän täydennysveron piiriin”, kuvailee Marika Viertola.

Ilmastoinvestointien verohyvitys on kohdennettu tarkasti rajattuihin uusiin investointeihin, eikä se siksi alentane merkittävästi esimerkiksi suuren kotimaisen teollisen konsernin efektiivistä veroastetta Suomessa. Riskiä joutua minimiveron maksajaksi pienentää myös se, että yhteisöverosta tehtävä vähennys jaksotetaan vähintään kymmenen vuoden ajalle. Tästä syystä vaikutus maksettavan yhteisöveron määrään yhtenä vuonna on suuruudeltaan kohtuullinen eikä alenna yrityksen tosiasiallista veroastetta minimiveroa pienemmäksi kuin poikkeustapauksessa.

Minimiveron ensimmäinen vuosi

Yritysten verotuksessa kuluva vuosi 2024 tulee olemaan ensimmäinen vuosi, jolloin tarkasteluun tulee mukaan myös mahdollinen minimivero. Minimiverojärjestelmä edellyttää sen piiriin kuuluvien valtioiden kantavan täydennysveroa konsernimuotoisen yrityksen voitosta, mikäli voiton efektiivinen veroaste jossain maassa on alempi kuin 15 prosenttia.

“Tilanne on uusi. Vielä ei tiedetä, syntyykö konserneille esimerkiksi tuloksen vaihtelun ja verojen epätasaisen ajoituksen takia tilanteita, joissa tulisi uusia kustannuksia. Odotusarvo on kuitenkin, että tavallinen suomalainen suuryritys ei joudu minimiveron piiriin, koska yhteisövero on selvästi korkeampi”, arvioi Seppo Kari.