Jyväskylän yliopisto

Mielen hyvinvointi ja liikkuminen voivat muodostaa positiivisen kehän

Jaa

Tuoreen tutkimuksen mukaan taipumus kokea positiivisia tunteita myötävaikutti siihen, että ihmiset olivat koronarajoitusten aikaan fyysisesti aktiivisia tai jopa lisäsivät aktiivisuuttaan. Masennusoireiden yhteys fyysiseen aktiivisuuteen oli päinvastainen. Tulokset viittaavat siihen, että mielen hyvinvointi voi auttaa ylläpitämään liikunnallisesti aktiivista elämäntapaa. Mielen hyvinvointi ja liikkuminen voivatkin muodostaa positiivisen kehän.

Mostphotos

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa Gerontologian tutkimuskeskuksessa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että suurin osa 60–88-vuotiaista miehistä ja naisista ylläpiti tai jopa lisäsi fyysistä aktiivisuuttaan koronapandemian aikaisten rajoitustoimien aikana. Osallistujat, jotka kokivat enemmän positiivisia tunteita, liikkuivat useammin ja lisäsivät todennäköisemmin liikkumistaan rajoitusten aikana.  

"Oli kiinnostavaa havaita, että positiivisten tunteiden kokeminen liittyi liikkumiskäyttäytymiseen johdonmukaisemmin noin 60-vuotiailla kuin yli 70-vuotiailla. Vanhempien osallistujien kohdalla tiukemmat rajoitukset saattoivat vähentää positiivisen mielen hyvinvoinnin merkitystä liikuntakäyttäytymiselle", pohtii tutkijatohtori Tiina Savikangas.  

Aiemman tutkimusnäytön perusteella tiedetään, että liikunta parantaa mielen hyvinvointia. Tuoreet tutkimustulokset kuitenkin viittaavat siihen, että mielen hyvinvointi voi myös auttaa ylläpitämään liikunnallisesti aktiivista elämäntapaa. Mielen hyvinvointi ja liikkuminen voivatkin muodostaa positiivisen kehän.  

"Mielen hyvinvointi on tärkeä voimavaratekijä liikkumisen kannalta." 

"Ne, joilla tällaisia voimavaroja on, jaksavat liikkua enemmän myös poikkeusoloissa", Savikangas toteaa.  

Tutkimuksessa havaittiin myös, että masentuneisuuden kokeminen koronapandemian aikana oli yhteydessä vähäisempään fyysiseen aktiivisuuteen ja suurempaan todennäköisyyteen vähentää aktiivisuutta. Masennusoireiden ja vähäisemmän fyysisen aktiivisuuden yhteys korostui erityisesti yli 70-vuotiailla osallistujilla. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että mielen hyvinvoinnin eri osa-alueilla voi olla erilainen merkitys fyysiselle aktiivisuudelle eri ikävaiheissa.  

"Mielen hyvinvoinnin tukeminen on tärkeää aktiivisen elämäntavan edistämisessä myös yhteiskunnallisissa poikkeustilanteissa. Ei kuitenkaan kannata keskittyä vain masentuneisuuden torjuntaan, vaan sen lisäksi vahvistaa mielenterveyden positiivista puolta", toteaa tutkijatohtori Tiina Savikangas. 

Tutkimuksessa ei havaittu yhteyttä negatiivisten tunteiden kokemisen ja liikkumiskäyttäytymisen välillä, kun masennusoireet otettiin huomioon. Masentuneisuuden kokemukseen voi sisältyä negatiivisten tunteiden lisäksi myös muita oireita, kuten unettomuutta ja ruokahaluttomuutta. Masennusoireet voivat siten olla kokonaisvaltaisempi riskitekijä alhaiselle fyysiselle aktiivisuudelle kuin negatiiviset tunteet yksinään. 

Tutkimusjulkaisu perustuu liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa toteutettuihin Lapsesta aikuiseksi (LAKU) -pitkittäistutkimukseen ja Ikääntyvien ihmisten turvallisen liikkumisen edistäminen (PASSWORD) -interventiotutkimukseen. LAKU-tutkimuksesta tähän tutkimukseen osallistui yhteensä 162 60–61-vuotiasta miestä ja naista, jotka vastasivat koronapandemian aikaista fyysistä aktiivisuutta selvittäneeseen kyselyyn huhtikuun 2020 ja heinäkuun 2021 välillä. PASSWORD-tutkimuksesta mukana on 272 72–88-vuotiasta miestä ja naista, jotka vastasivat huhti-kesäkuussa 2020 toteutettuun seurantakyselyyn. Koronapandemian aikaista fyysisen aktiivisuuden määrää ja siinä tapahtuneita muutoksia arvioitiin liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tarkoitusta varten kehitetyllä kyselyllä. Positiivisten ja negatiivisten tunteiden kokemista eli positiivista ja negatiivista affektiivisuutta sekä masennusoireita selvitettiin itsearviointilomakkeilla. Lisäksi huomioitiin osallistujien sukupuoli, ikä, siviilisääty, koulutustaso, ammattiasema, koettu terveys ja tavanomainen fyysinen aktiivisuus. LAKU-tutkimusta johtaa tutkimusjohtaja Katja Kokko ja PASSWORD-tutkimusta liikuntagerontologian professori Sarianna Sipilä. Kummankin tutkimuksen on rahoittanut Suomen Akatemia.  

Alkuperäisjulkaisu:  

Savikangas, T., Kekäläinen, T., Tirkkonen, A. Sipilä, S. & Kokko, K. 2024. The associations of positive and negative mental well-being with physical activity during the COVID-19 across late adulthood. BMC Public Health 24, 3288. https://doi.org/10.1186/s12889-024-20803-3  

Lisätietoja:

Tiina Savikangas 
Tutkijatohtori 
Liikuntatieteellinen tiedekunta  
+358 50 569 6125  
tiina.m.savikangas@jyu.fi 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote

Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.

Uudenlainen kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja havaitseva kannettava ilmaisin parantaa säteilyturvallisuutta15.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopisto on yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa kehittänyt uudenlaisen kannettavan monikäyttösäteilyilmaisimen, joka havaitsee käytännössä kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja. Laitteesta voivat hyötyä mm. teollisuuden ja lääketieteen säteilynkäyttäjät, viranomaiset, ydinenergia-ala, ensivasteen toimijat sekä sotilaskäyttäjät. Teknologialle on haettu patenttia, ja seuraavaksi selvitetään sen kaupallistamismahdollisuuksia.

Tutkimustieto ei puolla perusopetuksen kansallisia kokeita14.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote

Perusopetuksen kansallisia kokeita ei ole koskaan käytetty Suomessa. Kansallisilla kokeilla tarkoitetaan koko ikäluokalle toteutettavia pakollisia kokeita tavallisimmin matematiikassa ja kielissä. Kokeiden käyttöönottoa on viime aikoina pohdittu vastauksena koululaisten oppimistulosten heikentymiseen ja arvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmiin. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei valtakunnallisten kokeiden käyttöönottoa voida suositella.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye