Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2025

Kelan maksamiin eläkkeisiin, vammaistukiin, toimeentulotukeen ja sotilasavustukseen tulee vuoden alussa 1,0 %:n indeksikorotus. Myös elatustukea korotetaan. Kansaneläkeindeksin jäädytyksen takia muihin etuuksiin ei tehdä korotusta. Indeksin jäädytys jatkuu vuoteen 2027 asti.

Tässä tiedotteessa käydään tarkemmin läpi ne sosiaaliturvan muutokset, joista eduskunta on tehnyt päätöksen syysistuntokaudella. Vuodelle 2025 on vireillä myös muita muutoksia, joiden käsittely eduskunnassa on vielä kesken. Esimerkiksi Kela-korvauksiin suunnitellut muutokset odottavat vielä eduskunnan päätöstä.

Muutoksia opiskelijoiden tukiin

Opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiristä opintotuen asumislisän saajiksi 1.8.2025 alkaen. Opiskelija voi saada asumislisää, jos hänellä on oikeus opintotukeen ja hän asuu vuokralla tai asumisoikeusasunnossa. Oman tai puolison lapsen kanssa asuvat eivät siirry asumislisän saajiksi, vaan he voivat jatkossakin saada yleistä asumistukea.

Lue lisää opiskelijoiden tukien muutoksesta.

Koulumatkatukioikeus koskee 1.8.2025 alkaen vain niitä opiskelijoita, jotka ovat oikeutettuja toisen asteen maksuttomaan koulutukseen.

Lue lisää koulumatkatuen muutoksesta.

Opintorahaan ei tehdä indeksikorotusta ja sen määrä pysyy ennallaan. Esimerkiksi itsenäisesti asuvalla 18-vuotiaalla opiskelijalla opintorahan määrä on 279,38 e/kk.

Korkeakouluopiskelijan terveydenhoitomaksun eräpäivät ovat 15.3. ja 15.11. Maksun määrä pienenee hieman ja on jatkossa 71,20 euroa lukuvuodessa eli 35,60 euroa lukukautta kohden. Viivästymismaksu pysyy ennallaan 5,00 eurossa.

Nuorille maksettavien tukien alaikärajoihin muutos

Kelan kuntoutustuen, työkyvyttömyyseläkkeen, kuntoutusrahojen ja sairauspäivärahojen alaikärajat nousevat 16 vuodesta 18 vuoteen vuoden 2025 alussa. Oppivelvollisuutensa keskeyttäneillä 17-vuotiailla ei ole myöskään enää oikeutta työttömyystukeen.

Lisäksi vuoden 2027 alussa lapsen vammaistuen yläikäraja nousee 18 vuoteen ja samalla aikuisen vammaistuen ja eläkettä saavan hoitotuen alaikärajaksi tulee 18 vuotta. Muutokset eivät koske heitä, jotka jo saavat tukia jo muutoksen tullessa voimaan vaan tulevia tukien saajia.

Lue lisää ikärajojen muutoksista.

Nuoren ammatillisen kuntoutuksen, kuntoutusrahan ja nuoren kuntoutusrahan muutoksia

Nuoren ammatillisen kuntoutuksen myöntöperusteisiin tulee muutoksia 1.1.2025. Jatkossa nuoren ammatillista kuntoutusta myönnetään aiempaa kohdennetummin nuorille, joilla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa tai jotka ovat muuten vaarassa syrjäytyä. Jatkossa myös nuoren saamat muut palvelut ja hänen muut palvelutarpeensa otetaan huomioon, kun kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan.

Myös kuntoutusrahan myöntämisperusteisiin tulee muutoksia 1.1.2025. Nuotti-valmennukseen osallistuminen ei enää oikeuta kuntoutusrahaan.  

Nuoren ammatillisen kuntoutuksen odotus- ja väliajalta voidaan jatkossa maksaa kuntoutusrahaa lähtökohtaisesti enintään kolmelta kuukaudelta kalenterivuotta kohden. Nuoren kuntoutusrahaa myönnetään odotus- ja väliajalta vain, jos se on toimeentulon turvaamisen ja kuntoutuksen etenemisen kannalta tarpeellista.

Myös tulot vaikuttavat jatkossa nuoren kuntoutusrahan määrään. Jos nuoren palkka- tai yrittäjätulot ylittävät tulorajan (800 e/kk), ylimenevä osa vähennetään kuntoutusrahasta.

Elokuusta 2025 alkaen opintotukea ei enää voi saada, jos henkilö saa samalta ajalta Kelan kuntoutusrahaa. Muutos koskee heitä, joiden kuntoutus alkaa 1.8.2025 tai sen jälkeen.

Lue lisää nuorten kuntoutuksen muutoksista.

Työttömyysturvan muutoksia

Työttömyysturvaan tulee 1.1.2025 useita muutoksia. Muutokset koskevat työmarkkinatukea, liikkuvuusavustusta ja työllistymistä edistävän palvelun ajalta maksettavaa työttömyystukea.

Kelan maksaman osittaisen työmarkkinatuen vähimmäismäärä pienenee. Jatkossa osittainen työmarkkinatuki on aina vähintään 35 prosenttia täydestä työmarkkinatuesta. Nykyisin osittainen työmarkkinatuki on aina vähintään 50 prosenttia täydestä työmarkkinatuesta.

Vanhemman saama omaishoitajan hoitopalkkio ja perhehoidon palkkio eivät enää vähennä vanhempansa kanssa asuvan työttömän työmarkkinatukea 1.1.2025 alkaen.

Perhehoidon palkkion osalta muutos koskee vain niitä tilanteita, joissa vanhempi toimii perhehoitajana ilman ansaintatarkoitusta.

Työtä tai koulutusta varten haettavaa liikkuvuusavustusta ei voi enää saada korotettuna.

Työllistymistä edistävän palvelun ajalta ei enää makseta korotettua työttömyystukea.

Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen määrään ei tehdä korotuksia vuonna 2025. Niiden määrä on sama kuin nyt, eli 37,21 e/pv.

Lue lisää työttömyysturvan muutoksista.

Yleiseen asumistukeen muutoksia 

Yleiseen asumistukeen tulee 1.1.2025 muutoksia, jotka pienentävät tuen määrää osalla asiakkaista tai lakkauttavat sen kokonaan. Jatkossa omaisuus vaikuttaa tuen määrään, ja omistusasuntojen tuet lakkautetaan.

Kajaani, Kouvola, Lappeenranta, Mikkeli, Pori ja Vaasa siirretään kuntaryhmästä II kuntaryhmään III. Lähes kaikkien asumistuen saajien tuki pienenee näissä kaupungeissa.

Yleiseen asumistukeen ei tehdä indeksikorotuksia vuonna 2025, joten tuen määräytymisperusteet säilyvät samalla tasolla kuin vuonna 2024.

Omistusasuntoja koskeva muutos tulee voimaan 1.1.2025. Vuoden 2024 joulukuu on viimeinen kuukausi, jolta yleistä asumistukea voi vielä saada omistusasuntoon. Myös muut muutokset tulevat voimaan 1.1.2025, mutta ne vaikuttavat yleisen asumistuen määrään vasta silloin, kun tuki tarkistetaan seuraavan kerran. Jos asumistukea hakee 1.1.2025 alkaen tai myöhemmin, muutokset vaikuttavat tuen määrään heti.

Lue lisää yleisen asumistuen muutoksista.

Toimeentulotukeen korotus, pienituloisille tukea keliakiakustannuksiin

Perustoimeentulotukea korotetaan 1.1.2025 kansaneläkeindeksin mukaisesti 1,0 %:lla. Tämä tarkoittaa, että yksinasuvan perusosa nousee 5,84 eurolla 593,55 euroon kuukaudessa.

Maaliskuusta 2025 alkaen keliakiasta aiheutuvia ravintomenoja voidaan huomioida perustoimeentulotuessa 38 e/kk. Summa on henkilökohtainen ja koskee jokaista keliakiaa sairastavaa perheenjäsentä, joka on täyttänyt 16 vuotta. Tuen saaminen edellyttää sitä, että keliakia on asianmukaisesti diagnosoitu.

Lue lisää toimeentulotuen muutoksista.

Perhe-etuuksiin ei juurikaan muutoksia

Lapsilisien määrät pysyvät ennallaan. Raskaus-, isyys- ja vanhempainpäivärahan sekä erityishoitorahan vähimmäismäärä on vuonna 2025 sama kuin vuosina 2023 ja 2024 eli 31,99 e/pv. Myös lastenhoidon tukien euromäärät pysyvät ennallaan indeksijäädytyksen takia.

Elatustukea ja elatusapua korotetaan elinkustannusindeksin mukaan 1,08 %. Täysimääräinen elatustuki on vuonna 2025 jokaisesta lapsesta 198,13 e/kk (aiemmin 196,02 e/kk).

Elatusapuvelan maksuvapautuksen tulorajat muuttuvat 1.1.2025. Elatusvelvollinen voi saada jatkossa maksuvapautuksen, jos hänen tulonsa ovat enintään 1338,86 e/kk. Tulorajaa korotetaan jokaisesta alaikäisestä lapsesta 334,72 e/kk. Aiemmin määrät olivat 1 324,57 e/kk ja 331,15 e/kk.

Lue lisää elatustuen ja elatusavun muutoksista.

Korotuksia eläkkeisiin

Vuonna 2025 täysimääräinen kansaneläke on yksin asuvalle 783,41 e/kk ja parisuhteessa elävälle 699,42 e/kk (aiemmin 775,70 e/kk ja 692,54 e/kk).

Takuueläkkeen täysi määrä on ensi vuonna 986,30 e/kk (aiemmin 976,59 e/kk).

Myös muihin eläkkeisiin tulee 1,0 %:n indeksikorotus. Vuonna 2025 lesken alkueläke on 387,11 e/kk ja jatkoeläkkeen perusmäärä 121,25 e/kk. Lapseneläkkeen perusmäärä on 71,23 e/kk. Eläkeläisen saama lapsikorotus alle 16-vuotiaasta huollettavasta lapsesta on 26,18 e/kk.

Jatkossa työkyvyttömyyseläkkeen ja takuueläkkeen saaja voi ansaita aikaisempaa enemmän ilman, että työkyvyttömyyseläke täytyy jättää lepäämään. Työkyvyttömyyseläkkeen ohella voi vuonna 2025 ansaita 978,34 e/kk ilman, että se vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeen tai takuueläkkeen maksun jatkumiseen.

Kansaneläkkeiden maksu ulkomaille päättyy

Kansaneläkkeiden maksaminen muihin EU- ja Eta-maihin, Sveitsiin ja Isoon-Britanniaan päättyy 1.2.2025. Muutos voi vaikuttaa myös siihen, mikä maa vastaa asiakkaan sairaanhoidon kustannuksista, sekä asiakkaan oikeuteen saada eläkettä saavan hoitotukea. Lisäksi muutos voi vaikuttaa Suomessa asuvien, mutta aiemmin muissa EU- tai Eta-maissa, Sveitsissä tai Isossa-Britanniassa asuneiden tai työskennelleiden asiakkaiden kansaneläkkeen määrään.

Lue lisää kansaneläkkeiden muutoksesta.

Eläkkeensaajan asumistukeen muutoksia

Tulot ja omaisuus pienentävät eläkkeensaajan asumistukea nykyistä enemmän 1.1.2025 alkaen.

Lisäksi jo aiemmin päätetty indeksijäädytys jatkuu, eli eläkkeensaajan asumistuessa huomioon otettaviin lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannuksiin sekä asumismenojen enimmäismääriin ei tule korotuksia vuonna 2025.

Lue lisää eläkkeensaajan asumistuen muutoksista.

Korotuksia vammaisetuuksiin

 Vammaistuet suurenevat indeksitarkistusten takia 1.1.2025 alkaen:

Alle 16-vuotiaan vammaistuki ja 16 vuotta täyttäneen vammaistuki

• perusvammaistuki 109,97 e/kk (aiemmin 108,89 e/kk)
• korotettu vammaistuki 256,62 e/kk (aiemmin 254,10 e/kk)
• ylin vammaistuki 497,60 e/kk (aiemmin 492,71 e/kk)

Eläkettä saavan hoitotuki

• perushoitotuki 84,17 e/kk (aiemmin 83,34e/kk)
• korotettu hoitotuki 183,36 e/kk (aiemmin 181,56 e/kk)
• ylin hoitotuki 387,73 e/kk (aiemmin 383,92 e/kk)
• veteraanilisä 127,04 e/kk (aiemmin 125,79 e/kk)

 
Lääkekorvausten muutokset

Lääkekorvausten alkuomavastuu korotetaan 1.1.2025 nykyisestä 50 eurosta 70 euroon.

Lisäksi lääkekorvausten alkuomavastuu sidotaan kansaneläkeindeksiin, jolloin alkuomavastuu tarkistetaan jatkossa indeksin mukaan vuosittain.

Lue lisää lääkekorvausten muutoksesta.

Lääkekorvausten vuosiomavastuu eli niin sanottu lääkekatto on ollut 626,94 vuonna 2024. Se suurenee 633,17 euroon vuonna 2025.

Vuosiomavastuu on asiakkaan itse maksamien korvattavien lääkkeiden kustannusten vuosittainen yläraja, jonka ylittymisen jälkeen asiakkaalla on oikeus lisäkorvaukseen. Tällöin jokaisesta korvattavasta valmisteesta täytyy maksaa vain 2,50 euron omavastuu ostoa kohden. Lisäkorvauksella pyritään siihen, että lääkekustannukset eivät nousisi kohtuuttoman suuriksi.

1.1.2025 alkaen kaikki biologiset lääkkeet insuliineja lukuun ottamatta tulevat lääkevaihdon piiriin. Lääkevaihto on käytäntö, jossa apteekki voi vaihtaa lääkkeen halvempaan vastaavaan valmisteeseen.

Syksyllä 2025 alkaa kokeilu, jonka tarkoituksena on kokeilla luoton tarjoamista lääkekorvausten vuosiomavastuun maksamiseen. Kokeilu on suunnattu niille pienituloisille asiakkaille, joilla lääkkeiden vuosiomavastuu eli lääkekatto täyttyy yhdellä ostokerralla.

Lue lisää Kela-luoton kokeilusta.

Sairauspäivärahaan ja kuntoutusrahaan muutoksia

Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan laskukaava muuttuu 1.1.2025.

Vuonna 2024 sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan määrä on laskettu seuraavilla periaatteilla: Päiväraha on ollut 70 prosenttia vuositulojen kolmassadasosasta, jos vuositulot ovat olleet enintään 35 769 euroa. Jos tulot ovat olleet suuremmat, rajan ylittävältä osalta on laskettu mukaan päivärahaan vain 20 prosenttia ylittävän tulon kolmassadasosasta.

Vuonna 2025 vuositulon yläraja alennetaan nykyisestä 35 769 eurosta 28 241 euroon. Samalla tulorajan ylittävien tulojen korvaustaso laskee 20 prosentista 15 prosenttiin.

Muutokset pienentävät henkilö- ja työnantaja-asiakkaille maksettavien päivärahojen määrää silloin, kun vuositulot ovat suuremmat kuin 28 241 euroa.

Laskukaavan muutokset vaikuttavat myös osasairauspäivärahaan, koska sen määrä on puolet sairauspäivärahan määrästä.

Lue lisää sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan muutoksesta.

Hallituksen esitys: Hedelmöityshoidot ja fysioterapia Kelan korvattaviksi

Hallitus on tehnyt lakiesityksen, jonka mukaan yksityisessä terveydenhuollossa annettavista hedelmöityshoidoista saisi Kela-korvauksen 1.1.2025 alkaen. Korvausta voisi saada niistä tutkimuksista ja hoidoista, jotka on tehnyt tai määrännyt naistentautien tai synnytysten erikoislääkäri. Edellytyksenä olisi, että lapsettomuuden syynä on sairaus. Muita kuin sairauden tai muun terveydellisen syyn perusteella annettavia hedelmöityshoitoja ei korvattaisi.

Hallitus esittää myös, että fysioterapia palautettaisiin Kela-korvausten piiriin 1.4.2025 alkaen. Fysioterapeutin käynneistä saisi Kela-korvauksen ilman lääkärin lähetettä enintään 4 kertaa kalenterivuodessa.

Lisäksi hallitus esittää, että

• gynekologien vastaanottokäyntien korvauksia korotettaisiin.
• suuhygienistin käynneistä saisi Kela-korvauksen ilman hammaslääkärin lähetettä enintään 2 kertaa kalenterivuodessa.
• hammashoidosta ja mielenterveyspalveluista maksettavia Kela-korvauksia korotettaisiin.

Muutokset tulisivat voimaan 1.4.2025. Muutokset ovat vielä käsiteltävänä eduskunnassa.

Lue lisää Kela-korvauksiin esitetyistä muutoksista.

Valinnanvapauskokeilu 65 vuotta täyttäneille

Hallitus valmistelee valtakunnallisen valinnanvapauskokeilun käynnistämistä 65 vuotta täyttäneille. Kokeilussa yli 65-vuotiaat maksaisivat yksityisen yleislääkärin vastaanottokäynnistä summan, joka vastaa julkisen terveydenhuollon asiakasmaksua. Summa olisi ensi vuonna noin 28 euroa. Kokeiluun sisältyvistä käynneistä ei perittäisi palvelu- tai toimistomaksuja. Kokeilu alkaisi 1.9.2025.

Omalääkärimallin kokeilu

Hallitus suunnittelee omalääkärimallin kokeilua, joka toteutettaisiin yhdessä hyvinvointialueiden kanssa. Omalääkärimallin kehittämisessä voitaisiin hyödyntää Kela-korvauksia. Kokeilu alkaisi aikaisintaan syksyllä 2025.

Suomessa työskentelevän sosiaaliturvan ansioraja ei muutu vuodenvaihteessa

Ulkomailta Suomeen tuleva työntekijä voi saada Kelan maksamia etuuksia. Oikeus etuuksiin alkaa, jos ansaitsee vähintään 800,02 e/kk eli ansiotuloraja on sama kuin vuosina 2023 ja 2024. Tuloraja vastaa työttömyysturvan peruspäivärahan kuukausimäärää. Kelan etuuksia voi saada niiltä kuukausilta, joilta tuloraja ylittyy. 

Lisätietoa asiakkaille

• Muutokset sosiaaliturvaan 2025

• Etuuksien euromääriä ja tulorajoja 2025
• Useiden Kelan etuuksien määrä jäädytetään vuoden 2023 tasoon lähivuosiksi