Väitös: Silmien laserleikkauksessa potilastyytyväisyyteen vaikuttavat eniten taittovirheen korjauksen tarkkuus ja kuivasilmäoireet
Laserkirurgia on noussut suosituksi vaihtoehdoksi silmälaseille ja piilolinsseille silmien taittovirheiden korjauksessa. Lääketieteen lisensiaatti Petri Mäkinen selvitti väitöstutkimuksessaan, mitkä tekijät vaikuttavat leikkauksen jälkeisen potilastyytyväisyyteen ja miten biologiset haavan paranemisprosessit heijastuvat kyynelnesteeseen modernin laser-avusteisen taittovirhekirurgian jälkeen.
Silmien laser- eli taittovirheleikkauksissa liki-, kauko-, tai hajataitteisuutta korjataan muotoilemalla sarveiskalvon etupintaa erilaisilla lasertekniikoilla. Tämän hetken käytetyimpiä menetelmiä ovat Femtolasik eli FS-LASIK ja SMILE.
Petri Mäkinen tutki ja vertaili väitöstutkimuksessaan potilaiden tyytyväisyyttä kauko- ja lähinäköön. Lisäksi hän selvitti taittovirhekirurgian yleisintä haittavaikutusta eli kuivasilmäisyyttä FS-LASIK- ja SMILE-leikatuilla potilailla.
– Leikkaustulosta on perinteisesti arvioitu objektiivisilla mittauksilla, kuten leikkauksen jälkeen mitatulla näöntarkkuudella ja taittovirheellä. Potilaat sen sijaan arvioivat leikkauksen onnistumista oman, subjektiivisen näkökokemuksen ja mahdollisten sivuvaikutusten perusteella, Mäkinen kertoo.
Tyytyväisyys kaukonäköön parani merkittävästi sekä FS-LASIK- että SMILE-leikkausten jälkeen, mutta tyytyväisyys lähinäköön parani vain FS-LASIK-leikkauksen jälkeen. Potilaiden ilmoittamat kuivasilmäoireet taas pysyivät leikkausta edeltävällä tasolla kuukausi FS-LASIK-leikkauksen jälkeen, mutta yllättäen jopa vähenivät SMILE-leikatuilla likitaitteisilla potilailla.
– Tärkeimmät määräävät tekijät potilastyytyväisyydelle olivat kauko- ja lähinäön taittovirheen ja varsinkin hajataiton korjauksen tarkkuus sekä kuivasilmäoireet, Mäkinen toteaa.
Normaalisti toimiva kyynelfilmi ylläpitää sarveiskalvon pinnan hyvinvointia ja optisia ominaisuuksia. Se on myös tärkeä tekijä haavan paranemisprosessissa taittovirhekirurgian jälkeen. Mäkisen tutkimuksen toisena tavoitteena oli tutkia sarveiskalvohaavan paranemisreaktioon liittyviä prosesseja FS-LASIK- ja SMILE-leikkausten jälkeen. Tätä selvitettiin analysoimalla proteiinitasojen muutoksia kyynelnestenäytteistä.
Tutkimuksen perusteella FS-LASIK-leikkaus aiheuttaa 1,5 tuntia toimenpiteen jälkeen merkittäviä muutoksia kyynelnesteen proteiineissa, jotka liittyvät solujen liikkumiseen ja tulehdukseen. Suurimmalla osalla proteiineista ilmenemistasot kuitenkin palautuivat lähes täydellisesti leikkausta edeltäville tasoille ensimmäisen kuukauden kuluessa. Muutokset proteiiniprofiileissa olivat hyvin samankaltaisia FS-LASIK- ja SMILE-leikkauksissa.
– Jotkut proteiinimuutokset korreloivat taittovirheen korjauksen määrään, läpän paksuuteen ja läpän halkaisijaan FS-LASIK-leikkausten jälkeen. Nämä tunnistetut proteiinit ovat potentiaalisia kohteita jatkotutkimuksille, joiden avulla voidaan parantaa leikkausten tuloksia ja ennustettavuutta sekä kehittää uusia hoitokeinoja taittovirhekirurgian paranemisvaiheeseen, Mäkinen summaa.
Petri Mäkinen valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 1996. Hän työskentelee silmätautien erikoislääkärinä yksityissektorilla Tampereella.
Väitöstilaisuus perjantaina 10. tammikuuta
Lääketieteen lisensiaatti Petri Mäkisen silmätautiopin alaan kuuluva väitöskirja Patient Satisfaction and Early Changes in Tear Fluid Proteomics After Femtosecond Laser-Assisted Keratorefractive Surgery tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 10.1.2025 klo 12 Kaupin kampuksella Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34). Vastaväittäjänä toimii dosentti Jukka Moilanen Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii emeritusprofessori Hannu Uusitalo Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalveluarkisin 10-15
Puh:+358294520800viestinta.tau@tuni.fiKuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Asuntorakennuttajien uudisasuntokohteiden myyntiehdot toimivat riskienhallinnan välineinä18.12.2024 08:11:56 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan TkL Tuija Lönnrot tutki asuntorakennuttajien uudisasuntokohteiden myyntiehtoja ja niihin sisältyviä riskejä sekä riskienhallintaa myyntiehdoissa. Tutkimustulokset auttavat eri toimijoita tiedostamaan muun muassa myyntiehtojen suuren määrän ja suunnittelemaan toimenpiteitä riskien hallitsemiseksi. Asunto-osakeyhtiömuotoisten uudisasuntojen myyntiehtoja, niiden riskejä sekä riskienhallintaa ei ole aiemmin tutkittu kattavasti.
Väitös: Sairaalaorganisaatioiden osastonhoitajat kohtaavat vaateita ja odotuksia kliinisen työn johtamisessa13.12.2024 12:04:50 EET | Tiedote
Sairaalaorganisaatioissa kliinisen työn johtaminen ja hallinnollisten tehtävien yhteensovittaminen voi olla haastavaa. Näin kertoo terveystieteiden maisteri Mirja Ottman-Salminen, joka kehitti väitöskirjatutkimuksessaan sairaalaorganisaatioiden osastonhoitajien kliinisen työn johtamisen toimintamallia. Asiakaslähtöinen, kliinisen työn johtaminen ja sen tutkimus on ajankohtaista, jotta SOTE-uudistuksen tavoite eli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen asiakaslähtöinen integraatio saavutetaan.
Tampereen yliopistosta valmistuu yli 4 000 tutkinto-opiskelijaa tänä vuonna – Pirkanmaa pitää tulevaisuuden osaajat13.12.2024 10:09:38 EET | Tiedote
Tänä vuonna Tampereen yliopistosta valmistuu yli 4 000 tutkinto-opiskelijaa. Määrässä ovat mukana kandidaatintutkinnon suorittaneet opiskelijat. Yli puolet valmistuneista suoritti ylemmän korkeakoulututkinnon (esim. diplomi-insinööri ja maisteri). Pirkanmaa houkuttelee ja pitää tulevaisuuden osaajia, sillä puolet valmistuneista jää maakuntaan.
Väitös: Neuvolaterveydenhoitajat tarvitsevat koulutusta varmistamaan pitkäkestoisen imetyksen ohjausosaamista12.12.2024 15:13:45 EET | Tiedote
Yli yksivuotiaan lapsen imetyksellä on merkittäviä terveyshyötyjä niin lapselle kuin äidille. Pitkäkestoista imetystä ei kuitenkaan nähdä länsimaisessa kulttuurissa yleisesti hyväksyttävänä, ja terveydenhuollon ammattilaisten ohjausosaaminen siitä on puutteellista maailmanlaajuisesti. Terveystieteiden maisteri Oona Ojantausta tutki väitöskirjassaan vauvavuoden jälkeen jatkuvaa imetystä äitien kokemusten ja neuvolaterveydenhoitajien imetysohjausosaamisen näkökulmista.
Väitös: Maria Jotunin dialogikerronta kommentoi naisten yhteiskunnallista asemaa12.12.2024 14:46:01 EET | Tiedote
Dialogikerronta on kaunokirjallisuuden vakiintunut mutta verrattain vähän tutkittu kerronnallinen ilmiö. Väitöstutkimuksessaan Anna Kuutsa tutkii dialogikerronnan, avioliittokertomusten ja yhteiskunnallisen teeman suhdetta Maria Jotunin (1880–1943) proosafiktiossa. Ensimmäisenä Jotunin proosatuotantoa käsittelevänä monografiana tutkimus tarjoaa uutta tietoa kotimaisen klassikkokirjailijan tuotannon keskeisistä ja kirjallisuushistoriallisesti merkittävistä ominaispiirteistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme