VATT Datahuone: Itäisen ja pohjoisen Suomen talouskehityksessä ei merkittävää eroa muuhun maahan Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen
Itäisessä ja pohjoisessa Suomessa on jo pitkään mennyt taloudellisesti muuta maata heikommin. Työttömyys on yleisempää, tulot ovat matalammat ja työpaikkoja asukasta kohti on vähemmän kuin muualla Suomessa. Erot eivät näytä merkittävästi kasvaneen Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta, kertoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) Datahuoneen raportti.
Taloustilanne on heikentynyt kaikkialla Suomessa sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022. Lomautusten, konkurssien ja lopettaneiden yritysten määrä on kasvanut, työttömyys on lisääntynyt, työllisyysaste on supistunut ja avoimien työpaikkojen määrä on vähentynyt.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) Datahuoneen mukaan itäisen ja pohjoisen Suomen viimeaikainen kehitys ei eroa merkittävästi muusta Suomesta. Raportti Itäisen ja pohjoisen Suomen aluetaloudellinen kehitys (Datahuone-raportti 4/2024) on tehty työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) toimeksiannosta. Selvitys tukee valtioneuvoston asettamien Pohjoisen ja Itäisen Suomen ohjelmien valmistelutyöryhmien työtä.
Itäisellä ohjelma-alueella työntekijöiden lukumäärä on kuitenkin kehittynyt viime aikoina muuta maata heikommin kaikilla toimialoilla, jopa julkisella sektorilla.
“Työntekijöiden määrä alkoi laskea jo ennen Venäjän hyökkäyssotaa. Siksi ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että kyseessä on pitkän aikavälin väestöllisen ja rakenteellisen trendin jatkuminen. Työntekijämäärän heikkoa kehitystä, joka poikkeaa muusta maasta ja pitkän ajan trendistä, näkyy erityisesti Kaakkois-Suomen matkailualalla ja vähittäiskaupassa”, kertoo tutkija Max Toikka.
Työikäisten määrä vähenee idässä voimakkaasti, joten on odotettavaa, että myös työllisten määrän kehitys on heikkoa. Kun katsotaan palkka- tai palkkiotuloja saaneiden osuutta työikäisistä (lähellä työllisyysasteen määritelmää), on itäisen Suomen kehitys ollut viime vuosina muuta maata parempi.
Palkka- tai palkkiotuloja saaneiden osuus työikäisistä
Väestönkehityksellä suuri merkitys
”Viimeaikaisten taloudellisten shokkien jälkeisen kehityksen tarkastelussa on olennaista huomioida myös pitkän aikavälin kehityskulut, koska väestölliset ja rakenteelliset muutokset voivat osaltaan vaikuttaa taustalla”, sanoo erikoistutkija Juho Alasalmi.
Itäisellä ohjelma-alueella väkiluku vähenee voimakkaasti, koska kuolevia on enemmän kuin syntyviä. Muuttoliikkeestä johtuva väestönmuutos on sen sijaan lähellä nollaa. Pohjoisella ohjelma-alueella muuhun maahan verrattuna korkea syntyvyys on kannatellut väestönkehitystä, mutta sielläkin luonnollinen väestönmuutos on kääntynyt negatiiviseksi.
Väestön ja erityisesti työikäisen väestön määrän vähentyessä on luonnollista, että myös työllisten määrä vähenee.
”Väestönkehityksen takia erilaiset taloudellisen toiminnan mittarit voivat antaa toisistaan poikkeavan kuvan. Esimerkiksi itäisessä Suomessa työpaikkojen määrä on vähentynyt pitkällä aikavälillä, mutta työllisyysaste on kasvanut niin paljon, että se on jo melko lähellä muun maan tasoa”, sanoo Max Toikka.
Kumulatiivinen väestönmuutos 2007–2023
Pitkän aikavälin kehityksessä myös valopilkkuja
Itäisessä ja pohjoisessa Suomessa taloudellisen toiminnan taso on ollut pitkään muuta maata heikompi. Idässä ja pohjoisessa on matalampi työllisyysaste, korkeampi työttömyysaste, matalammat keskimääräiset tulot, enemmän työkyvyttömyyttä ja vähemmän työpaikkoja asukasta kohti kuin muualla maassa.
“Itäisen ja pohjoisen Suomen ero muuhun maahan ei kuitenkaan ole kovin suuri, jos niitä verrataan muihin maakuntiin kuin Uuteenmaahan, joka on taloudellisen toiminnan tasoltaan poikkeuksellinen alue Suomessa”, toteaa Juho Alasalmi.
Vaikka ohjelma-alueet suoriutuvat monella taloudellisella mittarilla muuta maata heikommin, on niiden pitkän aikavälin kehitys ollut joillain mittareilla samankaltaista tai jopa suotuisampaa kuin muualla Suomessa. Tällaisia mittareita ovat esimerkiksi työllisyysaste, bruttokansantuote asukasta kohti ja keskimääräiset reaalitulot.
Aineistorajoitteiden vuoksi selvityksessä on tarkasteltu Venäjän hyökkäyssodan jälkeistä kehitystä enimmäkseen työntekijämäärien ja palkkasummien valossa.
“Tiedot yritysten liikevaihdosta ja arvonlisäyksestä vuoden 2023 osalta ovat pian käytettävissä. On mielenkiintoista nähdä, tulevatko ne muuttamaan kuvaa viimeaikaisesta kehityksestä”, Juho Alasalmi sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juho AlasalmiErikoistutkijaVATT / Datahuone
Puh:+358 29 551 9420juho.alasalmi@vatt.fiMax ToikkaTutkijaVATT/Datahuone
Puh:+358 295 519 454max.toikka@vatt.fiKuvat
Liitteet
Linkit
VATT Datahuone on VATT:n itsenäinen yksikkö, joka tukee tietopohjaista päätöksentekoa. Datahuone tuottaa ajantasaisia rekisteriaineistoja hyödyntäviä selvityksiä päätöksenteon tueksi ja poliittisten ratkaisujen vaikutusten arvioimiseksi. Datahuone toimii kiinteässä yhteistyössä Tilastokeskuksen ja Taloustieteen keskus Helsinki GSE:n kanssa. Datahuoneen sivut löytyvät osoitteesta https://vattdatahuone.fi/
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Datahuone
Datahuone suorista yritystuista: Yli miljardin euron tukijärjestelmä on pirstaleinen ja tukien vaikuttavuutta on hankala arvioida21.11.2024 01:00:00 EET | Tiedote
Suoria yritystukia maksettiin vuonna 2022 noin 20 000 yritykselle, selviää Datahuoneen tuoreesta yritystukiraportista. Datahuoneen laaja raportti käy läpi lähes kaikki vuonna 2022 maksetut, noin 1,37 miljardin euron yritystuet erityisesti siitä näkökulmasta, miten tuet kohdentuvat vientiyrityksille. ”Sirpaleisen tukijärjestelmän hallinnolliset kustannukset suhteessa mahdollisiin yhteiskunnallisiin hyötyihin voivat olla suuret”, toteaa Datahuoneen tutkija Max Toikka.
Datahuoneen verkkosivujen osoite vaihtuu – uudeksi osoitteeksi vattdatahuone.fi14.11.2024 13:34:08 EET | Uutinen
Datahuoneen verkkosivujen osoite on päivitetty vakinaistamisen myötä. Uusi domain heijastaa Datahuoneen siirtymää pilottihankkeesta vakinaiseksi toiminnaksi. Verkkosivujen vanha osoite ohjaa kävijät automattisesti Datahuoneen uuteen osoitteeseen.
Datahuone: Työperusteisesti Suomessa oleskelevien joukossa työttöminä myös erityisasiantuntijoita30.8.2024 01:00:00 EEST | Tiedote
Työperusteisesti Suomessa oleskelevien reilun 20 000 palkansaajan joukossa työsuhde loppuu vuosittain noin joka kymmenennellä. Työttömäksi työnhakijaksi rekisteröityminen on harvinaisempaa. “Työperusteisesti Suomessa olevien työttömyysjaksot kestivät usein kauemmin kuin kolme tai kuusi kuukautta”, kertoo erikoistutkija Juho Alasalmi Datahuoneelta.
Datahuone vakinaistetaan – rahoitus lisättiin valtiontalouden kehyksiin25.4.2024 15:55:22 EEST | Tiedote
Nopeatempoista data-analyysia päätöksenteon tueksi tuottavan Datahuoneen rahoitus on lisätty valtiontalouden kehyksiin vuosille 2025–2028. Asiasta päätti valtioneuvosto tänään. Alun perin Datahuone käynnistettiin vuonna 2023 kolmevuotisena pilottiprojektina. Käytännössä päätös tarkoittaa Datahuoneen toiminnan vakinaistamista.
Prosentti suomalaisista omistaa yli puolet yksityishenkilöiden metsien hiilivarastosta3.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Metsät ovat merkittäviä hiilinieluja. Lähes puolet Suomen kaikesta metsäpinta-alasta on yksityishenkilöiden omistuksessa, joten metsänomistajien päätökset ja niille luodut kannustimet ovat ilmastonmuutoksen hillinnässä keskeisiä. Datahuoneen tuore selvitys kartoittaa metsänomistuksen jakautumista Suomessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme