Ilmakehätutkimuksen virtuaalinen laboratorio vie täysin uuden tiedon äärelle
Suomen Akatemian rahoittama Virtuaalinen laboratorio ilmakehän molekyylitason reaktioille ja faasimuutoksille eli VILMA-huippuyksikkö rakentaa virtuaalista laboratoriota, jonka tavoitteena on saada yhdistettyä ilmakehätutkimuksen kannalta olennaiset mallit ja mittaukset. Huippuyksikkö pyrkii mittauksia ja mallinnusta yhdistämällä luomaan sellaista ymmärrystä, jota kukaan ei ole aikaisemmin saavuttanut. ”Olemme täysin uuden tiedon äärellä”, toteaa huippuyksikköä johtava professori Hanna Vehkamäki Helsingin yliopistosta.
Huippuyksikön päätutkimusalana on aerosolitutkimus, joka tutkii ensisijaisesti ilmansaasteita, jotka usein hidastavat ilmaston lämpenemistä. Tutkimusta tehdään Helsingin, Itä-Suomen, Tampereen ja Aalto-yliopistoissa kymmenessä tutkimusryhmässä yli 50 tutkijan voimin. Kenttämittauksia tehdään Helsingin Kumpulassa, Juupajoen Hyytiälässä ja Sallassa Värriön tutkimusasemalla. Kaikilta asemilta kerätään tietoa ilmakehän koostumuksesta.
Professori Kari Lehtinen Itä-Suomen yliopistosta korostaa, että hiukkasten tarkka mittaaminen ja mallintaminen on haasteellista. Kokoon ja koostumukseen vaikuttavat useat aerosolien mikrofysikaaliset prosessit. Niiden nopeudet pitää pystyä arvioimaan, jotta hiukkasten koon ja koostumusjakauman muuttumista pystytään mallintamaan. Mallinnuksen tukena on tärkeää olla mahdollisimman tarkkoja mittauksia sekä laboratoriossa että kentällä.
Tavoitteena ilmakehän molekyylien synnyn
ja roolien entistä parempi ymmärrys
”Olemme viimeisen noin 15 vuoden aikana löytäneet ilmakehästä satoja, kenties jopa tuhansia aiemmin tuntemattomia yhdisteitä. Eli huippuherkät laitteemme näkevät ilmassa vaikka mitä molekyylejä. Laitteet eivät kuitenkaan pysty kovin tarkasti kertomaan, kuinka paljon näitä molekyylejä on tai mitkä niiden tarkat rakenteet ovat. Se taas on aivan keskeinen tieto, jos halutaan ymmärtää niiden roolia ilmakehässä tai niiden syntymekanismeja. Ja tähän VILMA pyrkii tarjoamaan ratkaisuja”, Värriön asemaa johtava professori Mikko Sipilä kertoo.
”Meidän fokuksemme on siinä, miten ilmakehän aerosolit ovat muuttumassa koko ajan tärkeämmiksi. Ihmiskunta on oppinut vähentämään epäorgaanisia päästöjä, mutta samaan aikaan eloperäisten hiiliyhdisteiden päästöt ovat nousussa. Liikennepäästöt on saatu vähenemään, mutta kuluttajakemikaalien kuten pesuaineiden, hajusteiden, kosmetiikan ja muun vastaavan päästöjä ei ole säännelty. Kysymys on, miten nämä vaikuttavat tulevaisuudessa ilmanlaatuun kaupungeissa”, pohtii huippuyksikön varajohtaja, professori Theo Kurtén Helsingin yliopistosta.
Tekoäly nopeuttaa laskentaa
Jotta virtuaalilaboratorio saadaan rakennettua kahdeksassa vuodessa, tarvitaan tekoälyä. ”Tavoitteemme on pystyä ennustamaan pienten hiukkasten määrä missä tahansa ilmakehän tilanteessa suht kustannustehokkaasti. Laskut saattaisivat kestää 20 vuottakin. Siksi tekoälyn pitää pystyä auttamaan meitä”, Vehkamäki painottaa.
Huippuyksikön tarkoituksena on kehittää myös tiedeviestinnällinen versio virtuaalilaboratoriosta. Vehkamäen mukaan tavoitteena on luoda alan opiskelijoille tai ehkä lukiolaisillekin työkalu, jonka avulla he voisivat pienemmällä työllä oppia, miten ilmakehän pienhiukkaset toimivat.
Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksiköt kuuluvat oman tieteenalansa kansainväliseen kärkeen. Huippuyksiköiden laajat tutkimuskokonaisuudet uudistavat tutkimusta, kehittävät luovia tutkimusympäristöjä ja innovaatioita sekä kouluttavat uusia lahjakkaita tutkijoita suomalaiseen tutkimus- ja elinkeinoelämään. VILMA-huippuyksikkö on mukana vuosien 2022–2029 ohjelmassa.
Koko juttu VILMA-huippuyksiköstä on luettavissa Suomen Akatemian yleistajuiselta Tietysti.fi-sivustolta. Juttu on toimitusten käytettävissä. Toivomme, että mainitsette lähteenä Tietysti.fi-sivuston.
Lisätietoja:
- Juttu VILMA-huippuyksiköstä
- www.tietysti.fi
- VILMA-yksikön verkkosivut
- Suomen Akatemian huippuyksikkörahoituksesta
- professori Hanna Vehkamäki, Helsingin yliopisto, hanna.vehkamaki@helsinki.fi,
p. 029 4150710 tai 050 4154 747 - professori Theo Kurtén, Helsingin yliopisto, theo.kurten@helsinki.fi,
p. 050 5260 123 (myös ruotsiksi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Leena VähäkyläSuomen Akatemia
Puh:+358295335139leena.vahakyla@aka.fiLinkit
Suomen Akatemia
Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2024 rahoitimme tutkimusta lähes 488 miljoonalla eurolla. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia
Äkkikuoleman riski suurenee sydämen rasvoittumisen myötä –lisääntynyt ylipainoisuus suurimpia uhkia9.4.2025 09:08:10 EEST | Tiedote
Sydänpysähdyksen aiheuttama äkkikuolema vaatii yleensä kolme asiaa: jonkin kuolemalle altistavan sydänsairauden, sydämen alttiuden lisälyönneille sekä jonkin hetkellisen, muuttuvan riskitekijän. Tämä ilmenee Oulun yliopiston professorin ja Oulun yliopistollisen sairaalan ylilääkärin Juhani Junttilan sydänpysähdyksen aiheuttamaan äkkikuolemaan liittyvästä tutkimuksesta, jota hän on jo vuosia tehnyt Suomen Akatemian rahoituksella.
Suomen Akatemia valmistelee yliopistoille hakua ulkomaisten tutkijoiden kutsumiseksi Suomeen27.3.2025 15:20:44 EET | Tiedote
Suomen Akatemia suunnittelee uutta rahoitushakua, joka vahvistaisi yliopistojen mahdollisuuksia rekrytoida kansainvälisiä osaajia Suomeen.
RCF preparing call for universities to invite foreign researchers to Finland27.3.2025 15:20:44 EET | Press release
The Research Council of Finland (RCF) is planning a new funding call to help universities recruit international experts to Finland.
Sydänpysähdyksestä toipumista edistetään suomalaisvetoisella kansainvälisellä tutkimuksella25.3.2025 10:52:17 EET | Tiedote
Tutkijat 60 eri teho-osastolla ympäri maailmaa selvittävät keinoja nopeuttaa ja parantaa sydänpysähdyksen jälkeistä toipumista teho-osastolla. Koko tutkimusta johtaa Helsingin yliopiston ensihoitolääketieteen professori ja HUSin anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Markus Skrifvars yhdessä Lundin yliopiston professorin Niklas Nielsenin kanssa. Suomen Akatemia rahoittaa Skrifvarsin osuutta.
Laajennettu todellisuus avuksi ekologisemman ruoan tuottamiseen19.3.2025 09:35:16 EET | Tiedote
Laajennettu todellisuus mahdollistaa ihmisen aistimusten keinotekoisen muokkaamisen. Esimerkiksi kasvisruokaa on laajennetussa todellisuudessa onnistuttu tekemään entistä houkuttelevammaksi. ”Tämä voisi olla yksi keino mahdollistaa ekologisesti entistä monipuolisempi ruoantuotanto, ja samalla saada ihmiset syömään terveellisemmin”, arvioi Tampereen yliopiston tietojenkäsittelyopin professori Roope Raisamo, joka on vuosia tehnyt Suomen Akatemian rahoituksella tutkimusta laajennetusta todellisuudesta eri käyttötarkoituksissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme