Geotaloudellisista riskeistä tulossa uusi peruste elinkeinopolitiikalle – maiden välisessä yritystukikilpailussa on kuitenkin riskinsä

Jaa

Lupaavimmatkin kasvualat sisältävät lukuisia riskejä, jos Suomi lähtee mukaan maiden väliseen yritystukikilpailuun, muistuttaa tuore valtioneuvostolle tehty analyysi. Etlan laatiman muistion mukaan geopolitiikan uusi aika on voimistanut valtioiden välistä tukikilpailua ja geotaloudelliset riskit ovat antaneet uuden perusteen valtioiden elinkeinopoliittisille toimille.

Etlan tutkimusjohtajat Tero Kuusi ja Jyrki Ali-Yrkkö
Etlan tutkimusjohtajat Tero Kuusi ja Jyrki Ali-Yrkkö

Aiemmin Suomessa on harjoitettu elinkeinopolitiikkaa pääosin paikkaamaan markkinoiden puutteita. Kun geopoliittiset jännitteet ovat kasvaneet, on rinnalle tullut uusi peruste: geotaloudellisten riskien vähentäminen. Näin analysoi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen valtioneuvostolle laatima tuore selvitysGeotalous muuttaa elinkeinopolitiikkaa (VN TEAS Policy Brief 2025:1). Muistion ovat laatineet Etlan tutkimusjohtajat Jyrki Ali-Yrkkö ja Tero Kuusi.

- Geotalouden aika on voimistanut valtioiden välistä yritystukikilpailua. Tässä kilpailussa on syytä muistaa, että lupaavimmatkin kasvualat sisältävät myös useita riskejä. Esimerkkinä tästä toimii akkuvalmistaja Northvolt, jonka tulevaisuus on erittäin epävarma huolimatta joidenkin maiden (mm. Saksa) sille antamista miljardiluokan valtiontuista, varoittaa Jyrki Ali-Yrkkö.

Geopoliittiset jännitteet ovat nousseet keskusteluun etenkin viime vuosina, vaikka maailmantalouden pitkä yhdentymiskehitys muuttui eriytymiseksi jo heti finanssikriisin jälkeen (ks. kuvio). Eriytymiskehitykseen liittyvät esimerkiksi kaupan esteet, pakotteet ja pääomaliikkeiden rajoitukset.

Ali-Yrkkö ja Kuusi nostavat uusiksi, politiikkatoimien kannalta tärkeimmiksi kohteiksi sellaiset, joilla markkinapuutteet ja geopolitiikka yhdistyvät. Esimerkkinä on siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin, jolloin teknologista siirtymää on syytä tukea samalla, kun vähennetään energiariippuvuutta. Tällöin voi tosin syntyä myös uusia riskejä. Fossiilisia energialähteitä on aiemmin tuotettu geotaloudellisen riskin maista, nyt uusiutuva energian tuotanto puolestaan lisää raaka-aine- ja teknologiariippuvaisuutta Kiinasta.

EU kohdistamassa nopeita politiikkatoimia uusiutuvaan energiaan

Ajattelun muuttumisesta kertoo myös Mario Draghin viimesyksyinen raportti, joka etsii keinoja EU:n kilpailukyvyn ja innovaatioiden lisäämiseksi. Etla muistuttaa, että raportissa keskeisiksi tavoitteiksi on nostettu myös turvallisuuden parantaminen ja tuontiriippuvuuksien vähentäminen.

Etlan tutkimusjohtajat arvioivat, että EU tulee kohdistamaan erityisen suuria ja nopeita politiikkatoimia uusiutuvaan energiaan.

- Energiayhtiöiden investointeja uusiutuvaan energiaan on EU-alueella tuettu voimakkaasti aiemminkin, mutta sen tuotannossa tarvittavaa teknologiaa valmistavia tehtaita on tuettu huomattavasti vähemmän. EU kohdistaakin jatkossa nopeita, arvoketjun kaikkiin osiin vaikuttavia politiikkatoimia nimenomaan uusiutuvaan energiaan, arvioi Tero Kuusi.

Kansallisiin elinkeinopolitiikan toimiin kuuluvat tutkimus- ja kehitystoiminnan tukeminen sekä koordinointipuutteiden korjaaminen. Puutteet korostuvat hankkeissa, jotka tarvitsevat yhtäaikaisia investointeja arvoketjun eri osiin. Jos osia hallitsevat eri yritykset, niiden investoinnit voivat jäädä toteutumatta tai muuttua kannattamattomiksi tiedonpuutteen tai muiden yritysten toimien takia.

Perusteltuja ovat Etlan mukaan myös julkishyödykkeiden tuottamista koskevat toimet, kuten infrastruktuurin parantaminen ja sääntelyn parantaminen. Lisäksi politiikkatoimilla voi ainakin yrittää korjata varhaisen vaiheen ideoita koskevia rahoitusmarkkinoiden puutteita.

Muistio huomauttaa, että vaikka markkinapuutteet ja geotaloudelliset riskit tunnistettaisiin oikein, politiikkatoimet voivat myös epäonnistua. On riski, että tuettavat alat tai yritykset valitaan väärin, eturyhmien lobbaus voi vääristää toimia tai tukien mittakaava nousee liian anteliaaksi.

Geopolitiikka muuttaa toimintaympäristöä - Mitä tekee Suomi? -tutkimushanke toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2025 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

null
Maiden geopoliittinen eriytyminen, indeksi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Maiden geopoliittinen eriytyminen, indeksi
Maiden geopoliittinen eriytyminen, indeksi
Lataa
Etlan tutkimusjohtajat Tero Kuusi ja Jyrki Ali-Yrkkö
Etlan tutkimusjohtajat Tero Kuusi ja Jyrki Ali-Yrkkö
Lataa

Liitteet

Linkit

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla

Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Perintö- ja lahjavero on järjestelmänä mutkikas, vääristää käyttäytymistä ja on koettu epäoikeudenmukaiseksi28.1.2025 06:00:00 EET | Tiedote

Tuoreen tutkimuksen mukaan perintö- ja lahjavero vaikuttaa useilla tavoilla niin perinnönsaajan, perinnönjättäjän kuin yritystenkin toimintaan. Osa veron vaikutuksista on positiivisia, osa taas negatiivisia ja käyttäytymistä vääristäviä. Järjestelmänä Suomen perintö- ja lahjavero on mutkikas, aiheuttaa hallinnollista taakkaa ja tuottaa siihen nähden vähän verotuottoja. Perintö- ja lahjavero ei myöskään näyttäydy oikeudenmukaisuuden tai tulonjaon uudelleenjakamisen näkökulmasta erityisen onnistuneena. Vero lankeaa suurelta osin keskiluokan maksettavaksi.

Koronatuet säilyttivät yli 40 000 työpaikkaa - yritystukijärjestelmää on kuitenkin syytä kehittää tulevien kriisien varalta23.1.2025 10:00:00 EET | Tiedote

Tuoreen tutkimuksen mukaan koronatuet säilyttivät yhteensä yli 40 000 työpaikkaa koronapandemian ensimmäisenä vuonna. Suurin osa työpaikoista säilyi Business Finlandin koronahäiriörahoituksen avulla. ELY-keskusten pienille yrityksille myöntämillä tuilla oli puolestaan myönteisimmät vaikutukset yritysten toimintaan, erityisesti työn tuottavuuteen. Kustannustuki pienensi konkurssiriskiä. Koronatukien positiivisista vaikutuksista huolimatta tukijärjestelmää olisi kuitenkin tarve kehittää tulevien vastaavien kriisien varalle.

Etla: T&k-tuet edistäneet yritysten innovaatioita – kompensaatiotuilla ei kuitenkaan toivottua vaikutusta energiaintensiivisillä aloilla20.1.2025 09:00:00 EET | Tiedote

Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan energiaintensiivisten toimialojen yrityksille suunnatut ns. kompensaatiotuet eivät ole johtaneet merkittäviin työllisyys- tai kilpailukykyparannuksiin. Sen sijaan tutkimus- ja kehitystoimintaan (t&k) kohdistetut tuet ovat lisänneet selvästi yritysten innovaatioiden ja patenttien määrää sekä tukeneet teknologista kehitystä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tulevissa tukiratkaisuissa tulisikin painottaa vastikkeettomien tukien sijaan suoria kannustimia yrityksille.

Etla: Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenivät voimalla – energiateollisuus sai päästöjään pienemmiksi Olkiluodon sekä tuuli- ja vesivoiman avulla7.1.2025 00:01:00 EET | Tiedote

Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenivät voimakkaasti vuonna 2023, kun fossiilisten polttoaineiden käyttö väheni energiantuotannossa. Etlan tänään julkaisemasta päästöennusteesta käy ilmi, että myös liikenteen päästöt vähenivät. Hakkuiden väheneminen puolestaan vahvisti metsien hiilinieluja. Kokonaispäästöt alenivatkin nyt selvästi, mutta lähivuosina odotettavissa on hitaampaa kehitystä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye