Yrittäjät: Eläkesopu laiha lohtu, riskinoton lisääminen merkittävä muutos

"Esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan ajalta kertyvän eläkkeen rahoittamiseen käytetään vuosittain 600–900 miljoonaa euroa”, työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén muistuttaa.

Työmarkkinajärjestöt ehdottavat eläkkeiden vuotuisiin indeksikorotuksiin vuodesta 2030 uutta leikkuria. Tämä käytännössä pienentäisi eläkkeiden korotuksia, jos yleinen hintataso kasvaisi voimakkaammin kuin palkat. Teknisesti inflaatiovakauttaja toimisi niin, että työeläkeindeksi ei saisi kahdessa vuodessa kasvaa enempää kuin niin sanottu palkkakerroin.

“Ehdotus on kannatettava ja hillitsee eläkemenojen kasvua. Vaikutukset voivat kuitenkin jäädä varsin vähäisiksi”, Hellstén arvioi.

Ehdotuksen mukaan palkasta perittävien eläkemaksujen suuruus pysyisi samana. Järjestöt sopivat vakauttavansa maksutason 24,4 prosenttiin vuosiksi 2026–2030.

“Tämä tarkoittaisi myös yrittäjän eläkemaksujen vakauttamista viideksi vuodeksi, koska ne on sidottu keskimääräiseen TyEL-maksuun”, Hellstén muistuttaa.

YEL-järjestelmän uudistaminen on erillisessä valmistelussa. YEL:n uudistustarpeita selvittää tohtori Jukka Rantala. Hänellä on työaikaa marraskuun 2025 loppuun asti.

Riskinoton lisääminen on tervetullut

Sovussa annetaan eläkeyhtiöille enemmän mahdollisuuksia riskinottoon eläkevarojen sijoittamisessa. Tavoitteena on kasvattaa sijoitusten tuottoja pitkällä aikavälillä.

“Muutos mahdollistaa korkeamman tuoton. Koska kyseessä on erittäin pitkäaikainen sijoitustoiminta, se on perusteltua. Toki myös riski kasvaa”, Pentikäinen kommentoi.

Uudistus on väärin valmisteltu

Yrittäjät ei ole tyytyväinen tapaan, jolla eläkeuudistusta on valmisteltu.

“Eläkejärjestelmä kuuluu kaikille työtä tekeville ja eläkkeellä oleville. Se on osa sosiaalivakuutusta. Se ei kuulu vain korporaatioille. Ei ole kestävää, että hallitus ulkoistaa eläkelainvalmistelun korporaatioille, jotka käytännössä käyttävät valtaa eläkeyhtiöissä. Eläkevalmistelu tulee normalisoida ja se pitää tehdä muun lainvalmistelun tavalla kansanvallan periaatteiden mukaisesti”, Pentikäinen sanoo.

“Isot työeläkeyhtiöt ovat keskinäisiä yhtiöitä. Niiden pitää itse huolehtia, että yhtiöt ja koko järjestelmä toimii mahdollisimman tehokkaasti. Tehostamispotentiaalia on merkittävästi”, hän muistuttaa.

Lisätiedot: Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén, harri.hellsten@yrittajat.fi, 050 502 0111 ja Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, mikael.pentikainen@yrittajat.fi, 040 504 1944