Tampereen yliopisto

Työuupumus uusiutuu huolestuttavan usein

Jaa

Työelämän tutkimuskeskuksen tutkimus tuo merkittävää tietoa työuupumuksen uusiutumisesta. Tulokset ovat huolestuttavia. Tutkimuskyselyyn vastanneista yhteensä 14 prosenttia kertoi useasta uusiutumiskerrasta – korkeimmillaan kahdella prosentilla vastanneista yli kolme kertaa. 

Sekuntikello papereiden päällä.
Kuvituskuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto

Työuupumus ja sen uusiutuminen on yleinen ilmiö, joka koskettaa merkittävää osaa työikäisistä. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 26 % vastaajista oli kokenut työuupumuksen kerran aiemmin. Lisäksi 12 % ilmoitti työuupumuksen uusiutuneen 2–3 kertaa, ja 2 % kertoi kohdanneensa sen yli kolme kertaa.

Tiedot käyvät ilmi laajassa yli 13 000 suomalaisen työntekijän kyselyaineistossa, joka toteutettiin Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen Työuupumuksen alkulähteillä -tutkimushankkeessa.

Tutkimushankkeen johtajana toiminut professori Anne Mäkikangas pitää tulosta merkittävänä.

– Tähän mennessä meillä ei ole ollut käytössä tutkimustietoa työuupumuksen uusiutumisesta. Uusiutumisen yleisyys on huolestuttavaa. Se kertoo toisaalta työelämän haasteista ja toisaalta työuupumuksen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon liittyvistä puutteista.

Työuupumuksen toistuva uusiutuminen oli tutkimuksen mukaan tyypillisintä taiteen, viihteen ja virkistyksen, tieteen ja tutkimuksen sekä kiinteistönhuollon, siivouksen ja isännöinnin aloilla.

Onko syy työssä vai tekijässä?

Tutkimuksessa selvitettiin myös työuupumuksen syitä. Tulokset osoittivat työperäisten tekijöiden olevan keskeisimpiä työuupumuksen aiheuttajia. Erityisesti kiire, jatkuvat aikapaineet sekä työn turhakkeet, joilla viitataan kohtuuttomiin tai turhiin työtehtäviin, ovat merkittäviä työuupumuksen riskitekijöitä. Myös johtamisen puutteet, kuten riittämätön tuki ja heikko kommunikaatio, korostuivat työuupumusta lisäävinä tekijöinä. Tulokset alleviivaavat työympäristön merkitystä työuupumuksen ennaltaehkäisyssä.

Haitallisten työolosuhteiden lisäksi työuupumuksen toistuvaan uusiutumiseen kytkeytyivät työntekijän persoonallisuus, toimintatapa työssä ja suhde työhön, kuten korkea hyväksynnän tarve muilta, ylisitoutuneisuus ja työholismi.

Mäkikankaan mukaan tulokset antavat selkeän viestin työuupumuksen hoitoon.

– Työn muokkaus on ensisijaista, mutta jos toistuvaa uusiutumista esiintyy, on tarpeen tarjota mahdollisuuksia työskentelytyylin ja työtoiminnan pohdintaan ja yksilöllisten voimavarojen vahvistamiseen.  

Työuupumuksen ennaltaehkäisy ja hoito vaativat työpaikan toimenpiteitä

Mitä runsaammasta työuupumusoireilusta oli kyse, sitä todennäköisemmin sen taustalla olivat lukuisat työolotekijät. Tutkimus painottaa tarvetta vaikuttaa työhön laaja-alaisesti ennaltaehkäistäessä työuupumusta.

– Työuupumusta ei voida ratkaista pelkästään työterveyshuollossa tai tekemällä työssäjaksamisesta yksilösuoritus, jossa työntekijää kehotetaan huolehtimaan palautumisesta. Työuupumusta torjutaan tehokkaimmin luomalla työolosuhteet, joissa on riittävästi resursseja, työn voimavaroja ja esihenkilötyö on kunnossa, Mäkikangas korostaa.

Mäkikankaan mukaan asiassa on vielä paljon kehitettävää. Hän kuitenkin ymmärtää hyvin, pitkään jatkunut talouden alavire sekä monien toimialojen ja organisaatioiden vaikeudet tuovat haasteita työn kehittämiselle.

Hankkeen loppuraportti on saatavilla Työelämän tutkimuskeskuksen verkkosivuilla

Päätöswebinaari katsottavissa suorana YLE Areenasta 30.1. klo 13–14 ja 30 päivää tallenteena.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätiedot:
Professori ja Työelämän tutkimuskeskuksen johtaja Anne Mäkikangas, Tampereen yliopisto
050 437 7137
anne.makikangas@tuni.fi

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Vastasyntyneen sydämen syke nousee merkittävästi ensimmäisen elinviikon aikana30.1.2025 08:20:00 EET | Tiedote

Vastasyntyneillä erilaiset sydämen rytmin poikkeavuudet ovat yleisiä, mutta vaarattomien ja poikkeavien ilmiöiden erottaminen toisistaan voi olla haastavaa. Nykyiset viitearvot perustuvat pääosin 1980-luvulla tehtyihin Holter-tutkimuksiin, jotka eivät täysin vastaa kliinisessä työssä havaittuja löydöksiä. Lääketieteen lisensiaatti Asta Uusitalo hyödynsi väitöstutkimuksessaan nykyaikaista Holter-rekisteröintiä vastasyntyneen sydämen sykkeen ja rytmin tutkimisessa ja laati viitearvot vastasyntyneen sykkeelle.

Väitös: Pitkän 1970-luvun työläiskirjallisuus monipuolistaa kuvaa ylipolitisoituneeksi leimatusta aikakaudesta28.1.2025 11:56:17 EET | Tiedote

”Hullusta vuodesta” 1968 alkaneen ja presidentti Urho Kekkosen eroon päättyneen pitkän 1970-luvun aikana Suomi hiljalleen keskiluokkaistui. Samalla aikakausi oli yhteiskuntaluokkaan kiinnittyneen julkisen keskustelun – luokkapuheen – kukoistuskausi. Jussi Lahtinen osoittaa väitöstutkimuksessaan, että työväenluokkaista luokkapuhetta tuotettiin tällöin mitä moninaisimmista näkökulmista. Dogmaattinen laitavasemmistolaisuus oli vain yksi osa julkista keskustelua.

Väitös: Pokémon GO mullisti ilmapiirin Suomessa hetkellisesti – peli täytti julkiset tilat ja sai ihmiset juttelemaan tuntemattomille27.1.2025 11:30:00 EET | Tiedote

Pokémon GO räjäytti pankin ilmestyessään kesällä 2016. Yhtäkkiä kadut ja puistot olivat täynnä ihmisiä metsästämässä ”taskuhirviöitä” ja juttelemassa toisilleen. Pokémon GO muutti hetkellisesti sosiaalista ilmapiiriä ja ihmisten käytöstä. FM Elina Koskisen väitöskirja tarkastelee mieleen painuneita pelaajakokemuksia, jotka syntyivät tästä ainutlaatuisesta ilmiöstä.

Väitös: Tulevaisuuden kameroilla saadaan parempia kuvia mittaamalla valon spektriä27.1.2025 10:24:58 EET | Tiedote

Diplomi-insinööri Samu Koskinen tutki väitöskirjassaan spektritiedon hyödyntämistä valkotasapainoalgoritmien kanssa. Informaation määrä vähenee merkittävästi, kun kaikkia luonnossa esiintyviä värisävyjä mallinnetaan käyttäen vain punaisen, vihreän ja sinisen värisävyn suhteellisia eroja. Jokaisella aallonpituudella on merkityksensä etenkin ihmissilmälle näkyvällä alueella. Tämä ajattelutapa mahdollistaa uudenlaiset työkalut, joilla voidaan parantaa nykyisten valkotasapainoalgoritmien toimintaa etenkin haastavissa olosuhteissa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye