Nyt vetoomuksen esittää 16 maakunnan liittoa: Hallituksen tulee luopua kuntien palvelujen järjestämistä rajoittavan lainsäädännön valmistelusta
Hankintalain uudistamiseen tähtäävä lakiesitys sisältää edelleen 15. tammikuussa alkaneessa lausuntovaiheessa kirjauksen, joka rajaisi kuntien omien yhtiöiden käyttöä kuntapalvelujen järjestämisessä mekaanisesti. Syksyn ja talven aikana useat tahot ovat vedonneet hallitukseen, että se luopuisi suunnitelmasta: nyt vetoomuksen esittää 16 maakunnan liittoa eri puolilta Suomea.
Kuntaliitto ja maakunnan liitot esittävät, että hallitus luopuu 10 prosentin kategorisesta vähimmäisomistusvaatimuksesta kuntien omistamista yhtiöistä. Vähintään tulee säätää mahdollisuus poiketa vähimmäisomistuksesta, maakunnan liitot esittävät.
– Jos lakimuutos etenee, se vaikeuttaisi erityisesti pienten ja keskisuurten kuntien toimintaa sekä kuntien yhteistyötä maakunnallisesti ja seudullisesti. Lakisääteisten tehtävien asianmukainen hoitaminen uhkaa vaarantua, sillä lakimuutoksella rikottaisiin toimivat palveluiden yhdessä järjestämisen rakenteet, sanoo Keski-Suomen maakuntajohtaja Pekka Hokkanen.
– Vähimmäisomistusprosentti on perusteeton ja kohtelee eri kokoisia kuntia perusteetta eriarvoisesti. Vaatimuksessa tietyn kokoisesta omistusosuudesta tulisi ottaa huomioon toimialakohtaiset, alueelliset sekä omistajakohtaiset erot ja muut painavan julkisen intressin huomioon ottavat erityispiirteet, korostaa Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen.
Kuntaliitto ja maakunnan liitot huomauttavat, että in house -yhtiöiden käytön rajaamisella on seurauksia myös varautumisen ja huoltovarmuuden näkökulmasta.
– Markkinaehtoisten palveluiden saatavuus vaihtelee alueittain ja loppukädessä kunnalla on lakisääteinen velvoite järjestää palvelut myös silloin, kun markkinaehtoista palvelua ei ole saatavilla. Kuntien omistamat yhtiöt ovat keskeisiä varautumisen näkökulmasta, koska palveluita tulee tuottaa myös tilanteissa, joissa se ei olisi yksityisen sektorin näkökulmasta kannattavaa, huomauttaa Pekka Hokkanen.
Muutos koskisi etenkin jätehuoltoa, ateria- ja ICT-palveluja, puhtaus- ja kunnossapitopalveluja sekä muiden tukipalveluja, sillä näitä palveluja tuottavat yhtiöt jouduttaisiin purkamaan ja rakentamaan uudelleen eri puolilla Suomea.
Hyödyt epäselvät, haitat ilmeiset
Sidosyksikkö eli in house -yhtiö on hankintalain mukainen, Suomessa ja Euroopassa yleinen sekä toimivaksi ja tehokkaaksi havaittu tapa järjestää kuntien tai hyvinvointialueiden palveluja. Sidosyksikköhankinnasta puhutaan silloin, kun esim. kunta ostaa palvelun yhdessä muiden kuntien kanssa omistamaltaan yhtiöltä.
Esityksen mukaisena hankintalaistamme tulisi Euroopan tiukimpia.
– In house -yhtiöitä tulee käyttää vain, kun omistajat pystyvät määräämään yhtiön suunnasta. Eli mielestämme ilmiselviin ja in house -järjestämisen väärinkäytöksiin tulee puuttua. Hyvin toimivaa, pitkäjänteistä ja satoja yhtiöitä koskevaa järjestelmää ei kuitenkaan tule kategorisesti romuttaa joidenkin yksittäisten tapausten vuoksi, sanoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mari Kuparinen.
Uudistuksen hyödyt ovat epäselvät ja epäsuhdassa palveluiden uudelleenjärjestelystä aiheutuvaan työhön ja kustannuksiin. Lain valmistelun aikana ei ole selvitetty esityksen taloudellisia vaikutuksia kuntiin tai muihinkaan toimijoihin.
Uudistuksen kertaluonteiset kustannukset, jotka syntyisivät yhtiöiden ja palveluiden purkamisesta ja uudelleen organisoitumisesta, ovat suuret. Lisäksi uudistuksella olisi jatkuvaluonteisia kustannusvaikutuksia kunnille, kun niiden neuvotteluvoima ja keskittämisestä saadut edut vähenisivät.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on arvioinut selvitykseensä perustuen, että uudistus todennäköisesti nostaisi kustannuksia julkisella sektorilla, koska siinä ei huomioida riittävästi eri toimialojen, alueiden ja erilaisten hankintayksiköiden ja sidosyksiköiden eroja.
Lisätietoja:
Etelä-Karjalan liitto
maakuntajohtaja Satu Sikanen, p. 0400 661318
Etelä-Pohjanmaan liitto
maakuntajohtaja Heli Seppelvirta, p. 040 5294638
Etelä-Savon liitto
maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, p. 050 5002584
Hämeen liitto
maakuntajohtaja Toni Laine, p. 050 4637810
Kainuun liitto
vs. hallintojohtaja Hanna Helaste, p. 044 410 0728
Keski-Pohjanmaan liitto
maakuntajohtaja Jyrki Kaiponen, p 040 1408995
Keski-Suomen liitto
maakuntajohtaja Pekka Hokkanen, p. 040 5950016
Kymenlaakson liitto
maakuntajohtaja Jaakko Mikkola, p. 040 5480311
Lapin liitto
maakuntajohtaja Hannu Takkula, p. 0400 203300
Pirkanmaan liitto
maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, p. 050 5720945
Pohjanmaan liitto
maakuntajohtaja Mats Brandt, p. 044 4934576
Pohjois-Karjalan liitto
maakuntajohtaja Markus Hirvonen, p. 050 3577739
Pohjois-Pohjanmaan liitto
maakuntajohtaja Jussi Rämet, p. 040 5863877
Pohjois-Savon liitto
maakuntajohtaja Tytti Määttä, p. 044 7142690
Päijät-Hämeen liitto
maakuntajohtaja Niina Pautola-Mol, p. 044 0773010
Satakuntaliitto
maakuntajohtaja Kristiina Salonen, p. 050 5120010
Suomen Kuntaliitto
kehittämispäällikkö Mari Kuparinen, p. 044 3719450
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna Kaukopuro-KlemettiViestintäpäällikkö
Puh:+358 50 597 4918hanna.kaukopuro-klemetti@kuntaliitto.fiLiitteet
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Det kommunalekonomiska läget försämrades: kommunernas egna anpassningsåtgärder stärkte ekonomin 20244.2.2025 10:34:56 EET | Pressmeddelande
Kommunernas ekonomiska läge försämrades 2024, men inte så mycket som befarat. Det ser ut som om kommunerna har lyckats med sina anpassningsåtgärder. Uppgifterna framgår av Kommunförbundets bokslutsanalys för 2024 som utvisar kommunernas ekonomiska läge.
Kuntatalouden tila heikkeni: Kuntien omat sopeutustoimet vahvistivat taloutta vuonna 20244.2.2025 10:29:25 EET | Tiedote
Kuntatalouden tila heikkeni vuonna 2024, mutta vähemmän kuin pelättiin. Näyttääkin siltä, että kunnat ovat onnistuneet sopeutustoimissaan. Tiedot käyvät ilmi kuntatalouden tilaa arvioivasta Kuntaliiton tilinpäätösanalyysista vuodelta 2024.
Kuntaliiton lausuntoluonnos julki: Seitsemän syytä, miksi hankintalain muutos olisi haitallinen kuntapalveluille30.1.2025 12:42:12 EET | Tiedote
Hankintalain uudistamiseen tähtäävä työryhmämietintö on parhaillaan lausuntokierroksella. Mukana mietinnössä on ehdotus, joka säätäisi kuntien yhdessä omistamien yhtiöiden käyttöä tarkasti niin, että yksikään kunta ei saisi enää omistaa yhtiöistä alle 10 prosentin osuutta.
Kostnaderna för småbarnspedagogiken har ökat avsevärt29.1.2025 13:05:51 EET | Pressmeddelande
Kostnaderna för småbarnspedagogiken ökade med totalt 13,2 procent från år 2022 till 2023. Ökningen var förhållandevis störst i de svenska och tvåspråkiga kommunerna samt i de största städerna. Kostnadsökningen per barn inom småbarnspedagogiken var i genomsnitt 15 procent.
Varhaiskasvatuksen järjestämiskustannukset ovat nousseet merkittävästi29.1.2025 13:00:21 EET | Tiedote
Varhaiskasvatuksen järjestämisen kulut nousivat vuodesta 2022 vuoteen 2023 kaikkineen 13,2 prosenttia. Kustannusten nousu oli suhteellisesti suurinta ruotsin- ja kaksikielisissä kunnissa sekä suurimmissa kaupungeissa. Päiväkotitoiminnassa mukana olevaa lasta kohden kustannusten kasvu oli keskimäärin 15 %.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme