Koronatuet säilyttivät yli 40 000 työpaikkaa - yritystukijärjestelmää on kuitenkin syytä kehittää tulevien kriisien varalta
Tuoreen tutkimuksen mukaan koronatuet säilyttivät yhteensä yli 40 000 työpaikkaa koronapandemian ensimmäisenä vuonna. Suurin osa työpaikoista säilyi Business Finlandin koronahäiriörahoituksen avulla. ELY-keskusten pienille yrityksille myöntämillä tuilla oli puolestaan myönteisimmät vaikutukset yritysten toimintaan, erityisesti työn tuottavuuteen. Kustannustuki pienensi konkurssiriskiä. Koronatukien positiivisista vaikutuksista huolimatta tukijärjestelmää olisi kuitenkin tarve kehittää tulevien vastaavien kriisien varalle.
Koronapandemia iski ennennäkemättömällä tavalla paitsi henkeen ja terveyteen, myös talouteen, ja aiheutti riskin konkurssiaallosta ja massatyöttömyydestä. Pienentääkseen riskejä kehittyneet maat ottivat laajasti käyttöön yrityksille suunnattuja tukitoimia, joiden tavoitteina oli säilyttää työpaikkoja, estää konkursseja ja turvata työntekijöiden toimeentuloa.
Tänään julkaistu Etla-tutkimus Yrityksille suunnattujen koronatukien vaikutukset Suomessa – Loppuraportti (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisusarja 2025:1) tarkastelee Suomessa koronapandemian aikana käyttöönotettujen yrityksille suunnattujen tukien vaikuttavuutta sekä tarjoaa suosituksia tulevien vastaavanlaisten kriisien varalle.
Tutkimus osoittaa, että koronatuet säilyttivät yli 40 000 työpaikkaa vuonna 2020. Näistä yli 5/6 säilyi Business Finlandin myöntämän koronahäiriörahoituksen seurauksena. Business Finlandin tuen kautta vältetyn työttömyyskuukauden kustannus vaihteli 350 euron ja 3 100 euron välillä. Tuki kuitenkin pienensi myös työn tuottavuutta, millä on negatiivisia seurauksia tulevaan tuottavuuskehitykseen ja talouskasvuun.
ELY-keskusten myöntämä tuki säilytti niin ikään työpaikkoja, minkä lisäksi se vaikutti positiivisesti myös yritysten työn tuottavuuteen. Kustannustuen keskeinen vaikutus oli yritysten konkurssiriskin pienentäminen, kuitenkin sillä kustannuksella, että se pienensi työn tuottavuutta. Ensimmäinen kustannustukikierros myös säilytti työpaikkoja.
- Pandemian alussa myönnetyt tuet näyttävät olevan keskeisessä roolissa nimenomaan työpaikkojen säilyttämisen suhteen. Pysyvän kustannustukijärjestelmän avulla puolestaan vähennettiin yritysten konkursseja, sanoo Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen.
”Tukien ajoitus keskeisessä roolissa työpaikkojen säilyttämisessä kriisiaikana”
Voittomarginaaleihin liittyvät tarkastelut kertovat kilpailun kiristyneen erityisesti niiden yritysten joukossa, jotka eivät saaneet koronatukia. Tukien vaikutukset kilpailuun ovat kuitenkin hyvin toimialakohtaisia. Esimerkiksi ravitsemistoiminnassa kilpailu kiristyi erityisesti tukia saaneiden yritysten keskuudessa. Useilla teollisuuden toimialoilla sekä korjaus-, asennus- ja huoltoaloilla tukia saaneiden yritysten voittomarginaalit sen sijaan kasvoivat ja tukea ilman jääneiden voittomarginaalit laskivat.
Tuet siis ovat voineet tuoda kilpailuetua joillekin yrityksille ja näin vääristäneet kilpailua.
Yritykset myös kehittivät omaa toimintaansa pandemian aikana. Suomen teollisuussijoitus Oy:n (Tesin) kyselyn perusteella suurin osa yrityksistä koki pandemiasta seuranneita hankaluuksia. Näistä keskeisimmät liittyivät materiaalien ja raaka-aineiden saatavuuteen. Tyypillisin reaktio yrityksillä oli muuttaa toimitusketjuja.
Keskeisenä suosituksena tulevien vastaavanlaisten kriisien varalle tutkijat esittävät, että parannettaisiin valmiutta tukien jakamiseen. Optimaalista tukimuotoa tulisi pohtia kunkin tavoitteen kohdalla erikseen, eli miten yrityksiä tuetaan jatkossa, jotta haitta saadaan kompensoitua, konkurssi estettyä tai työllisyys säilytettyä. Näin voitaisiin valmistautua jakamaan tukia pikaisestikin sekä selkein kriteerein ja tavoittein.
Valmiuden luominen on tärkeää, koska kriisiaika voi laittaa tukijärjestelmän tiukkaankin puntariin, korostaa tutkimuksesta vastannut Etlan Olli Ropponen.
- Tukien ajoitus on keskeisessä roolissa työpaikkojen säilyttämisessä kriisiaikana. Tuleviin vastaavanlaisiin kriiseihin tulisi ennakolta kehittää yritystukijärjestelmää nykyistä ketterämmäksi ja lähtien tuen yksiselitteisestä tavoitteesta, hän toteaa.
Ropponen, Olli – Koski, Heli – Kässi, Otto – Ylhäinen, Ilkka – Markkanen, Jaakko (2024): Yrityksille suunnattujen koronatukien vaikutukset Suomessa Loppuraportti, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisusarja 2025:1
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli RopponenTutkimuspäällikkö, ETLA
Puh:044 465 0193olli.ropponen@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Geotaloudellisista riskeistä tulossa uusi peruste elinkeinopolitiikalle – maiden välisessä yritystukikilpailussa on kuitenkin riskinsä3.2.2025 10:06:25 EET | Tiedote
Lupaavimmatkin kasvualat sisältävät lukuisia riskejä, jos Suomi lähtee mukaan maiden väliseen yritystukikilpailuun, muistuttaa tuore valtioneuvostolle tehty analyysi. Etlan laatiman muistion mukaan geopolitiikan uusi aika on voimistanut valtioiden välistä tukikilpailua ja geotaloudelliset riskit ovat antaneet uuden perusteen valtioiden elinkeinopoliittisille toimille.
Etla: Perintö- ja lahjavero on järjestelmänä mutkikas, vääristää käyttäytymistä ja on koettu epäoikeudenmukaiseksi28.1.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan perintö- ja lahjavero vaikuttaa useilla tavoilla niin perinnönsaajan, perinnönjättäjän kuin yritystenkin toimintaan. Osa veron vaikutuksista on positiivisia, osa taas negatiivisia ja käyttäytymistä vääristäviä. Järjestelmänä Suomen perintö- ja lahjavero on mutkikas, aiheuttaa hallinnollista taakkaa ja tuottaa siihen nähden vähän verotuottoja. Perintö- ja lahjavero ei myöskään näyttäydy oikeudenmukaisuuden tai tulonjaon uudelleenjakamisen näkökulmasta erityisen onnistuneena. Vero lankeaa suurelta osin keskiluokan maksettavaksi.
Etlan tutkija Jaakko Markkanen väittelee lääkemarkkinoiden sääntelyn taloudellisista vaikutuksista24.1.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Etlan tutkija Jaakko Markkanen puolustaa tänään perjantaina 24. tammikuuta Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulussa tarkastettavaa väitöskirjaansa “Industrial Organization Studies on Pharmaceutical Markets”. Väitöskirja koostuu kolmesta esseestä, joissa analysoidaan lääkemarkkinasääntelyn vaikutuksia markkinatulemiin Suomessa ja Pohjoismaissa.
Etla: T&k-tuet edistäneet yritysten innovaatioita – kompensaatiotuilla ei kuitenkaan toivottua vaikutusta energiaintensiivisillä aloilla20.1.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan energiaintensiivisten toimialojen yrityksille suunnatut ns. kompensaatiotuet eivät ole johtaneet merkittäviin työllisyys- tai kilpailukykyparannuksiin. Sen sijaan tutkimus- ja kehitystoimintaan (t&k) kohdistetut tuet ovat lisänneet selvästi yritysten innovaatioiden ja patenttien määrää sekä tukeneet teknologista kehitystä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tulevissa tukiratkaisuissa tulisikin painottaa vastikkeettomien tukien sijaan suoria kannustimia yrityksille.
Etla: Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenivät voimalla – energiateollisuus sai päästöjään pienemmiksi Olkiluodon sekä tuuli- ja vesivoiman avulla7.1.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenivät voimakkaasti vuonna 2023, kun fossiilisten polttoaineiden käyttö väheni energiantuotannossa. Etlan tänään julkaisemasta päästöennusteesta käy ilmi, että myös liikenteen päästöt vähenivät. Hakkuiden väheneminen puolestaan vahvisti metsien hiilinieluja. Kokonaispäästöt alenivatkin nyt selvästi, mutta lähivuosina odotettavissa on hitaampaa kehitystä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme