Vastuu työttömyysturvan rahoituksesta jakautuu epätasapuolisesti
Vastuu ansioturvan rahoituksesta jakautuu työnantajien kesken epätasapuolisesti suhteessa siihen, miten usein eri työnantajien palveluksesta jäädään työttömiksi. Tuoreen tutkimuksen mukaan maltillinenkin omavastuu työnantajien vakuutusmaksuissa jakaisi rahoitustaakkaa tasapuolisemmin ja voisi parantaa työnantajien kannustimia ylläpitää työllisyyttä.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoittavat yhdessä työnantajat, työntekijät ja valtio. Työnantajien osuus kerätään vakuutusmaksuilla, jotka riippuvat työnantajan koosta, mutta eivät työttömyysriskistä. Tuoreessa, VATT Working Papers -sarjassa julkaistussa tutkimuksessa tarkastellaan vakuutusmaksujen ja työttömyysriskin jakautumista. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan mahdollisia omavastuumalleja, jotka perustuisivat myös työttömyysriskiin.
Tutkimuksen aineistossa on yhdistetty toistakymmentä kokonaista rekisteriaineistoa eri rekisterinpitäjiltä ja Tilastokeskukselta. Tutkimuksen tuloksien mukaan vuosina 2006–2021 puolet ansioturvasta maksettiin työttömille, joiden viimeisimmät työnantajat maksoivat alle kymmenen prosenttia työnantajien vakuutusmaksuista. Työttömyysriski ja vakuutusmaksut jakautuvat epätasapuolisesti esimerkiksi eri toimialojen kesken. Osalla työnantajilla työttömyysjaksoja havaittiin pitkälläkin aikavälillä toistuvasti ja usein. Lisäksi osan työntekijöistä huomattiin palaavan toistuvasti samalle työnantajalle työttömyysjaksojen jälkeen. Tämä viittaa siihen, että työttömyys ei aina liity työvoiman tarpeen pysyvään alentumiseen.
”Vastuuta työttömyysturvan rahoituksesta on mahdollista jakaa hyvin eri tavoin. Maltillisetkin muutokset vakuutusmaksuihin parantaisivat työnantajien rahallista kannustinta palkata lisää työvoimaa ja jatkaa työsuhteita niiden päättämisen sijaan”, tutkimuksen tekijä, väitöskirjatutkija Heikki Korpela toteaa.
Yhdysvalloissa vakuutusmaksuissa on huomioitu työttömyysriski jo 1930-luvulta lähtien. Eri tutkimuksissa omavastuun on todettu Yhdysvalloissa vähentäneen työttömyyden vaihtelua. Muissa maissa omavastuumaksuja ei ole ollut laajasti käytössä. Suomessa pientä omavastuuta on sovellettu rajattuihin osiin ansioturvaa: 1990-luvulla lomautuksiin ja 2010-luvulta lähtien ikääntyneiden työttömien niin sanottuun työttömyysputkeen. Jälkimmäisen on havaittu aiemmassa tutkimuksessa vähentäneen ikääntyneisiin kohdistuvia irtisanomisia myös Suomessa.
Käytössä olevat omavastuumallit ovat kuitenkin keskenään hyvin erilaisia. Tutkimuksessa malleja on arvioitu laskemalla työnantajille koituvat maksut eri malleissa. Tuloksista nähdään, millaisia maksut olisivat olleet, jos käytössä olisi ollut tietty järjestelmä, mutta käyttäytyminen olisi pysynyt samana. Yhteistä malleille on, että enemmistöstä työntekijöistä maksettavat maksut laskisivat hieman nykytasosta. Maksut nousisivat puolestaan sellaisilla työnantajilla, joiden palveluksesta jäädään usein työttömäksi tai jotka lomauttavat usein työntekijöitään.
”Työttömyysvakuutuksen omavastuusta on kertynyt Yhdysvalloista kokemusta jo vuosisadan ajan. Jos vastuuta työttömyyden kuluista halutaan jakaa tasapuolisemmin ja työnantajien kannusteita parantaa, kannattaa nämä kokemukset hyödyntää. Tulosten perusteella Suomessakin olisi mahdollista kokeilla käytännössä maltillista ja rajoitettu omavastuumallia, joka olisi hallinnollisesti kevyt ja palkitsisi vakaasta työllistämisestä”, Korpela summaa.
Yhteyshenkilöt
Heikki KorpelaVäitöskirjatutkijaHelsingin yliopisto
Puh:040 848 6022heikki.korpela@helsinki.fiLiitteet
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
VATT: Perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla ei toisi merkittävää talouskasvua2.4.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) selvityksen mukaan perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla ei olisi kansantalouden näkökulmasta perusteltua. ”Muutos ei kiihdyttäisi merkittävästi talouskasvua. Verotulot kuitenkin laskisivat huomattavasti”, sanoo VATT:n selvitystyöryhmää vetänyt johtava tutkija, tutkimusohjaaja Tuomas Matikka.
Väitöstutkimus: Julkisen liikenteen hintojen alentaminen vähentää autoilua, mutta on ilmastotoimena kallis21.3.2025 07:03:42 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan Helsingin seudun joukkoliikenteen lippujen hinnanalennus vähensi autoilua ja CO2-päästöjä. Jokaista vähennettyä hiilidioksiditonnia kohden toimenpide oli kuitenkin kallis verrattuna muihin ilmastotoimiin.
Tutkijaesittely: Tutkimusprofessori Teemu Lyytikäinen19.3.2025 07:00:00 EET | Blogi
Tällä kertaa tutkijaesittelyssä on Teemu Lyytikäinen, joka nimitettiin VATT:n tutkimusprofessoriksi joulukuussa 2024. Teemu on mukana useissa tutkimusprojekteissa, jotka liittyvät muun muassa kuntatalouteen ja asumiseen. Lue lisää Teemun tekemästä tutkimuksesta.
VATT: Yritysten efektiiviset veroasteet laskeneet erityisesti monikansallisilla konserneilla6.3.2025 14:01:00 EET | Tiedote
Yritysten efektiiviset veroasteet ovat laskeneet. Laskevaa trendiä havaitaan erityisesti monikansallisilla konserneilla. Kotimaisilla yrityksillä muutos selittyy pitkälti kirjanpidon ja verotuksen eroilla sekä tappioiden vähennysoikeuksilla, selvittivät tutkijat Mikko Vanhala ja Marika Viertola Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (VATT).
Mitä suomalainen tutkimus kertoo työttömyysturvan leikkausten vaikutuksista?25.2.2025 15:00:30 EET | Blogi
Työttömyysturvan leikkausten vaikutuksista on olemassa tutkimustietoa viime vuosilta. “Sekä ansioturvan lyhentäminen että päivärahan alentaminen lyhentävät työttömyysjaksoja ja nopeuttavat työllistymistä. Heikomman ansioturvan vaikutukset tulevien työsuhteiden laatuun lienevät suhteellisen pieniä”, kirjoittaa VATT:n tutkimusprofessori Tomi Kyyrä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme