Kysely maksukäyttäytymisestä: Joka kolmas eurooppalainen käyttäisi digitaalista euroa

Konsulttiyhtiö BearingPointin yhdeksässä Euroopan maassa toteuttama maksutapatutkimus avaa kuluttajien tämänhetkistä suhtautumista käteiseen sekä digitaaliseen keskuspankkirahaan, kuten digitaaliseen euroon.

Euroopanlaajuisesti tarkasteltuna käteinen on edelleen yleisesti suosittu maksuväline monissa maissa, mutta sen käyttö on tasaisesti vähenemässä koko mantereella. Pohjoismaissa käteisen suosio maksuvälineenä on alhaisempaa kuin muissa tutkituissa maissa. Tutkimukseen vastanneista kuluttajista Ruotsissa 28 %, Tanskassa 35 % ja Suomessa 46 % listaa käteisen viiden eniten käyttämänsä maksuvälineen joukkoon. Huomattavaa on, että Suomi on tutkituista maista ainoa, jossa käteisen suosio on hivenen kasvanut edellisvuodesta. Kysely paljastaa, että käteisen käytön tiheys on laskenut lähes kaikissa kyselyyn osallistuneissa maissa. Suomessa käteistä käytetään yleisimmin 2-3 kertaa kuukaudessa tai harvemmin.

"Käteisen käyttö on edelleen suosittua monissa Euroopan maissa, vaikka käteisen käyttötiheys onkin vähentynyt edelliseen vuoteen verrattuna. Käteisen suosion lievä kasvu Suomessa on hieman yllättävä tulos. Se saattaa heijastaa kuluttajien varautumista nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa, mikä korostaa keskuspankkirahan roolia etenkin epävarmoina aikoina“, sanoo Jani Ristimäki, finanssitoimialan konsultoinnista BearingPointilla Suomessa vastaava johtaja.

Tietoisuus digitaalisesta keskuspankkirahasta kasvussa

Tietoisuus digitaalisesta eurosta on kyselyvastausten perusteella suhteellisen laajaa – vain kolmannes vastaajista ei ole koskaan kuullut siitä. Yleisesti digitaalisen keskuspankkirahan (CBDC) kohdalla tilanne on hieman erilainen euroalueen ulkopuolisissa maissa Ruotsissa, Tanskassa ja Sveitsissä. Näissä maissa neljä kymmenestä vastaajasta ei tunne CBDC:itä. Vastaajat näkevät digitaalisen keskuspankkirahan ensisijaisesti täydentävän muita jo olemassa olevia maksutapoja.

Joka kolmas vastaaja käyttäisi digitaalista euroa

Kyselyn perusteella yksi kolmesta vastaajasta tutkituissa euromaissa käyttäisi digitaalista euroa, ja yksi viidestä olisi valmis käyttämään sitä jopa useita kertoja viikossa. Sen sijaan euroalueen ulkopuolisissa maissa, kuten Ruotsissa ja Tanskassa, vain yksi neljästä vastaajasta käyttäisi keskuspankin digitaalista valuuttaa, ja alle yksi kymmenestä käyttäisi sitä useita kertoja viikossa. Kysely osoittaa, että maissa, joissa käteisen käyttö on yleistä, digitaalista euroa käytettäisiin myös todennäköisesti useammin. Suomessa yli puolet vastaajista (51 %) ei osaa vielä sanoa, kuinka usein he käyttäisivät digitaalista euroa.

Verkkokauppa pysyy suosituimpana digitaalisen keskuspankkirahan käyttötapauksena

Verkkokauppa nousee tämänkin vuoden tutkimuksessa esiin suosituimpana digitaalisen keskuspankkirahan käyttötapauksena (kaikkien maiden keskiarvo 37 %). Näin myös Suomessa, missä 40 % vastaajista käyttäisi digitaalista euroa verkko-ostosten maksamiseen.

Toiseksi tärkeimpänä käyttötapauksena mainitaan myymäläostokset, joihin digitaalista euroa käyttäisi keskimäärin 28 % kaikista vastaajista ja suomalaisista 33 %. Digitaalisen euron käyttö ystävien välisiin maksuihin olisi yleisintä Irlannissa (36 %) ja Suomessa (34 %).

Suomalaisista vastaajista 35 % uskoo, ettei tule käyttämään digitaalista keskuspankkirahaa lainkaan. Osuus on hieman alhaisempi kuin muissa tutkimukseen osallistuneissa euromaissa keskimäärin (39 %) ja selvästi alhaisempi kuin Ruotsissa (53 %) ja Tanskassa (50 %).

Luottamus pankkeihin digitaalisen euron maksutietojen käsittelijänä on kymmenen kertaa suurempi kuin luottamus teknologiayrityksiin

Vastaajista 55 %:lla on korkea luottamus pankkisektoriin – pankkeihin ja keskuspankkeihin – digitaalisen euron maksutietojen keräämisessä ja tallentamisessa, kun taas teknologiayrityksiin, kuten Appleen, Googleen ja Amazoniin, luottaa vain 5 %.

"Kysely osoittaa, että yhä useammat eurooppalaiset ovat kiinnostuneita digitaalisesta eurosta. Odotukset sen käytöstä ovat muuttumassa konkreettisemmiksi ja vaihtelevat maittain. Digitaalisen keskuspankkirahan osalta pankkisektori voisi hyödyntää tätä tilaisuutta varmistaakseen asemaansa loppuasiakkaiden keskuudessa myös tulevaisuudessa," kertoo Katja Mäkelä, BearingPointin finanssitoimialasta vastaava osakas.

_______________

Tietoa kyselystä

Esitetyt tiedot perustuvat online-kyselyyn, johon osallistui yhteensä 10 222 henkilöä Itävallasta (1 025), Sveitsistä (1 026), Saksasta (2 019), Tanskasta (1 037), Suomesta (1 026), Ranskasta (1 028), Irlannista (1 028), Alankomaista (1 027) ja Ruotsista (1 006) aikavälillä 19.11–1.12.2024. Tulokset ovat painotettuja, ja ne edustavat 18 vuotta täyttänyttä väestöä.

Kyselyn suunnitteli BearingPoint, ja sen toteutti markkinatutkimuslaitos YouGov mainituissa yhdeksässä maassa. BearingPointin maksamisen asiantuntijat ovat analysoineet kyselyn tulokset. BearingPoint on teettänyt vastaavan kyselyn vuodesta 2019 lähtien. Tällä kertaa tutkimuksen otantaa laajennettiin myös Ruotsiin ja Tanskaan.