Kela/FPA

Kuntoutuspsykoterapiaa sai lähes 66 000 henkilöä vuonna 2024 – neljä viidestä saajasta naisia

Jaa

Läs meddelandet på svenska (fpa.fi).

Yhteensä 65 900 suomalaista sai Kelan korvaamaa kuntoutuspsykoterapiaa vuonna 2024. Heistä neljä viidesosaa oli naisia. Saajamäärän kasvu on hidastunut viime vuosina, ja kustannukset jopa laskivat vuonna 2024. Tutkijan arvion mukaan saajamäärän kasvun hidastumista saattaa selittää muun muassa lyhytpsykoterapioiden aiempaa parempi saatavuus.

Kuvio: Kelan kuntoutuspsykoterapian saajat sukupuolittain ja kustannukset vuosina 2015–2024. Kuvasta näkee, että kuntoutuspsykoterapiaa sai lähes 66 000 henkilöä ja kustannukset olivat 105 miljoonaa euroa vuonna 2024. Valtaosa saajista oli naisia.

Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapian saajamäärä kasvoi jälleen vuonna 2024. Saajia oli yhteensä yli 65 900, mikä on noin 1 400 enemmän kuin edellisvuonna.

Kuntoutuspsykoterapian saajamäärä on kasvanut kymmenessä vuodessa reilusti yli kaksinkertaiseksi. Vuonna 2015 saajia oli noin 27 000. Viime vuosina kasvu on selkeästi hidastunut. Kuntoutuspsykoterapia on edelleen asiakasmäärältään yleisin Kelan kuntoutuspalvelu. Kuntoutuspsykoterapian saajien osuus on 38 % Kelan järjestämästä kuntoutuksesta.

Kela korvasi kuntoutuspsykoterapian kustannuksia 105 miljoonalla eurolla vuonna 2024. Kustannukset laskivat hiukan edellisvuodesta, kun inflaatio otetaan huomioon. Kuntoutuskustannusten kasvun tasaantumista saattaa osaltaan selittää kuntoutuspsykoterapiaan sisältyvä omavastuuosuus, joka voi olla noin 40–60 euroa käynniltä.

– Palvelujärjestelmä on mielestäni kehittynyt myönteisesti viime vuosina, ja Kelan kuntoutuspsykoterapian ohella onkin saatavilla entistä paremmin muun muassa lyhytpsykoterapiaa ja julkisen terveydenhuollon palveluseteleillä tarjoamaa psykoterapiaa, sanoo Kelan erikoistutkija Miika Vuori.

Valtaosa saajista työssä olevia naisia

Naiset hakevat kuntoutuspsykoterapiaa selvästi miehiä yleisemmin. Saajista 52 000 tai 79 prosenttia oli naisia vuonna 2024. Miehiä saajien joukossa oli vajaa 14 000. Kuntoutuspsykoterapian saajien sukupuolijakauma on pysynyt suunnilleen samana viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Naiset raportoivat miehiä enemmän masennus- ja ahdistuneisuusoireita. Masennus ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö ovat myös yleisimmät päädiagnoosit kuntoutuspsykoterapian saajilla. Lisäksi miehillä saattaa olla korkeampi kynnys hakea apua mielenterveysongelmiin kuin naisilla.

Suurin osa saajista, reilu 41 000, oli töissä aloittaessaan kuntoutuspsykoterapian. Opiskelijoita saajien joukossa oli vajaa 18 000 ja työttömiä vajaa 5 000. Saajien määrä on kasvanut eniten työssäkäyvien joukossa.

– Nuorten naisten psyykkinen oireilu on ollut paljon esillä, ja on hyvä, että moni nuori aikuinen nainen saa apua kuntoutuspsykoterapiasta. Toisaalta mielenterveyspalvelujen kohdentumisessa ja saavutettavuudessa saattaa edelleen olla haasteita eri väestöryhmissä, pohtii Vuori.

Kuvio%3A%20Kelan%20kuntoutuspsykoterapian%20saajat%20terapiaa%20edelt%E4v%E4n%20ty%F6markkinatilanteen%20mukaan%20vuosina%202015%u20132024.%20Kuvasta%20n%E4kee%2C%20ett%E4%20kuntoutuspsykoterapian%20saaminen%20lis%E4%E4ntyy%20etenkin%20ty%F6ss%E4%20olevilla.

Tavoitteena opiskelu- ja työkyvyn takaaminen

Kuntoutuspsykoterapian tavoite on edistää asiakkaan työ- ja opiskelukykyä. Sitä voivat saada 16–67-vuotiaat suomalaiset, joiden opiskelu- tai työkyky on uhattuna diagnosoidun mielenterveyden häiriön takia. Kuntoutuspsykoterapiaa varten tarvitaan psykiatrin lausunto diagnoosista ja kuntoutustarpeesta.

Kelan kuntoutuspsykoterapiaa tuottavat käytännössä yksityiset palveluntuottajat. Kela korvaa yksilöterapiasta 57,60 euroa käynniltä, ja käynnin hinta liikkuu sadan euron molemmin puolin. Kela korvaa kuntoutuspsykoterapiaa enimmillään kolme vuotta, yhteensä enintään 200 kertaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kelan tilastotietopalvelu

Tilastotietopyynnöt: tilastot@kela.fi

Kelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.

Puh:020 634 7745viestinta@kela.fi

Liitteet

Kansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA

FPA betalar inte längre folkpensioner till utlandet – förändringen kan också påverka pensionsbeloppet för dem som bor i Finland6.2.2025 12:47:08 EET | Pressmeddelande

FPA har 1.2.2025 slutat betala folkpensioner till pensionstagare som är bosatta i andra länder som tillämpar EU-förordningar. Förändringen kan inverka på vilket land som ska svara för kundens sjukvårdskostnader och på huruvida kunden har rätt att få vårdbidrag för pensionstagare. Dessutom kan förändringen påverka beloppet av folkpensionen för de kunder som bor i Finland men som tidigare har bott eller arbetat i ett EU- eller EES-land, i Schweiz eller i Storbritannien.

Kela ei enää maksa kansaneläkkeitä ulkomaille – muutos voi vaikuttaa myös Suomessa asuvien eläkkeen määrään6.2.2025 12:47:08 EET | Tiedote

Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Pressrelease in English (kela.fi). Kela on 1.2.2025 lopettanut kansaneläkkeiden maksamisen muihin EU-asetuksia soveltaviin maihin kuin Suomeen. Muutos voi vaikuttaa siihen, mikä maa vastaa asiakkaan sairaanhoidon kustannuksista, sekä siihen, onko asiakkaalla oikeus saada eläkettä saavan hoitotukea. Lisäksi muutos voi vaikuttaa kansaneläkkeen määrään niillä asiakkailla, jotka asuvat Suomessa mutta ovat aiemmin asuneet tai työskennelleet EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä tai Isossa-Britanniassa.

Kela no longer pays national pensions to recipients living abroad – the amount of pension paid to recipients living in Finland may be affected by the change as well6.2.2025 12:47:08 EET | Press release

Kela stopped paying national pensions to recipients who live outside Finland in countries that apply EU regulations on 1 February 2025. This change may have an impact on which country is responsible for the costs of the affected person’s medical care and on whether they can receive care allowance for pensioners. The change may also affect the amount of national pension paid to recipients who live in Finland but who have previously lived or worked in an EU or EEA country, Switzerland or the United Kingdom.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye