Kestävä kasvu tehdään kumppanuudessa – mutta aina kunnissa ja kaupungeissa
Mikä yhdistää investointeja, kansainvälistä rekrytointia, sivistyksen ja kasvatuksen kasvua ja hyvinvointia edistäviä palveluja, paikallisen työelämän tarpeisiin vastaavaa koulutusta sekä liikenteellistä saavutettavuutta? Kaikki nämä kestävän kasvun toimet sekä paljon muuta tehdään Suomessa kunnissa, ja kaikkien näiden onnistumiseen tarvitaan onnistunutta kuntien, valtion ja elinkeinoelämän kumppanuutta.

Kuntaliitto julkaisi kuntien ja kaupunkien ohjelman Suomen nostamiseksi kestävän kasvun uralle. Työ on toimitettu osaksi Risto Murron vetämän Kasvuriihi-hankkeen valmistelutyötä.
– Kuntien ja kaupunkien rooli koko Suomen kasvun ajurina on laaja ja kiistaton. Kunnilla pitää olla mahdollisuudet edistää oman alueensa kasvua. Tuomme omalla kasvupaketillamme esiin kuntien näkökulman Murron Kasvuriihi-työryhmän työhön, Kuntaliiton elinvoimajohtaja Mikko Härkönen kiteyttää.
Kasvu lähtee paikallisista menestymisen mahdollisuuksista
Kasvuohjelma tekee näkyväksi kuntien ja kaupunkien merkityksen kasvun edellytyksille. Olipa kyse sitten teollisuuspuistojen tai osaamis- ja innovaatiokeskittymien rakentamisesta tai investointien edistämisestä ja yritysten osaavan työvoiman turvaamisesta, kuntien ja kaupunkien välineet ovat ratkaisevassa asemassa.
Kunnat ja kaupungit vastaavat elinvoimapolitiikallaan monipuolisesti elinkeinojen toimintaedellytyksiin muun muassa maankäytön ja kaavoituksen, infrastruktuurin rakentamisen, investointien houkuttelun, hankintojen, koulutuksen, kotoutumisen ja kansainvälisen rekrytoinnin sekä yritys- ja työvoimapalvelujen avulla.
Tärkein kestävän kasvun tuotantotekijä on ihmiset, asukkaat. Kuntien ja kaupunkien opetus-, kulttuuri- ja liikuntapalveluilla edistetään ihmisten hyvinvointia sekä kuntien ja alueiden elinvoimaisuuden edellytyksiä. Varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut edistävät elinikäistä oppimista ja väestön osaamista. Taide, kulttuuri ja liikunta lisäävät puolestaan yhteisöllisyyttä, terveyttä ja hyvinvointia.
Vuoden 2025 alusta kunnille ja kaupungeille siirtyneet TE-palvelut ovat tuoneet työkalupakkiin uuden välineen, jonka avulla niillä on entistä paremmat mahdollisuudet luoda kestävää kasvua.
Valtiolta odotetaan sujuvia lupaprosesseja ja kevyempää sääntelyä
Jotta Suomi saadaan kestävän kasvun uralle, kuntien ja kaupunkien kasvutoimia hankaloittavien normien purkamista tulee jatkaa sekä pitää huoli, ettei uudella lainsäädännöllä luoda kasvutoimia hidastavia uusia normeja. Toisaalla, kuten TE-palvelujen järjestämisessä, tarvitaan kasvun pullonkaulojen avaamista, kun taas toisaalla älykkään sopeutumisen tarpeet korostuvat.
Valtion tulee sitoutua kuntatalouden pitkäjänteiseen vahvistamiseen, jolla helpotetaan kuntien ja kaupunkien varautumista kestävää kasvua tuoviin investointeihin. Valtion tulee luoda kansallisen investointinyrkki-toimintamallin vastinpariksi alueellisia investointinyrkkejä ja niiden välille tehokkaan yhteisen toimintamallin.
Rakennetun ympäristön lainsäädäntö, mukaan lukien lunastuslainsäädäntö, on parhaillaan uudistettavana monina eri lakikokonaisuuksina. Kasvun näkökulmasta lainsäädännön tulee tarjota riittävät ja sujuvat työvälineet kunnille alueidenkäytön suunnitteluun sekä maapolitiikan ja kaavojen toteuttamiseen.
Valtion tulee huolehtia entistä tavoitteellisemmin Suomen eri alueiden saavutettavuudesta ja kansainvälisistä yhteyksistä, mukaan lukien toimintavarmat tietoliikenneyhteydet. Valtion tulee kuroa umpeen teiden ja ratojen korjausvelkaa sekä toteuttaa kasvua edistäviä kehittämishankkeita.
Valtion lupaprosessien hitaus ja jähmeys jarruttaa jo nyt investointeja Suomeen. Valtion tulee huolehtia vastuullaan olevien lupaprosessien sujuvuudesta ja riittävistä resursseista muun muassa käynnissä olevan valtion aluehallintouudistuksen yhteydessä.
Kansainvälisessä rekrytoinnissa valtakunnallisten palveluiden, viranomaispalveluiden kehittämistyössä sekä kotoutumislain uudistamisessa työllisyysalueet ja kunnat tulee nähdä valtion kumppaneina. Kunnille ja työllisyysalueille tulee antaa mahdollisuus osallistua lainsäädännön valmistelutyöhön. Kansainvälisen rekrytoinnin ja kotoutumisen edistämisen resurssit tulee saattaa riittävälle tasolle ja rahoitus nähdä investointina kasvuun.
Tutustu koko ohjelmaan:
Kuntien ja kaupunkien kestävän kasvun ohjelma: Kestävää kasvua Suomeen kuntien johdolla
Lisätietoja:
Kuntaliiton elinvoimajohtaja Mikko Härkönen, p. 044 986 5114
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 09 771 2700
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna Kaukopuro-KlemettiViestintäpäällikkö
Puh:+358 50 597 4918hanna.kaukopuro-klemetti@kuntaliitto.fiLinkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kommuninvånare betonar vikten av närservice och flexibilitet i de kommunala tjänsterna – även över kommungränserna19.2.2025 13:50:26 EET | Pressmeddelande
Enligt Kommunförbundets Invånarundersökning anser en klar majoritet, dvs. 78 procent, av kommuninvånarna att det är viktigt att kommunala tjänster tillhandahålls så nära hemmet som möjligt. Utöver de tjänster som finns i hemkommunen ansåg allt fler (70 %) av dem som svarade på enkäten att det är viktigt att flexibelt kunna använda också grannkommunernas tjänster.
Kuntalaiset korostavat kuntapalveluissa lähipalvelujen ja joustavuuden tärkeyttä - myös yli kuntarajojen19.2.2025 10:32:52 EET | Tiedote
Kuntaliiton Kuntalaistutkimuksen mukaan selvä enemmistö eli 78 % kuntalaisesta pitää tärkeänä, että kuntapalveluja on tarjolla mahdollisimman lähellä kotia. Omasta kotikunnasta löytyvien palvelujen ohella yhä useampi (70 %) kyselyyn vastanneista piti tärkeänä mahdollisuutta käyttää joustavasti myös naapurikuntien palveluja.
Kuntapäättäjätutkimus: Luottamustehtäviin käytetään aikaa keskimäärin 7 tuntia viikossa10.2.2025 11:22:45 EET | Tiedote
Kuntaliiton tuoreen kuntapäättäjätutkimuksen mukaan luottamustehtäviin käytetään keskimäärin 7 tuntia viikossa. Kaksi kolmesta luottamushenkilöstä pitää luottamustehtävien vaatimaa ajankäyttöä sopivana ja vain joka viidennen mielestä luottamushenkilöiden hoito vie liian paljon aikaa.
Det kommunalekonomiska läget försämrades: kommunernas egna anpassningsåtgärder stärkte ekonomin 20244.2.2025 10:34:56 EET | Pressmeddelande
Kommunernas ekonomiska läge försämrades 2024, men inte så mycket som befarat. Det ser ut som om kommunerna har lyckats med sina anpassningsåtgärder. Uppgifterna framgår av Kommunförbundets bokslutsanalys för 2024 som utvisar kommunernas ekonomiska läge.
Kuntatalouden tila heikkeni: Kuntien omat sopeutustoimet vahvistivat taloutta vuonna 20244.2.2025 10:29:25 EET | Tiedote
Kuntatalouden tila heikkeni vuonna 2024, mutta vähemmän kuin pelättiin. Näyttääkin siltä, että kunnat ovat onnistuneet sopeutustoimissaan. Tiedot käyvät ilmi kuntatalouden tilaa arvioivasta Kuntaliiton tilinpäätösanalyysista vuodelta 2024.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme