Audiomedia Oy

Biojalostuksen tutkimustoiminta vahvistuu— Lahdessa kehitetään fossiilisia korvaavia tuotteita

Jaa
Haastateltavat Esko Kolli, Mari Kallioinen-Mänttäri ja Kristian Melin.
Haastateltavat Esko Kolli, Mari Kallioinen-Mänttäri ja Kristian Melin.

Marjatta ja Eino Kollin Säätiö 2,5 miljoonan euron lahjoitus LUT-yliopistolle ja LAB-ammattikorkeakoululle vahvistavat biotalouden tutkimustoimintaa ja puutuotealan koulutusta merkittävästi Lahdessa.

–Säätiö haluaa edistää metsäbiotalouden uusia mahdollisuuksia puupohjaisten ratkaisujen ja uusiutuvien sähköntuotannon menetelmien tutkimuksessa ja kehittämisessä, sanoo Säätiön asiamies, talousneuvos Esko Kolli.

Kollin mukaan metsäpohjaisen biotalouden mahdollisuuksia ei ole aiemmin tunnustettu riittävästi. – Biotalous tukee Suomen ja Euroopan kilpailukykyä sekä vihreää siirtymää. Tavoitteena on, että uudet biotalouden tutkimus ja investointihankkeet saavat jatkossa yksityisen rahoituksen lisäksi tukea myös EU:lta.

–Toivottavasti uusi komissio tuo biotalouden kehittämiseen konkretiaa lisäämällä alan T&K rahoitusta sekä tukemalla alan innovatiivisia kehityshankkeita. Tarvitsemme myös kansallisia julkisen vallan panostuksia, koska Suomella on kaikki mahdollisuudet olla metsäpohjaisen biotalouden kehitystyön edelläkävijä.

Puutuotealan koulutusta lisätään

Lahdessa sijaitsevaa LUT yliopiston biojalostukseen keskittyvää erotustekniikan tutkimusta Säätiö tukee 350 000 eurolla vuodessa viiden vuoden ajan. – Rahoitus vahvistaa Lahden asemaa yliopistokaupunkina, kun varat tulee käyttää Lahden yksikössä, sanoo Kolli.

LAB-ammattikorkeakoulun puutekniikan ja puurakentamisen koulutukseen sekä yritysyhteistyöhön puutuoteteollisuuden kanssa Säätiö osoittaa 500 000 euroa, minkä käytön edellytyksenä on muun yritysrahoituksen saanti hankkeelle.

–LAB-Ammattikorkeakoulun rahoitus tukee laaja-alaisesti puupohjaisten rakentamisen ratkaisujen kehittämistä. Kun Lahden talousalueella on merkittäviä puutuotealan yrityksiä, pyrimme koulutuksen vahvistamisella turvaamaan pitkäjänteisesti yritysten ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta ja Päijät-Hämeen asemaa puuteollisuuden keskuksena.

Säätiö tukee myös LUT yliopiston uutta rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutusta viiden vuoden ajan 50.000 euroa vuosittain ajalla 2027 - 2031. – Haluamme tukea koulutusohjelmaa, koska rakentamisen ja yhdyskuntatekniikan ratkaisuilla on suuri merkitys tulevaisuudessa, uskoo Kolli.

Tavoitteena tehostaa metsän käyttöä

LUT yliopiston insinööritieteiden tiedekunnan dekaanin Mari Kallioinen-Mänttärin mukaan Säätiön tuella kasvatetaan Lahdessa sijaitsevan tutkimusryhmän toimintaa sekä biojalostustutkimuksen yhteiskunnallista merkittävyyttä ja vaikuttavuutta.

–Tuen ansiosta tutkijat voivat kehittää tieteeseen perustuvia ratkaisuja moderneille biojalostamoille, jotta ne pystyvät yhä paremmin hyödyntämään kestävästi saatavilla olevaa biomassaa niin Suomessa kuin ulkomailla. Tavoitteena on kasvattaa tutkimusryhmiä siten, että niihin tulee vanhempia tutkijatohtoreita ja opettajia biojalostustutkimuksen pariin.

Kallioinen-Mänttärin mukaan Säätiön lahjoitus on merkittävä panostus suomalaisen biojalostusosaamisen kehittämiseen. – Se myös mahdollistaa uusien innovaatioiden kehittämisen teollisuuden tarpeisiin. Tavoitteena on tehostaa metsän ja biomassan käyttöä ja mahdollistaa uusien puupohjaisten tuotteiden valmistusta.

Edullisella sähköllä biopohjaisten tuotteiden arvonlisä voi kaksinkertaistua

LUT – yliopiston Lahden yksikössä erottelutekniikan parissa työskentelevä professori Kristian Melin näkee biotalouden ja sähkön tuotannon tehostamisessa paljon yhteisiä tavoitteita.

–Uusien puupohjaisten tuotteiden kehitystyö linkittyy energiantuotantoon siten, että mitä edullisemmin voimme tuottaa energiaa ja sähköä, voimme jopa kaksinkertaistaa biomassasta valmistettavien tuotteiden arvonlisän. Esimerkiksi vedestä valmistettavan vedyn valmistamiseen tulee muiden uusiutuvien sähköntuotantomuotojen ohella nyt panostaa, koska edullisen sähkön merkitys biomassan energiakäytön korvaajana on keskeistä.

Kun biomassaa käytetään edelleen yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa, Melinin mukaan tavoitteena on tuottaa sähköä tehokkaammin ja halvemmalla.

–Voimme käyttää biomassaa fossiilisia korvaavien tuotteiden valmistukseen. Tavoitteena on tasapainottaa energiajärjestelmää, tuottaa tasaisesti edullista sähköä ja tehostaa biomassan hyötykäyttöä, kannattavuutta ja teollisen tuotannon prosesseja.

Metsästä fossiilisia korvaavia tuotteita 

Suuri biojalostuksen odotusarvo kohdistuu Melinin mukaan puupohjaisen tekstiilikuidun teolliseen valmistukseen, pakkausteollisuuden uusiin ratkaisuihin sekä biopohjaisen öljyn, polttoaineiden, biohiilen ja kemikaalien valmistukseen.

–Nyt tarvittaisiin teollisia investointeja esimerkiksi metanolin valmistukseen, mikä vauhdittaisi sekä edullisen sähkön tuotannon tasapainottamista että biomassasta valmistettavien tuotteiden kehitystyötä. Tulevaisuudessa voimme saada nykyisestä hakekuormasta enemmän sen jatkojalostuksella ja halvan sähkön tuotannon lisäämisellä.

Vaikka tuulivoimaa on rakennettu Suomeen merkittävästi, kylminä tuulettomina talvipäivinä ne eivät tuota sähköä lainkaan tuotantoon. – Vaikka monissa teollisissa prosesseissa itse valmistus tuottaa sähköä sivutuotteena, se ei riitä kattamaan sähkön tarvetta ja syntyy kovia hintapiikkejä. Kun sähkön kulutus tulee lähivuosia merkittävästi kasvamaan, edullisen sähkön saannin turvaaminen on puunjalostusteollisuuden tulevaisuuden edellytys, muistuttaa Melin.

Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Esko Kolli, esko.kolli@kollinsaatio.fi

Mari Kallioinen-Mänttäri, mari.kallioinen-manttari@lut.fi

Kristian Melin, kristian.melin@lut.fi

Kuvat

Haastateltavat Esko Kolli, Mari Kallioinen-Mänttäri ja Kristian Melin.
Haastateltavat Esko Kolli, Mari Kallioinen-Mänttäri ja Kristian Melin.
Lataa

Lisätietoja julkaisijasta

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Ympäristösuojelun professori (emer.) Pekka Kauppi: Metsänielujen vähenemisen suurin haaste on Suomen sijasta tropiikissa23.4.2025 11:16:59 EEST | Artikkeli

Ympäristönsuojelun emeritusprofessori Pekka Kaupin mielestä trooppisten metsien dramaattinen väheneminen on suurin metsien hiilinieluun liittyvä globaali haaste. Kaupin mukaan metsäkatoa ja metsänieluja koskevassa keskustelussa tulisi keskittyä globaalisti ensisijaisesti tropiikkiin. – Trooppisten metsien pinta-ala on vuodesta 1990 supistunut noin kymmenen kertaa Suomen metsien pinta-alan verran. Metsien häviämisen syyt liittyvät vahvasti maatalouden laajenemiseen. –Koskematon metsä on vähentynyt tropiikissa kolmessa vuosikymmenessä 400 miljoonaa hehtaaria, minkä tilalle on syntynyt uudismetsää vain 200 miljoonalle hehtaarille. Globaalin ilmastotavoitteen kannalta tropiikissa tapahtuva metsäkato, sen aiheuttama hiilidioksidipäästö ja trooppisten metsien nielujen heikkeneminen on avainkysymys. Suomen metsien nielujen kehitys on saanut suhteettoman suuren huomion Kansainvälisessä tutkimusyhteisössä toimiva Kauppi muistuttaa, että Siperian ja Kanadan laajat metsäpalot ja hyönteistuhot ova

Sahateollisuuden Matti Kylävainio: Hakkuurajoitukset johtaisivat sahateollisuudessa irtisanomisiin9.4.2025 08:22:09 EEST | Artikkeli

Ilmastopaneelin vaatimat hakkuurajoitukset voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä sahateollisuudelle ja johtaa työpaikkojen vähenemiseen. – Esimerkiksi 20 prosentin hakkuurajoitus ja siitä seuraava tuotannon pysyvä alentuminen tarkoittaisi lähes sadan henkilötyövuoden vähentämistä noin 300 työpaikkaa tarjoavassa yrityksessä, sanoo Keitele Timber Oy:n toimitusjohtaja Matti Kylävainio. –Lisäksi hakkuurajoitukset vähentäisivät metsänomistajien kantorahatuloja, kuljetusten ja muiden alihankkijoiden tuloja sekä valtion verokertymiä, kun raakapuuta jäisi jalostamatta. Rajoitusten taloudellisia, työllisyys- tai kilpailukykyvaikutuksia ei ole lainkaan selvitetty. Valtion tulee tehdä politiikkaa, joka tukee yritysten tuotantoa ja kansainvälistä kilpailukykyä, eikä rajoittaa sitä. Maankäyttösektori ei pysty kompensoimaan muiden sektorien päästöjä Suomen tiukka 2035 ilmastotavoite asettaa Sahateollisuus ry.n hallituksen puheenjohtajana toimivan Kylävainion mukaan kohtuuttomia rajoi

Paltamon Pasi Ahoniemi: Puurakentamisesta ratkaisu kuntien ilmastotalkoisiin1.4.2025 11:23:38 EEST | Artikkeli

Paltamon kunnantalon rakentaminen massiivihirrestä on esimerkki tietoisesta panostuksesta puurakentamiseen. – Kunnan päättäjät valitsivat massiivipuurakenteen osana elinkaariajattelua, jossa kestävyys, energiatehokkuus ja paikallistalouden tukeminen olivat avainasemassa. Rakennusmateriaalina käytettiin pohjoisen puuta, ja suurin osa rakennusprosessista työllisti kainuulaisia yrittäjiä ja ammattilaisia, kuvailee hanketta Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi. –Vaikka omien ilmastotavoitteiden asettaminen on kunnille vapaaehtoista, meille puurakentaminen on yksi työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Hirsinen kunnantalo kestää 200 vuotta ja sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan. Paltamon kunnassa metsätaloudella on Ahoniemen mukaan keskeinen rooli paikallistaloudessa ja elinkeinoelämässä. – Kunta on panostanut voimakkaasti puurakentamiseen, biotalouteen ja uusiutuvan energian hankkeisiin, jotka tukevat sekä alueen työllistämistä että ekologisesti kestäviä ratkaisuja. − Me lupaamme kunt

Metsäjohtaja Juha Jumppanen: Hakkuurajoitukset johtaisivat miljardimenetyksiin kansantaloudessa25.3.2025 11:26:58 EET | Artikkeli

Hakkuiden rajoittaminen merkitsisi Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppasen mukaan merkittäviä taloudellisia menetyksiä EU:ssa ja Suomessa. – Jos hakkuita vähennettäisiin Suomessa 10-15 miljoonan kuutiometrin verran vuositasolla, se merkitsisi kahden-kolmen miljardin arvonlisäyksen menetystä ja metsäalan arvoketjussa 11-17 tuhannen työpaikan menetystä erityisesti maakunnissa. Minun mielestäni meillä ei kansakuntana ole siihen varaa. –Kun suomalaisen puun arvonlisä on 200 euroa per kiintokuutiometri, päästöoikeuden hinta on EU:n laskelmissa ollut 50 euroa per hiilidioksidiekvivalentitonni (CO2-ekv). Kansantalouden kannalta on selvää, kumpi kannattaa valita ja kannattaako ajaa metsäsektoria alas. Teknologisten hiilinielujen kustannukseksi on Ilmastopaneeli arvioinut alimmillaan 120-150 euroa per CO2-ekv, eli sekin on halvempi ratkaisu kuin hakkuiden vähentäminen. Jos hakkuita Suomessa rajoitettaisiin, kaksi kolmasosaa niistä siirtyisi EU maiden ulkopuolelle professori Maarit Kallion alu

Työ- ja elinkeinoministeriön Riku Huttunen: Ilmastotavoitteet eivät toteudu vain nielujen kasvattamisella17.3.2025 10:56:43 EET | Artikkeli

Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen ei voi nojautua Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston osastopäällikkö Riku Huttusen mukaan pelkästään metsien hiilinielujen kasvattamiseen. – Tutkimustieto on muuttunut, ja maankäytön hiilinielujen laskenta on epävarmaa. EU:n maankäyttösektorin velvoitteiden täyttäminen on vaikeaa kaikille metsäisille EU-maille ja ilmaston lämpeneminen pahentaa ongelmaa, kun maaperä päästää enemmän hiilidioksidia. Jo lain valmistelussa tiedettiin, että maankäytön päästöjen ja hiilinielujen laskenta on kaikkein epävarmin kohta tavoitteiden saavuttamisessa. Huttusen mukaan Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii kustannustehokkaita keinoja päästöjen vähentämiseen metsien hiilinielujen kasvattamisen lisäksi kaikilla sektoreilla. – EU:n asettamat velvoitteet, erityisesti LULUCF-maankäyttösektorille, ovat haasteellisia kaikille metsäisille EU-maille, ja ilmastonmuutos vaikeuttaa niiden saavuttamista entisestään. Kansalliset tavoitteet ovat Suomen omia p

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye