Biojalostuksen tutkimustoiminta vahvistuu— Lahdessa kehitetään fossiilisia korvaavia tuotteita
Marjatta ja Eino Kollin Säätiö 2,5 miljoonan euron lahjoitus LUT-yliopistolle ja LAB-ammattikorkeakoululle vahvistavat biotalouden tutkimustoimintaa ja puutuotealan koulutusta merkittävästi Lahdessa.
–Säätiö haluaa edistää metsäbiotalouden uusia mahdollisuuksia puupohjaisten ratkaisujen ja uusiutuvien sähköntuotannon menetelmien tutkimuksessa ja kehittämisessä, sanoo Säätiön asiamies, talousneuvos Esko Kolli.
Kollin mukaan metsäpohjaisen biotalouden mahdollisuuksia ei ole aiemmin tunnustettu riittävästi. – Biotalous tukee Suomen ja Euroopan kilpailukykyä sekä vihreää siirtymää. Tavoitteena on, että uudet biotalouden tutkimus ja investointihankkeet saavat jatkossa yksityisen rahoituksen lisäksi tukea myös EU:lta.
–Toivottavasti uusi komissio tuo biotalouden kehittämiseen konkretiaa lisäämällä alan T&K rahoitusta sekä tukemalla alan innovatiivisia kehityshankkeita. Tarvitsemme myös kansallisia julkisen vallan panostuksia, koska Suomella on kaikki mahdollisuudet olla metsäpohjaisen biotalouden kehitystyön edelläkävijä.
Puutuotealan koulutusta lisätään
Lahdessa sijaitsevaa LUT yliopiston biojalostukseen keskittyvää erotustekniikan tutkimusta Säätiö tukee 350 000 eurolla vuodessa viiden vuoden ajan. – Rahoitus vahvistaa Lahden asemaa yliopistokaupunkina, kun varat tulee käyttää Lahden yksikössä, sanoo Kolli.
LAB-ammattikorkeakoulun puutekniikan ja puurakentamisen koulutukseen sekä yritysyhteistyöhön puutuoteteollisuuden kanssa Säätiö osoittaa 500 000 euroa, minkä käytön edellytyksenä on muun yritysrahoituksen saanti hankkeelle.
–LAB-Ammattikorkeakoulun rahoitus tukee laaja-alaisesti puupohjaisten rakentamisen ratkaisujen kehittämistä. Kun Lahden talousalueella on merkittäviä puutuotealan yrityksiä, pyrimme koulutuksen vahvistamisella turvaamaan pitkäjänteisesti yritysten ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta ja Päijät-Hämeen asemaa puuteollisuuden keskuksena.
Säätiö tukee myös LUT yliopiston uutta rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutusta viiden vuoden ajan 50.000 euroa vuosittain ajalla 2027 - 2031. – Haluamme tukea koulutusohjelmaa, koska rakentamisen ja yhdyskuntatekniikan ratkaisuilla on suuri merkitys tulevaisuudessa, uskoo Kolli.
Tavoitteena tehostaa metsän käyttöä
LUT yliopiston insinööritieteiden tiedekunnan dekaanin Mari Kallioinen-Mänttärin mukaan Säätiön tuella kasvatetaan Lahdessa sijaitsevan tutkimusryhmän toimintaa sekä biojalostustutkimuksen yhteiskunnallista merkittävyyttä ja vaikuttavuutta.
–Tuen ansiosta tutkijat voivat kehittää tieteeseen perustuvia ratkaisuja moderneille biojalostamoille, jotta ne pystyvät yhä paremmin hyödyntämään kestävästi saatavilla olevaa biomassaa niin Suomessa kuin ulkomailla. Tavoitteena on kasvattaa tutkimusryhmiä siten, että niihin tulee vanhempia tutkijatohtoreita ja opettajia biojalostustutkimuksen pariin.
Kallioinen-Mänttärin mukaan Säätiön lahjoitus on merkittävä panostus suomalaisen biojalostusosaamisen kehittämiseen. – Se myös mahdollistaa uusien innovaatioiden kehittämisen teollisuuden tarpeisiin. Tavoitteena on tehostaa metsän ja biomassan käyttöä ja mahdollistaa uusien puupohjaisten tuotteiden valmistusta.
Edullisella sähköllä biopohjaisten tuotteiden arvonlisä voi kaksinkertaistua
LUT – yliopiston Lahden yksikössä erottelutekniikan parissa työskentelevä professori Kristian Melin näkee biotalouden ja sähkön tuotannon tehostamisessa paljon yhteisiä tavoitteita.
–Uusien puupohjaisten tuotteiden kehitystyö linkittyy energiantuotantoon siten, että mitä edullisemmin voimme tuottaa energiaa ja sähköä, voimme jopa kaksinkertaistaa biomassasta valmistettavien tuotteiden arvonlisän. Esimerkiksi vedestä valmistettavan vedyn valmistamiseen tulee muiden uusiutuvien sähköntuotantomuotojen ohella nyt panostaa, koska edullisen sähkön merkitys biomassan energiakäytön korvaajana on keskeistä.
Kun biomassaa käytetään edelleen yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa, Melinin mukaan tavoitteena on tuottaa sähköä tehokkaammin ja halvemmalla.
–Voimme käyttää biomassaa fossiilisia korvaavien tuotteiden valmistukseen. Tavoitteena on tasapainottaa energiajärjestelmää, tuottaa tasaisesti edullista sähköä ja tehostaa biomassan hyötykäyttöä, kannattavuutta ja teollisen tuotannon prosesseja.
Metsästä fossiilisia korvaavia tuotteita
Suuri biojalostuksen odotusarvo kohdistuu Melinin mukaan puupohjaisen tekstiilikuidun teolliseen valmistukseen, pakkausteollisuuden uusiin ratkaisuihin sekä biopohjaisen öljyn, polttoaineiden, biohiilen ja kemikaalien valmistukseen.
–Nyt tarvittaisiin teollisia investointeja esimerkiksi metanolin valmistukseen, mikä vauhdittaisi sekä edullisen sähkön tuotannon tasapainottamista että biomassasta valmistettavien tuotteiden kehitystyötä. Tulevaisuudessa voimme saada nykyisestä hakekuormasta enemmän sen jatkojalostuksella ja halvan sähkön tuotannon lisäämisellä.
Vaikka tuulivoimaa on rakennettu Suomeen merkittävästi, kylminä tuulettomina talvipäivinä ne eivät tuota sähköä lainkaan tuotantoon. – Vaikka monissa teollisissa prosesseissa itse valmistus tuottaa sähköä sivutuotteena, se ei riitä kattamaan sähkön tarvetta ja syntyy kovia hintapiikkejä. Kun sähkön kulutus tulee lähivuosia merkittävästi kasvamaan, edullisen sähkön saannin turvaaminen on puunjalostusteollisuuden tulevaisuuden edellytys, muistuttaa Melin.
Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Esko Kolli, esko.kolli@kollinsaatio.fi
Mari Kallioinen-Mänttäri, mari.kallioinen-manttari@lut.fi
Kristian Melin, kristian.melin@lut.fi
Kuvat
Lisätietoja julkaisijasta
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Suometsätieteen professori Annamari Laurén: Suometsien ennallistamisesta ei ilmastohyötyjä28.1.2025 07:40:00 EET | Artikkeli
Suometsätieteen professori Annamari Laurénin mukaan soiden ennallistamisesta ei saada ratkaisuja ilmaston lämpenemiseen. – Soiden ennallistamiseen asetetaan liian suuria odotuksia ilmastotavoitteiden suhteen. Ennallistaminen vaikuttaa ilmastoa lämmittävästi ainakin 100 vuotta, minkä jälkeen se alkaa tuottaa toivottavia tuloksia. Suometsien hiilitasetta on Laurénin mukaan tarkasteltava koko ekosysteeminä mukaan lukien sekä maan, että metsän hiilitase. – Ojitetut suot ovat hiilinieluja, silloin kun soiden puuston kasvu lasketaan mukaan. Jos suo kuivatetaan, maan hiilivarasto vähenee. Jos halutaan viilentää ilmastoa lyhyemmällä kuin sadan vuoden tähtäimellä, niin suometsät kannattaa pitää puustoisena ja kasvamassa ja nostaa pohjaveden pintaa tuotannossa olevissa suometsissä. –Tuottavia metsämaita ei lähtökohtaisesti pitäisi ennallistaa, koska ne ovat puuntuotannollisesti tärkeitä ja toimivat hiilinieluina. Jos ennallistaminen tehdään metsänhoito edellä, niin ei mennä kovasti pieleen. Sell
Metsäasiantuntijain Stefan Borgman: Vihamielinen metsäkeskustelu heikentänyt alan työhyvinvointia15.1.2025 07:10:00 EET | Artikkeli
Metsäalan Asiantuntijat ry:n puheenjohtajan Stefan Borgmanin mielestä vihamielinen ja syyllistävä metsäkeskustelu on heikentänyt merkittävästi metsäalan ammattilaisten jaksamista ja työhyvinvointia. –Kun metsäkeskustelussa nostetaan esiin epäkohtia, virheitä ja syyllisiä, se vaikuttaa alan ammattilaisten motivaatioon tehdä töitä metsien, metsänomistajien ja Suomen talouden hyväksi. – Valtamedioiden rooli ja dominointi metsäasioiden käsittelyssä herättävät kysymyksiä, sillä ympäristöasioiden tarkastelu on monesti suppeaa ja jättää taloudellisen sekä sosiaalisen kestävyyden näkökulmat huomioimatta. Metsätalouden parissa työskentelevien työpanoksesta ja jaksamisesta on kiinni, missä kunnossa Suomen metsät ovat. Borgman viittaa YTT Juhani Wiion valtamedioiden metsäuutisointia koskevaan selvitykseen, jonka mukaan metsiä käsitellään ensi sijassa ilmastopolitiikan, luontokadon ja hiilinielujen kautta. – Haastateltavina esiintyvät useammin ympäristöjärjestöjen, Ilmasto- ja Luontopaneelien edus
Maanomistajien Kimmo Collander: Lunastuslaki ei vastaa tätä päivää9.1.2025 07:50:00 EET | Artikkeli
Maanomistajain liiton toiminnanjohtaja Kimmo Collanderin mielestä parhaillaan valmistelussa oleva lunastuslaki tulisi uudistaa perusteellisesti. – Olosuhteet ovat sen alkuperäistarkoituksesta muuttuneet täysin. Vuonna 1979 voimaan tulleen lain uudistamista on yritetty monen hallituksen aikana, mutta se on aina vesitetty valmistelussa. –Tuulivoimayhtiöt ovat avanneet silmät siitä, että mikä tahansa yhtiö, joka haluaa vetää linjoja ihmisten metsiin, voi sen melkein ilmoitusluontoisesti tehdä. Samaan aikaan korvaustasot ovat jääneet todella vaatimattomiksi. Nykyinen laki lähtee Collanderin mukaan siitä, että maanomistaja ei saa hyötyä häneltä väkisin otetuista maasta. – On absurdia, että voittoa tavoitteleva osakeyhtiö saa hyötyä ottamalla toisen omaisuutta, mutta maanomistaja ei saa siitä euroakaan yli käyvän arvon. Korvaus ei yleensä riitä edes vastaavan maa-alueen ostamiseen, mikä on lain tavoitteena. – Vaikka tuulivoimayhtiöt ovat parantaneet käytäntöjään, riskinä on edelleen, että vo
Lahonkestävän lehtikuusen kysyntä ylittää tarjonnan30.12.2024 07:50:00 EET | Artikkeli
Markkinoille tulee vuosittain sahattua lehtikuusta noin 3000 kuutiota, josta puolet jalostetaan sahatavaraksi nurmijärveläisessä Huppusen höyläämössä. Kysyntää lehtikuusesta jalostetulle sahatavaralle olisi moninkertainen määrä niin kotimaassa kuin vientimarkkinoillakin. – Kun kotimaisen Siperian lehtikuusen kasvu on vuosittain noin 400 tuhatta kuutiota, potentiaalia olisi moninkertaistaa sahatavaran tuotanto, sanoo nurmijärveläinen kolme vuosikymmentä lehtikuusen parissa työskennellyt Olavi Nieminen Metsätila-arviointi O. Nieminen Oy:stä. Suomessa aloitettiin osin valtion tuella lehtikuusen viljely ja kasvatus noin 60 vuotta sitten, kun haluttiin lahonkestävää puuta markkinoille. Vaikka kyllästystekniikoiden kehittyminen syrjäyttikin lehtikuusen kasvatusinnon, Suomessa on kymmeniä tuhansia hehtaareita viljeltyä, hakkuukypsää lehtikuusta. – Tuotannon kasvun esteenä on piensahureiden puute, kun isot sahat eivät ota vastaan lehtikuusta. Tiukkasyisenä ja pihkaisena puuna lehtikuusi on vaa
Tuontipuulla rakentava Japani saha- ja hirsitaloteollisuuden viennin veturina18.12.2024 09:33:34 EET | Artikkeli
Vaikka Suomen sahatavaran ja hirsitaloteollisuuden vienti on kokonaisuudessaan edelliseen vuoteen nähden ollut alemmalla tasolla, Japanin vienti on vahvassa kasvussa. Tammi-elokuun aikana Japaniin suuntautuneen viennin kasvu on ollut 22,9 prosenttia. –Japanin vienti on vetänyt aika hyvin tänä vuonna verrattuna moneen muuhun markkinaan. Suomen kannalta on mielenkiintoista seurata, saisivatko japanilaiset vihdoin katkaistua puutuotevirrat Venäjältä, sanoo Sahateollisuus ry.n toimitusjohtaja Tino Aalto. Kuutiomäärältään Japaniin vietiin tammi - elokuussa lähes puoli miljoonaa kuutiota saha- ja höylätavaraa. Japani on toimialalle toiseksi suurin vientimaa Egyptin jälkeen. Myös hirsitaloteollisuudelle Japanin vienti on ollut valopilkku, mistä esimerkiksi Honka on raportoinut aiemmin syksyllä. – Suomen viennin kehityksen kannalta keskeisiä seurattavia asioita ensi vuonna ovat jenin valuutan arvostus, Japanin puutuoteteollisuutta koskevat protektionistiset toimet ja rakentamisalan suhdannekeh
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme