Yliopistoyhteisö herättää tyytymättömyyttä – työntekijöiden tulkintoja yliopistoyhteisöön kuulumisesta
Työyhteisön kehittäminen ja hyvinvointi on useassa yliopistossa ja niiden yksiköissä nostettu keskeiseksi toimintakulttuurin osaksi. Samanaikaisesti suomalaisten yliopistojen rahoitusmalli korostaa kilpailua sekä erilaisia suoriutumisen mittareita, jotka heijastuvat myös työyhteisön johtamiseen ja työn organisointiin. Lisäksi lähes kolme neljäsosaa opetus- ja tutkimushenkilöstöstä työskentelee määräaikaisissa työsuhteissa. Yliopiston työntekijän näkökulmasta akateeminen ura onkin usein raadollista rahoituksesta ja työpaikoista kilpailua.
Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen yliopistonopettajat Aleksi Fornaciari ja Tiina Nikkola (dos.) kysyivät suomalaisissa yliopistoissa työskenteleviltä yliopistotyöntekijöiltä, millaisena tavoiteltu yhteisöllisyys ja yhteisöön kuuluminen näyttäytyy ja millaisia mahdollisuuksia sen rakentamiseen on.
”Aineistosta nousi esiin monella tapaa yhteisöönsä tyytymättömiä yksilöitä mutta myös niitä, joilla asiat ovat paremmin. Akateeminen asiantuntijuus ja urapotentiaali näyttivät erkaantuneen toisistaan, millä oli vaikutuksia yksilön työyhteisöön kiinnittymiseen. Voimakkaasti henkilökohtaisiin ja hankeryhmien onnistumisiin nojaava toimintaympäristö johtaa todennäköisesti siihen, ettei panostus yhteisöllisyyteen näyttäydy kannattavana – tai se ei ole ainakaan strategisesti yksilöiden kannalta hyödyllistä”, Fornaciari pohtii.
Akateemisella työuralla eteneminen vaikuttaa yhteisöllisyyden kokemukseen
Fornaciari ja Nikkola haastattelivat yliopistoissa työsuhteissa olevia tohtoreita, joilla oli uraa takanaan vähintään 5–10 työvuotta. Analyysinsa kautta tutkijat havaitsivat neljä eri tyyppiryhmää suhteessa henkilöiden työyhteisöön kiinnittymiseen.
Tyyppiryhmiä olivat turvassa olevat, optimisminsa säilyttäneet, vihaiset selviytyjät ja alakuloinen ylijäämä. Yhteisöön kiinnittymisen lisäksi tyyppiryhmät erosivat toisistaan työuran lineaarisuudessa.
Eteneminen akateemisella uralla tarkoittaa tutkimuksen erinomaisuuden lisäksi ennen kaikkea tutkimusrahoituksen saamisessa onnistumista. Rahoitushauissa ja työpaikkojen saamisessa auttavat niin verkostot kuin oman tutkimusalueen aihe.
”Vihaisilla selviytyjillä ja alakuloisella ylijäämällä uraa ja työelämää koossa pitävänä voimana olikin lopulta ’rakkaus lajiin’ ja oman tieteenalan merkityksellisiin kysymyksiin, vaikka nämä eivät olisikaan johtaneet uran kannalta hedelmällisiin lopputuloksiin”, tutkijat kuvaavat.
Yliopistouudistus kiinnittymisen vaikeuden taustalla
Kiinnittymisen tavasta huolimatta yliopistoyhteisö näyttäytyi jollain tavalla tyytymättömyyttä herättävänä valtaosalle haastatelluista.
”Analyysimme perusteella nykypäivän yliopistoyhteisössä menestyminen tai edes siedettävän yliopistouran luominen edellyttää strategisia valintoja ja niihin liittyvää osaamista, kuten hyvien suhteiden luomista ja ylläpitämistä oman uran kannalta tärkeisiin tahoihin”, Nikkola toteaa.
Analyysinsa perusteella tutkijat arvelevat yhden syyn yhteisöön kiinnittymisen haasteiden taustalla olevan vuoden 2010 yliopistouudistuksessa.
”Hallinnollisesti yliopistojen akateeminen henkilöstö kokee tulevansa nähdyksi entistä vahvemmin resurssina. Yhteisössä vallitsee myös kokemus, että jotkut työntekijät nähdään arvokkaampina kuin toiset. Tällainen hierarkia on monialaisuutta ja -näkökulmaisuutta korostavan sivistysyliopiston ihanteiden vastainen”, Fornaciari ja Nikkola summaavat.
Artikkeli on julkaistu Tiedepolitiikka -lehdessä (4/2024) ja se on vapaasti luettavissa verkkojulkaisuna.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aleksi Fornaciari, aleksi.fornaciari@jyu.fi
yliopistonopettaja
opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto
Tiina Nikkola, tiina.nikkola@jyu.fi
yliopistonopettaja, dosentti
opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+359 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiLinkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Koulutustutkijat kokosivat tietoa naapurimaissa hyväksi osoittautuneista toimista oppimistulosten parantamiseksi12.2.2025 08:54:05 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa toimiva Koulutuksen tutkimuslaitos (KTL) on julkaissut tutkimuskatsauksen, jossa tarkastellaan peruskoululaisten osaamisen muutoksia ja niihin yhteydessä olevia tekijöitä sekä niiden pohjalta tehtyjä koulutuspoliittisia uudistuksia muissa Pohjoismaissa ja Virossa. Selvityksen keskeisenä tavoitteena on koota tietoa PISA-tulosten laskun syistä ja esitellä hyväksi osoittautuneita rakenteellisia ratkaisuja, pedagogisia menetelmiä sekä koulun toimintakulttuuriin ja johtamiseen liittyviä käytänteitä, joita näissä maissa on toteutettu oppimistulosten parantamiseksi.
Jyväskylän yliopisto mukaan EU:n Horisontti Eurooppa -ohjelman METEOR-kehittämishankkeeseen7.2.2025 16:50:01 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston vastuullisena johtajana EU:n rahoittamassa METEOR-hankkeessa toimii tutkimusprofessori Terhi Nokkala Koulutuksen tutkimuslaitoksesta (KTL). Hanketiimin kuuluvat myös tutkijatohtori Taru Siekkinen, professori Päivi Häkkinen ja tutkimusprofessori Taina Saarinen. Jyväskylän yliopiston osuus kolmevuotisen kehittämishankkeen budjetista on 290 000 euroa. Jyväskylän yliopisto on vastuussa työpaketista, jossa arvioidaan projektissa toteutettavan koulutuksen toimivuutta ja valmistellaan sen pohjalta politiikkasuosituksia niin kansallisille kuin kansainvälisille tahoille.
Väitös: Johtamisalgoritmit muovaavat työn pelikenttää uusiksi7.2.2025 12:09:51 EET | Tiedote
Algoritmijohtamisella tarkoitetaan digitaalisia ohjelmistoja, joita hyödynnetään johtamisen tehtävissä. Tutuimpia ja tutkituimpia ne ovat alustatalouden yrityksissä, joissa puhelinsovellukset ohjaavat automaattisesti jopa miljoonia ruokalähettejä, kuljettajia tai online-freelancereita. KTM Niilo Noponen havaitsi johtamisen väitöskirjassaan, että algoritmijohtaminen muuttaa työn tekemisen ja valvomisen tapoja, organisaatiorakenteita sekä työntekijän, yrityksen ja yhteiskunnan välisiä suhteita – niin alustafirmoissa kuin perinteisimmissäkin yrityksissä.
Kevään Tiedettä kaikille -tapahtumissa syvennytään luonto- ja ympäristöteemoihin7.2.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Tiedettä kaikille –toiminta keräsi vuonna 2024 yli 100 000 kuulijaa ja kävijää. Uusia yleisöjä toi etenkin Yle Areena julkaisualustana –pilotti, joka jatkuu osana Ylen vakituista toimintaa nimellä Suorana suomalaisilta. Siinäkin JYU on mukana. Kevätkaudella 2025 Tiedettä kaikille –toiminnassa syvennytään etenkin luonto- ja ympäristöteemoihin. Tervetuloa kaikille avoimiin tiedetapahtumiin, työpajoihin, yleisötilaisuuksiin ja näyttelyihin!
SuperC-konsortion tavoitteena on löytää huoneenlämmössä toimiva suprajohtava materiaali5.2.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on mukana kansainvälisessä SuperC-konsortiossa, jonka tavoitteena on toteuttaa huoneenlämmössä toimiva suprajohde. Työ voi onnistuessaan mahdollistaa nykyistä energiatehokkaamman tieto- ja viestintäteknologian. Konsortiossa on mukana maailman parasta osaamista suprajohteiden fysiikan, koneoppimisen ja materiaalitieteen alalta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme