Yrittäjäjärjestö kertoi tilanneensa Jyväskylän yliopiston inhouse-selvityksen

Inhouse-yhtiöitä rajusti arvostellut, ilmeisen tarkoitushakuisen valikoivasti vapaan kentän yrityksiin vertaillut selvitys ei aiemmista tiedoista poiketen olekaan akateeminen hanke, vaan vaikuttajaviestintää varten maksettu tilaustutkimus. Tämä ilmeni tammikuussa 2025 julkaistussa Suomen Yrittäjien (SY) verkkosivujen julkaisussa, jossa luetellaan järjestön vaikuttamistoimenpiteitä. ”Vuosi 2024 oli Suomen Yrittäjille jälleen vahvan vaikuttamisen vuosi”, artikkeli alkaa ja jatkuu: ”Elinkeinoelämän järjestöt tilasivat Jyväskylän yliopistolta selvityksen, jossa vertailtiin inhouse-yhtiöiden ja yksityisten yritysten toiminnan tehokkuutta”, SY kertoi artikkelissa ”Näin Yrittäjät vaikutti jäsentensä puolesta vuonna 2024”.

Asiasta nousseen sosiaalisen median huomion jälkeen SY poisti maininnat sivustoltaan helmikuun alussa. Elinkeinoelämän järjestöjen tilaamasta tutkimuksen raportoinut Suomen Yrittäjät myös kiisti tuolloin Kustokselle osoitettussa sähköpostiviestillä olevansa itse tilaustutkimuksen rahoittaja. SY:n vuosiraportissa ilmaisu tilaajista olikin ”elinkeinoelämän järjestöt”, ei pelkkä SY. Tämä artikkeli on alun perin julkaistu 30. tammikuuta, jolloin tieto Jyväskylän yliopiston tilaustutkimuksesta oli edelleen kaikkien luettavissa.

Kesällä 2024, yrittäjäjärjestöjen tilaustutkimuksen ollessa vielä kesken, Jyväskylän yliopiston tutkija antoi Software Finlandin tiedotteessa voimakkaan inhouse-kriittisiä lausuntoja. Tiedotteessa ohjelmistoala ehdotti inhouse-kieltoa suurille kaupungeille ja hyvinvointialueille. (Software Finland: ”Verovarojen tuhlaukselle saatava stoppi” – Ohjelmistoala ehdottaa inhouse-kieltoa suurille kaupungeille ja hyvinvointialueille)

Tutkijat ovat myöntäneet virheet

Tilaustyönä tehty raportti ei ole läpäissyt tieteellistä vertaisarviointia. Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kirjallisesti virheensä myöntäneet, mutta eivät ole oikaisseet niitä. Tilaustutkimuksessa esimerkiksi Seure Henkilöstöpalveluiden henkilöstöksi väitetään 15.000:tta, kun vuonna 2023 se oli 258.  Selvityksessä vertaillaan kannattavuutta esimerkiksi samankaltaisina pitäen nimetöntä yksityistä, etänä ohjelmistoja myyvää yritystä inhouse-yhtiöihin, jotka paitsi integroivat ICT-palveluita omistaja-asiakkailleen, myös toimittavat niille tietokoneita. Vertailu on tehty vain yhteen yritykseen per toimiala. Lisäksi vertailussa merkittävänä tekijänä on yritysten tuloksenteko, ymmärtämättä, että inhouse-yhtiöiden tavoitteena ei ole tuottaa voittoa, vaan palvella omistaja-asiakkaitaan eli kuntia ja hyvinvointialueita.

Keskeneräisenäkin selvitystä on kuitenkin ehditty käyttää lukuisissa yhteyksissä puolustamaan inhouse-yhtiöiden aseman merkittävää heikentämistä ajavia lakihankkeita. Esimerkiksi Kuntamarkkinoiden puoluepuheenjohtajapaneelissa usea ministeri vetosi tähän ”yliopistolliseen tutkimukseen” perustellessaan hankintalain edistämiseen, joka sai tilaisuudessa ankaraa arvostelua niin kuntien edustajilta kuin oppositiopolitiikoilta. Esimerkiksi Kauppalehti ja Uusi Suomi vetoavat edelleen ”yliopistollisen tutkimuksen” todistusvoimaan inhouse-kysymyksessä puoltaessaan muun muassa Valtiovarainministeriön sekä Kilpailu- ja kuluttajaviraston vastustamaa hankintalakia. (ks. esim. Kauppalehti: Pääkirjoitus / Julkisissa hankinnoissa on sauma tuntuviin säästöihin 30.1.2025, Uusi Suomi: Kuntayhtiöt hyökkäävät nyt raivolla – Petteri Orpo tarjoilee viimeisen iskun 10.2.2025)

Kuntaveroja nostava uudistus

Kustoksen arvioiden mukaan pelkästään inhouse-yhtiöiden omistuksen rajaaminen 10 prosenttiin aiheuttaa miljardiluokan kustannukset, jotka säteilevät vaikutuksiltaan kaikkialle Suomeen. Pienimillekin kunnille suunniteltu hankintalain muutos tarkoittaa vähintään miljoonan euron kertaluontoista hallinnollista kulua sekä jatkossa pysyvästi korkeampaa kustannustasoa. Käytännössä tämä tarkoittaa sekä palvelujen heikkenemistä että kuntaverojen nousua, erityisesti pienemmissä kunnissa.

Eriävän mielipiteen lakiehdotuksesta ovat antaneet yli puolet lausunnonantajista, muun muassa Valtiovarainministeriö (VM), Maa- ja metsätalousministeriö (MMM), Ympäristöministeriö (YM), KKV, Kuntaliitto ja hyvinvointialueita edustava HYVIL. Esimerkiksi VM ja KKV toivat voimallisesti esiin, että hantalain muutos nostaa merkittävästi veronmaksajille koituvia kustannuksia. VM:n mukaan se vaarantaa myös tieto- ja kyberturvan, MMM:n mukaan ruokahuollon ja YM:n mukaan jätehuollon.

Kustoksen mukaan yhteinen intressimme tulisi olla, että julkiset hankinnat ovat mahdollisimman tehokkaita ja kokonaisedullisia tilaajille – kunnille, hyvinvointialueille ja valtiolle. Kustos ehdottaakin, että tällainen tasapuolinen tutkimus inhouse-yhtiöiden ja markkinatoimijoiden kokonaistehokkuudesta tehtäisiin pikimmiten.