Korkeasaaren eläintarha

Korkeasaaren karhut heräilivät lumileikkeihin

Jaa

Korkeasaaren karhut ovat heränneet ja kömpineet tänään pesästään ihmettelemään lunta. Karhut vetäytyivät talviunille viime syksynä loka-marraskuun vaihteessa ja saavat nyt unilta herättyään halutessaan ulkoilla päivittäin.

Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha

Korkeasaaren naaraskarhut heräsivät talviuniltaan ja ulkoilivat lumihangen peittämässä tarhassaan. Eläintarhan 24- ja 19-vuotiaiden karhujen talviuni oli hieman katkonaista. Yhdeksi syyksi heräilylle epäillään alkuvuoden lauhaa säätä. Pisin yhtäjaksoinen talviunijakso kesti tänä talvena viisi viikkoa.

Ensimmäisenä ulkotarhan hankeen piilotettujen herkkujen kimppuun ehti karhuista vanhempi, nuoremman seuratessa nopeasti emonsa tassunjäljissä. Karhut jaloittelivat hangessa ruokaa lumen seasta kaivaen ja intoutuivat lyhyisiin juoksupyrähdyksiin ja painihetkiin. Molemmat myös piehtaroivat lumessa sekä viettivät hyvän tovin rapsutellen selkäänsä puuta vasten ennen vetäytymistään takaisin sisätiloihin.

Katkonaista unta 

Karhulinnan asukkaat kävivät talviunilleen totutusti loka-marraskuun taitteessa, mutta havahtuivat hereille ensi kertaa jo vuoden vaihteessa. Karhut torkkuivat kevyemmin koko leudon tammikuun, mutta pakkasen kiristyttyä helmikuussa ne vetäytyivät uudestaan talviunille.  

“Tarkkailimme talvipesää ensi kertaa kameran avulla ja havaitsimme, että karhut liikkuvat yllättävän paljon talviunen aikana. Ne vaihtavat asentoa ja käyvät tarpeillaan. Erityisiä syitä tammikuun katkonaiseen uneen ei kamerastakaan näkynyt, mutta lauhalla talvella on varmasti osansa asiassa. Nälkä tuskin karhuja herätti, sillä kiinnostus ruokaan on ollut koko talven vähäistä”, pohtii eläintenhoitaja Susan Nuurtila

Talven aikana Korkeasaaren karhut saavat maistella kevyempää ravintoa, kuten salaattia, porkkanaa ja omenaa. Nyt ulkoilun alettua ruokalistalle on lisätty myös kuivaruokaa, ja kevään edetessä karhut palaavat pikkuhiljaa normaaliin ruokintaan. Syksyllä molemmat karhut olivat tankanneet itsensä noin 220 kilon painoisiksi. Karhuja ei ole vielä punnittu talviunen jälkeen, mutta aiemmin niiden paino laski talven aikana noin 50 kiloa. 

Karhun kokoisen eläimen on haastavaa löytää riittävästi ravintoa lumisesta luonnosta, joten pohjoisimmilla elinalueillaan laji pärjää nukkumalla talven yli. Talviunilla karhu säästää energiaa; ruumiin lämpötila laskee vain muutaman asteen mutta aineenvaihdunta hidastuu merkittävästi. Korkeasaaressa karhut heräilevät talviuniltaan tavallisesti helmikuussa.

Karhujen kevät 

Karhulinnan asukkaat ulkoilevat nyt päivittäin vireystilan mukaan, eli karhuja voi nähdä liikkeellä ulkotarhoissaan. Niillä on edelleen kuitenkin mahdollisuus halutessaan käydä lyhyille nokosille sisätiloihin. 

Eläintenhoitaja vinkkaa, että aamuisin karhuilla on eniten energiaa ja vauhtia tulee lisää sitä mukaa, kun ruokahalu kevään mittaan kasvaa. Alkuillasta karhut vetäytyvät sisälle nukkumaan. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha
Lataa
Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha
Lataa
Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha
Lataa
Kuva: Julia Peltola / Korkeasaaren eläintarha
Lataa
Kuva: Julia Peltola / Korkeasaaren eläintarha
Lataa
Kuva: Julia Peltola / Korkeasaaren eläintarha
Lataa

Linkit

Korkeasaaren eläintarha

Korkeasaaren eläintarha on yksi Suomen suosituimmista vapaa-ajankohteista, jossa käy vuosittain lähes puoli miljoonaa eri ikäistä vierailijaa. Eläintarha on avoinna vuoden ympäri. Korkeasaaren tärkein tehtävä on luonnon monimuotoisuuden suojelu, ja jokainen vierailija tukee tätä työtä. Korkeasaaressa elää toista tuhatta eläintä, jotka edustavat noin 160 lajia. Eläintarhan yhteydessä toimiva Korkeasaaren Villieläinsairaala on Suomen suurin loukkaantuneiden ja orpojen luonnonvaraisten eläinten hoitola.

Korkeasaari suojelee luonnon monimuotoisuutta osana eläintarhojen ja suojelujärjestöjen verkostoa. Uhanalaisia lajeja suojellaan kasvattamalla geneettisesti mahdollisimman monimuotoisia kantoja lajien tulevaisuuden turvaamiseksi. Tarhakannan avulla voidaan tukea luonnon heikenneitä kantoja tai palauttaa luontoon sieltä hävitettyjä lajeja. Korkeasaaresta on palautettu luontoon mm. metsäpeuroja ja mongolianvillihevosia.

Eläintarhan toiminnasta vastaa voittoa tavoittelematon Korkeasaaren eläintarhan säätiö.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Korkeasaaren eläintarha

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye