Tärkeä lakihanke etenee: Henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen madaltaisi työllistämisen kynnystä

Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman kolmikantaisen työryhmän mietintö julkaistiin 24. helmikuuta. Työryhmän työn pohjana on pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelma, jonka mukaan työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy nykyisen asiallisen ja painavan syyn sijasta.

– On erittäin tärkeää, ettei muutos rajoitu yksittäisen sanan muuttamiseen, vaan laki kirjoitetaan irtisanomisperusteen ja varoitusmenettelyn osalta pitkälti uudelleen. Irtisanomista koskeva sääntely on jatkossa entistä selkeämpää, Suomen Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelä sanoo.

Työryhmän mietinnön mukaan työsopimuslaissa kuvattaisiin nykyistä kattavammin niitä työntekijän menettelyitä, jotka oikeuttaisivat irtisanomiseen.

– Kaikkia mahdollisia irtisanomisperusteita ei ole mahdollista kuvata laissa tyhjentävästi. Uudesta pykälästä käy kuitenkin entistä selvemmin ilmi se, millainen työntekijän menettely voisi olla irtisanomisen perusteena. Tämä parantaa oikeusvarmuutta, Mäkelä sanoo.

Riskittömämpää rekrytointia

Etenkin pienissä yrityksissä työntekijän palkkaamista pidetään usein riskialttiina. Muutoksen tavoitteena onkin työllistämisen esteiden purkaminen ja pk-yritysten toimintaedellytysten vahvistaminen.

– Epäonnistunut rekrytointi voi olla pienelle yritykselle kohtalokas. Irtisanomisen helpottaminen madaltaa työllistämiseen liittyvää riskiä ja parantaa siten etenkin pienten yritysten mahdollisuuksia kasvaa ja palkata, Mäkelä sanoo.

Kokonaan uutta pykälässä olisi alisuoriutumistilanteiden huomiointi. Nykyisin työsuorituksessa ilmenevät puutteet eivät usein riitä irtisanomisen perusteeksi, jos työntekijä ei varsinaisesti laiminlyö työtehtäviään.

Irtisanominen helpottuisi myös niissä tilanteissa, joissa työntekijä on aiemmin toiminut moitittavasti ja uusi rikkomus osoittaa samanlaista välinpitämättömyyttä, vaikkei kyse olisi samasta toiminnasta

– Nykyisin irtisanomisperusteeksi ei yleensä riitä se, että työntekijällä on runsaasti pieniä laiminlyöntejä eri asioista, vaikka kokonaisuutena työntekijän menettely vaikuttaisi negatiivisesti työpaikan toimintaan ja työsuoritukseen, Mäkelä sanoo.

Irtisanominen ei voisi olla mielivaltaista

Irtisanominen edellyttäisi edelleen kokonaisarviointia, jossa olisi huomioitava työntekijän menettelyn vakavuutta ja muita asiaan vaikuttavia seikkoja. Irtisanominen ei olisi mahdollista mielivaltaisella tai merkitykseltään vähäpätöisellä syyllä. Lähtökohtana olisi varoituksen antaminen ennen irtisanomista, vaikka irtisanomisperuste voisi täyttyä jatkossa helpommin myös ilman varoitusta.

– Kukaan ei työntekijää palkatessaan toivo joutuvansa irtisanomaan. Hyvistä työntekijöistä halutaan pitää kiinni. Irtisanomistilanne on aina epäonnistuminen työnantajalle, Mäkelä sanoo.

Työryhmä ei päässyt työssä yksimielisyyteen. Suomen Yrittäjät jätti yhdessä Elinkeinoelämän keskusliiton kanssa mietintöön täydentävän lausuman, jossa esitettiin huomioita jatkovalmistelua varten.

Työryhmän mietintö on lausuntokierroksella 7.4. saakka. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2026.