Professori Maarit Kallio: Hakkuurajoitukset johtaisivat merkittävään metsien hakkuuvuotoon ja tulonsiirtoon Euroopasta

EU:n maankäytölle ja metsätaloudelle asettamien nielutavoitteiden toteutuminen ja biodiversiteettistrategia aiheuttaisi massiivisen hakkuuvuodon EU:sta ulos muihin maihin.
– Se merkitsisi valtavaa tulonsiirto EU-maista muualle, mutta lähes olematonta ilmastohyötyä kustannuksiin verrattuna, sanoo metsäekonomian ja -politiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden NMBU yliopistosta.
Kallion mukaan EU:n LULUCF sektorin ilmasto- ja monimuotoisuuslinjauksilla on erittäin suuri vaikutus Euroopan metsätalouteen. – Asetettujen tavoitteiden globaalien seurannaisvaikutusten tarkastelu osoittaa kuitenkin EU:n politiikkakeinojen tehottomuuden käytännössä.
–Hakkuuvuotoa EU:sta tapahtuisi maihin, joissa metsäkato on ollut keskimäärin suurempaa, Eurooppaan verrattuna pienempi osa metsistä on sertifioinnin piirissä ja metsähallinto heikompaa. Näissä maissa on Eurooppaan verrattuna suojelualueita keskimäärin vähemmän, uhanalaisten lajien osuus maan lajeista suurempi ja tärkeiden elinympäristöjen suojelussa ollaan kauempana kansainvälisistä tavoitteista.
Hakkuuvuodon seurauksena metsäsektorin taloushyöty valuu ulos Euroopasta
Nielutavoitteen saavuttaminen vaatisi Kallion mukaan hakkuiden nopeaa rajoittamista finanssikriisin 2008 - 2009 aikaiselle tasolle. – EU maat ja Norja joutuisivat vähentämään hakkuitaan noin 130 miljoonaa kuutiometriä verrattuna vuoden 2035 perusuran mukaiseen kehitykseen. Neljäsosa vähennyksestä tapahtuisi Pohjoismaissa, loput muualla EU-alueella.
–Kaksi kolmasosaa EU alueen hakkuuvähenemästä korvautuu lisähakkuilla muualla kuten Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Kiinassa ja muualla Aasiassa, metsänomistajien tulot supistuvat EU:ssa ja teollisuustuotanto vähenee aluksi eniten EU:n saha- ja levyteollisuudessa, sanoo Kallio.
Käytännössä jäsenmailla ei ole keinoja LULUCF-tavoitteisiin pääsemiseksi, koska valtion kontrollin ja ohjaustoimien ulottaminen yksityismetsien hakkuisiin, puiden kasvuun ja säätilaan ei Kallion mukaan toimi. – Jäsenmaat joutuisivat lähinnä maksumiehiksi, kun epärealistisia tavoitteita ei saavuteta. Lisäksi mahdollisten hakkuita lievästikin vähentävien ohjaustoimien säätäminen ottaa aikaa, jota jäsenmailla ei juurikaan ole.
–Hakkuuvuodon mukana EU menettää metsäsektorin taloudellisia hyötyjä muualle maailmaan ja samalla riski biodiversiteetti- ja ilmastohaasteiden valumisesta EU:n ulkopuolelle kasvaa.
Puutuotteisiin liittyvät ilmastohyödyt heikkenevät, kun puutuotteiden hiilivarasto kasvaa vähemmän eli niiden hiilinielu heikkenee, muistuttaa Kallio. – Kun puuta korvataan muilla materiaaleilla, päästöt kasvavat.
– Metsät ovat joutuneet ilmastotavoitteiden saavuttamisessa isoon rooliin, vaikka hakkuusäästöjen seurauksena syntyvät vuotovaikutukset tulevat hirvittävän kalliiksi näin säästettyä hiilidioksiditonnia kohti.
Metsänielujen alenemisen trendi on Kallion mukaan meneillään koko Euroopassa. – Kun maankäyttösektorin tavoitteita on kiristetty ja niiden jakotapaa on muutettu, ne koskevat entistä vahvemmin useampia jäsenmaita Suomen lisäksi.
–Kun koko metsäsektorin merkitys EU:lle on valtavan tärkeä, silloin pitäisi puhua laajemmin metsäpohjaisesta biotaloudesta, joka antaa paljon mahdollisuuksia myös fossiilisten korvaamiseen, mieluiten kuitenkin muissa käyttökohteissa kuin energiatuotteissa.
EU ei aseta enää vuoden 2025 jälkeen vertailutasoja metsien hiilinieluille. EU:n vuosille 2026-2030 asettama tavoite koskee LULUCF-sektoria yleensä, ja jäsenmaat saavat itsenäisesti päättää miten sen sisällä tavoitteisiin päästään.
Hakkuvuoto EU:n ulkopuolelle heikentää ilmastotavoitteiden vaikuttavuutta
Kallion mukaan maankäyttöä koskevan LULUCF-tavoitteiden saavuttaminen moninkertaistaisi biodiversiteetin heikkenemisen riskin muualla maailmassa. – Hakkuiden ja metsäteollisuustuotannon vuoto EU:n ulkopuolelle heikentää EU:n biodiversiteetti- ja ilmastotavoitteiden globaalia vaikuttavuutta.
–Riski biodiversiteetin heikkenemisestä lisääntyy alueilla, joissa lajirikkaus on suurempi, suojelualueiden kattavuus keskimäärin heikompi ja metsien käyttö heikommin valvottua.
EU:n biodiversiteettistrategian mukaan suojelua lisätään, kunnes EU:n pinta-alasta 30 prosenttia on suojeltu vuonna 2030. Tästä alasta kolmanneksen tulee olla tiukasti suojeltua. – Mikäli kunkin jäsenmaan metsistä tai maa-alasta vähintään 30 prosenttia siirrettäisiin suojelun piiriin, suurimmat suojelualan lisäykset kohdistuisivat Ruotsiin, Suomeen ja Norjaan.
– Mikäli USA ja Kanada toteuttavat oman 30 prosentin tavoitteensa alueiden suojelusta vuoteen 2030 mennessä, hakkuuvuoto Aasiaan, Etelä Amerikkaan ja Venäjälle yltyy ja uhka biodiversiteetin heikkeneminen trooppisissa maissa voimistuu, muistuttaa Kallio.
Professori Maarit Kallion haastattelussa esittämät näkemykset perustuvat ”EU:n monimuotoisuus- ja ilmastolinjausten vuotovaikutukset globaaliin metsäsektoriin ja sen kestävyyteen” – tutkimushankkeen alustaviin tuloksiin. Tutkimushankkeen rahoitti Suomen Metsäsäätiö.
Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi
Lisätietoja:
Maarit Kallio, maarit.kallio@nmbu@no
Lisätietoja julkaisijasta
Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla.
Kommentti
Metsät eivät ole ilmastotavoitteiden ohituskaista
Professori Maarit Kallion haastattelu antaa aihetta hämmästelyyn, miten vähän metsäsektorille asetettujen ilmastotavoitteiden taloudellista seuraamuksista keskustellaan. Valtamedian fokuksessa ovat ensi sijassa metsien nielut, joiden varaan Suomen ilmastopolitiikka on rakennettu.
Edellisen komission ja Suomen edellisen hallituksen aikana asetetuissa ilmastotavoitteissa luotettiin liian voimakkaasti metsien nettonielun määrä kasvuun. Se kortti on nyt katsottu, eikä sen varaan voida enää luottaa. Monien asiantuntijoiden mielestä Suomen hiilineutraalisuustavoite ei tule toteutumaan vuonna 2035.
Tilanne ei ole yllättänyt esimerkiksi niitä maa- ja metsätalousministeriön virkamiehiä, jotka hävisivät Marinin hallituksen aikana väännön, kun metsänielujen kasvuun nojautuvia ilmastotavoitteita asetettiin. Olisiko aika myöntää, että kansalliset tavoitteet tehtiin liian kunnianhimoiseksi verrattuna Ruotsiin, jonka tavoite on 2045 ja EU: iin, jonka tavoite on 2050.
Ilmasto- ja luontopaneelit sekä ympäristöjärjestöt vaativat merkittäviä hakkuiden rajoituksia ratkaisuksi nielujen kasvuun vuoteen 2035 mennessä selvittämättä rajoitusten taloudellisia ja tosiasiallisia ilmastolle koituvia seuraamuksia. Metsänielujen kasvu, maaperän päästöt eikä säätila tottele poliittisia päätöksiä, Ilmasto- ja Luontopaneelien pelottelua eikä edes maan valtamedioiden hakkuiden rajoittamista vaativaa ohjausta.
Metsänieluja on pidetty ilmastopolitiikan ohituskaistana, jotta voidaan välttää poliittisesti hankalat ratkaisut, kuten esimerkiksi korottamalla uusiutuvien osuutta liikenteen polttoaineissa.
Kun oletus maankäyttösektorin nettonielusta ei ole toteutunut, hiilineutraalisuustavoite tulisi arvioida uudelleen. Kun edellisen hallituksen esitykseen ilmastolaista on kirjattu väliaikatarkastelu tavoitteista uusimman tieteellisen tiedon pohjalta, siinä yhteydessä se voitaisiin tehdä uusien tietojen valossa.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah sanoi Metsälehdessä 14.2, että ” EU:n ja Suomen ilmastopolitiikasa on tehty iso virhe, kuin ilmastotavoitteiden saavuttamisessa on nojauduttu liiaksi nielujen varaan. Tietoa on tullut lisää ja nieluihin liittyvät epävarmuudet ja riskit ovat nyt monessa maassa toteutuneet.”
Aiemmin muun muassa Luken professorit Annika Kangas ja Ilkka Leinonen sekä Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas ovat todenneet, että metsänielujen kasvun varaan rakennettu ilmastopolitiikka on väärää, eikä se johda hiilineuraalisuudelle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Ympäristöministeri Sari Multala yritti sanoa samaa, mutta Helsingissä ilmestyvä valtalehti ohjasi hänet pääkirjoituksen haukuilla ruotuun.
EU tarkastelee ensi vuonna päästöjen ja nielujen taseita ilmastosopimuksen väliarvioinnissa. Suomen kannalta on olennaista, että EU:n laskentasäännöt ja mittausmenetelmät maankäyttösektorille uusitaan siten, että ne antavat objektiivisen vertailukelpoisen tietopohjan.
Tätä ei ole koettu epäreiluksi vain Suomessa, kun metsämaan päästöjen kasvu ja puuston nielujen alenema koskee muitakin jäsenmaita. Päästöoikeudet tai nielut eivät voi olla kuin kryptovaluutta, minkä kehittymiseen sisältyy suuri epävarmuus.
Markku Laukkanen
Avainsanat
Kuvat
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Sahateollisuuden Matti Kylävainio: Hakkuurajoitukset johtaisivat sahateollisuudessa irtisanomisiin9.4.2025 08:22:09 EEST | Artikkeli
Ilmastopaneelin vaatimat hakkuurajoitukset voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä sahateollisuudelle ja johtaa työpaikkojen vähenemiseen. – Esimerkiksi 20 prosentin hakkuurajoitus ja siitä seuraava tuotannon pysyvä alentuminen tarkoittaisi lähes sadan henkilötyövuoden vähentämistä noin 300 työpaikkaa tarjoavassa yrityksessä, sanoo Keitele Timber Oy:n toimitusjohtaja Matti Kylävainio. –Lisäksi hakkuurajoitukset vähentäisivät metsänomistajien kantorahatuloja, kuljetusten ja muiden alihankkijoiden tuloja sekä valtion verokertymiä, kun raakapuuta jäisi jalostamatta. Rajoitusten taloudellisia, työllisyys- tai kilpailukykyvaikutuksia ei ole lainkaan selvitetty. Valtion tulee tehdä politiikkaa, joka tukee yritysten tuotantoa ja kansainvälistä kilpailukykyä, eikä rajoittaa sitä. Maankäyttösektori ei pysty kompensoimaan muiden sektorien päästöjä Suomen tiukka 2035 ilmastotavoite asettaa Sahateollisuus ry.n hallituksen puheenjohtajana toimivan Kylävainion mukaan kohtuuttomia rajoi
Paltamon Pasi Ahoniemi: Puurakentamisesta ratkaisu kuntien ilmastotalkoisiin1.4.2025 11:23:38 EEST | Artikkeli
Paltamon kunnantalon rakentaminen massiivihirrestä on esimerkki tietoisesta panostuksesta puurakentamiseen. – Kunnan päättäjät valitsivat massiivipuurakenteen osana elinkaariajattelua, jossa kestävyys, energiatehokkuus ja paikallistalouden tukeminen olivat avainasemassa. Rakennusmateriaalina käytettiin pohjoisen puuta, ja suurin osa rakennusprosessista työllisti kainuulaisia yrittäjiä ja ammattilaisia, kuvailee hanketta Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi. –Vaikka omien ilmastotavoitteiden asettaminen on kunnille vapaaehtoista, meille puurakentaminen on yksi työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Hirsinen kunnantalo kestää 200 vuotta ja sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan. Paltamon kunnassa metsätaloudella on Ahoniemen mukaan keskeinen rooli paikallistaloudessa ja elinkeinoelämässä. – Kunta on panostanut voimakkaasti puurakentamiseen, biotalouteen ja uusiutuvan energian hankkeisiin, jotka tukevat sekä alueen työllistämistä että ekologisesti kestäviä ratkaisuja. − Me lupaamme kunt
Metsäjohtaja Juha Jumppanen: Hakkuurajoitukset johtaisivat miljardimenetyksiin kansantaloudessa25.3.2025 11:26:58 EET | Artikkeli
Hakkuiden rajoittaminen merkitsisi Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppasen mukaan merkittäviä taloudellisia menetyksiä EU:ssa ja Suomessa. – Jos hakkuita vähennettäisiin Suomessa 10-15 miljoonan kuutiometrin verran vuositasolla, se merkitsisi kahden-kolmen miljardin arvonlisäyksen menetystä ja metsäalan arvoketjussa 11-17 tuhannen työpaikan menetystä erityisesti maakunnissa. Minun mielestäni meillä ei kansakuntana ole siihen varaa. –Kun suomalaisen puun arvonlisä on 200 euroa per kiintokuutiometri, päästöoikeuden hinta on EU:n laskelmissa ollut 50 euroa per hiilidioksidiekvivalentitonni (CO2-ekv). Kansantalouden kannalta on selvää, kumpi kannattaa valita ja kannattaako ajaa metsäsektoria alas. Teknologisten hiilinielujen kustannukseksi on Ilmastopaneeli arvioinut alimmillaan 120-150 euroa per CO2-ekv, eli sekin on halvempi ratkaisu kuin hakkuiden vähentäminen. Jos hakkuita Suomessa rajoitettaisiin, kaksi kolmasosaa niistä siirtyisi EU maiden ulkopuolelle professori Maarit Kallion alu
Työ- ja elinkeinoministeriön Riku Huttunen: Ilmastotavoitteet eivät toteudu vain nielujen kasvattamisella17.3.2025 10:56:43 EET | Artikkeli
Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen ei voi nojautua Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston osastopäällikkö Riku Huttusen mukaan pelkästään metsien hiilinielujen kasvattamiseen. – Tutkimustieto on muuttunut, ja maankäytön hiilinielujen laskenta on epävarmaa. EU:n maankäyttösektorin velvoitteiden täyttäminen on vaikeaa kaikille metsäisille EU-maille ja ilmaston lämpeneminen pahentaa ongelmaa, kun maaperä päästää enemmän hiilidioksidia. Jo lain valmistelussa tiedettiin, että maankäytön päästöjen ja hiilinielujen laskenta on kaikkein epävarmin kohta tavoitteiden saavuttamisessa. Huttusen mukaan Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii kustannustehokkaita keinoja päästöjen vähentämiseen metsien hiilinielujen kasvattamisen lisäksi kaikilla sektoreilla. – EU:n asettamat velvoitteet, erityisesti LULUCF-maankäyttösektorille, ovat haasteellisia kaikille metsäisille EU-maille, ja ilmastonmuutos vaikeuttaa niiden saavuttamista entisestään. Kansalliset tavoitteet ovat Suomen omia p
MTK: n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola: Ilmastotavoitteita arvioitava uudelleen7.3.2025 09:49:04 EET | Artikkeli
Ilmastolain mukaan hallituksen on hyväksyttävä pitkän välin ilmastosuunnitelma tänä vuonna ja tarkasteltava hiilineutraalisuus- ja päästövähennystavoitteiden toteutumista uuden tieteellisen tiedon pohjalta. –Hallitus pystyy tarkastelemaan ilmastolakia ilman, että kenenkään tarvitsee peruuttaa mistään aikaisemmista päätöksistä, sanoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola. Mäki-Hakolan mukaan nyt pelotellaan sillä, että Suomi joutuu ostamaan nieluoikeuksia muilta mailta. – En usko, että mitään laskuja on Suomelle tulossa, koska millään maalla ei ole myytävää. Metsämaan päästöjen kasvu ja metsien nielujen aleneminen koskee suurinta osaa, ellei kaikkia maita Euroopassa. On turha pelotella miljardilaskuilla, kun EU joutuu arvioimaan eri maiden laskentamenetelmien yhdenmukaisuutta ja metsille asetettuja tavoitteita uudelleen. –Ilmastolain välitarkastelussa on huomioitava myös muiden maiden päästötavoitteiden toteutuminen ja toimenpiteiden kustannustehokkuus. Mäki-Hakola muistuttaa, että kaiki
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme