Mitä suomalainen tutkimus kertoo työttömyysturvan leikkausten vaikutuksista?

Työttömyysturvan heikennykset ovat herättäneet paljon kritiikkiä. Viimeksi Helsingin Sanomien jutussa epäiltiin, että leikkaukset pakottavat työttömät ottamaan vastaan matalapalkkaisia pätkätöitä, jolloin työllisyyden kasvun vaikutus julkiseen talouteen jäisi vaatimattomaksi. 

Tutkimustulokset eivät tue käsitystä, että näin tapahtuisi ainakaan isossa mittakaavassa. 

Ansioturvan hyvät puolet 

Ansiosidonnainen työttömyysturva pehmentää työpaikan menetyksen taloudellisia vaikutuksia ja tarjoaa työttömälle taloudelliset mahdollisuudet etsiä kauemmin osaamistaan vastaavaa työpaikkaa. 

Jos työtön onnistuu löytämään osaamistaan vastaavan työpaikan, hän hyötyy korkeammasta palkasta ja vakaammasta työsuhteesta, mutta myös julkinen talous hyötyy suurempien verotulojen muodossa. 

Mikäli työttömyysturva parantaa työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen kohtaantoa, pidemmät työnhakujaksot ovat hyväksyttävämpiä eikä anteliaskaan turva ole ongelma.    

Ansioturvan huonot puolet 

Toisaalta työttömyysturva heikentää työnteon kannustimia kaventamalla työskentelyn ja työttömyyden välistä tuloeroa. Siksi työttömyysturva voi myös passivoida, jolloin työttömyysjaksot pitkittyvät, koska työtä etsitään verkkaisemmin. Työttömyyden pitkittyessä taidot rapistuvat ja työpaikkatarjousten saaminen hankaloituu. 

Riskinä on, että antelias työttömyysturva johtaa pidempiin työttömyysjaksoihin ilman, että työnhakijat päätyvät paremmin osaamistaan vastaaviin työpaikkoihin. 

Mitä kotimainen tutkimus osoittaa 

Talousteoria ei kerro, auttaako parempi työttömyysturva löytämään parempia työpaikkoja vai ei, vaan asiaa pitää tutkia empiirisesti. VATT:ssa tehdyn tutkimuksen mukaan (Kyyrä ja Pesola 2020) lyhyempi ansioturva nopeutti työllistymistä, mutta myös johti lyhyempiin työsuhteisiin. Tutkimusasetelman takia tulokset koskivat vain aika erikoista ryhmää eli työttömiä, joiden viimeaikainen työhistoria oli repaleinen.  

Toisessa tutkimuksessa (Korpela 2023) tarkasteltiin ansioturvan lyhentämistä 100 päivällä vuosina 2014 ja 2017. Ensimmäinen lyhennys koski vain työttömiä, joilla oli alle kolme vuotta työhistoriaa. Ansioturvan lyhennys ei vaikuttanut työttömyyden kestoon eikä työttömyyden jälkeisten työsuhteiden laatuun tässä ryhmässä. 

Tulos, ettei lyhennys vaikuttanut edes työttömyyden kestoon, on yllättävä. Tämä tulos voi osin selittyä sillä, että vuoden 2014 uudistus toteutettiin poikkeavalla tavalla: työttömyyskassa maksoi leikkauksen kohteeksi joutuneille peruspäivärahan tasoista etuutta vielä 100 päivää. Uudistus ei siis vaikuttanut ajankohtaan, jolloin pitkään työttömänä olleet joutuivat siirtymään Kelan asiakkaiksi. Jos asiointi Kelassa koettiin hankalammaksi kuin asiointi työttömyyskassan kanssa, voi uudistuksen toteutustapa selittää sen, miksi sillä ei ollut vaikutuksia. 

Vuoden 2017 uudistus leikkaisi ansioturvan kestoa lähes kaikilta työttömiltä 100 päivällä ja myös aikaisti ajankohtaa, jolloin pitkäaikaistyöttömien oli siirryttävä hakemaan työttömyysetuuksia Kelasta. Uudistus lyhensi työttömyysjaksoja, mutta sillä ei ollut vaikutusta tulevien työsuhteiden laatuun. 

Mitä niukempi turva, sitä lyhyempi työttömyys  

Suomalaisten tutkimusten mukaan ansioturvan kesto vaikuttaa selväsi työttömyysjaksojen kestoon, joskin vaikutus voi olla pieni vain vähän aikaa työmarkkinoilla olleiden keskuudessa. 

Sen sijaan ansioturvan kestolla ei näyttäisi keskimäärin olevan vaikutusta työttömyyden jälkeisten työsuhteiden laatuun, kuten tulevien työsuhteiden kestoon ja palkkatasoon. Turvan kestolla voi tosin olla vaikutusta työsuhteisiin joissain ryhmissä, kuten repaleisen työhistorian omaavien joukossa.  

Suomalaiset tulokset ovat linjassa muiden maiden kokemusten kanssa. Myös tulokset ansiosidonnaisen päivärahan suuruuden vaikutuksista ovat samanlaisia: korkeampi päiväraha hidastaa työllistymistä, mutta sen vaikutus tulevien työsuhteiden laatuun on epäselvä – yleensä sellaista ei ole havaittu tai se on ollut pieni.   

Lisätietoa: 

Heikki Korpela, Tomi Kyyrä ja Hanna Pesola (2023): Ansioturvan lyhentämisen vaikutukset vaihtelevat. Policy Brief blogissa mainittujen tutkimusten tuloksista. 

Tutkimukset: 

Heikki Korpela (2023): Changing the unemployment insurance duration: heterogeneous effects and an unbudging exit spike. VATT Working Papers 158. 

Tomi Kyyrä ja Hanna Pesola (2020). The effects of unemployment benefit duration: Evidence from residual benefit duration. Labour Economics 65.