Näin Suomi näkee: ikäihmisten silmäterveys huolettaa – joka viides kantaa huolta iäkkään läheisensä näöstä ja luottamus julkiseen hoitoon heikkenee

Sekä ikäihmisten itsensä että heidän läheistensä huoli on aiheellinen – alentuneella näöntarkkuudella yhteys myös dementian kehitykseen

Silmäterveys ja siihen liittyvät huolet vaikuttavat elämänlaatuun: tutkimuksen mukaan yli kolmannes (35 %) vastaajista kertoi näköön liittyvien huolten heikentävän elämänlaatuaan. Yli 70-vuotiaiden vastaajien osalta vastaava luku oli 44 %. Lisäksi joka viides suomalainen (21 %) kantaa huolta iäkkään läheisensä näöstä: erityisesti läheisiä huolettavat lukemisen vähentyminen sekä liikenteessä liikkuminen niin jalan kuin autoillen.

”Yli 70-vuotiaat itse kokevat muuta väestöä enemmän huolta, ja myös heidän läheisensä joutuvat pohtimaan läheisensä arjen sujuvuutta. Sama näkyy myös käytännön potilastyössä. Heikentynyt näkökyky on tutkitusti yhteydessä moniin asioihin: kaatumisiin, kotona pärjäämiseen sekä sosiaaliseen kanssakäymiseen. Hoitamaton alentunut näöntarkkuus on viime vuonna tiedelehti Lancetissa julkaistun tutkimuksen** mukaan tunnistettu yhdeksi itsenäiseksi riskitekijäksi dementian kehittymiselle”, Silmäasema Sairaala Oy:n toimitusjohtaja, silmätautien erikoislääkäri Ulla Näpänkangas kertoo.

Kaikenikäisten silmäterveyteen ja näkökykyyn voidaan onneksi vaikuttaa: erityisesti yli 70-vuotiaiden kannattaa käydä silmälääkärin vastaanotolla noin kahden vuoden välein tai useammin, jos silmissä on todettu jonkinlainen sairaus.

”Alentunutta näöntarkkuutta voidaan ajantasaisen silmälasikorjauksen lisäksi hoitaa tarpeen tullen myös leikkaushoidolla, kuten harmaakaihin kohdalla. Ammattilaisten hyvällä ohjauksella tehtävissä on paljon”, Näpänkangas sanoo.

Ikänäkö ja silmien kuivuminen vaivaavat – ja joka neljäs kokee, ettei näe autoilla hämärässä tai haastavassa säässä

Yleisimmät silmäterveyden ja näkemisen vaivat ovat tutkimuksen mukaan ikänäkö ja silmien kuivuminen, joista ensimmäinen on erityisesti yli 40-vuotiaiden haaste. Tutkimus osoittaa naisten kärsivän miehiä enemmän silmäterveyden haasteista – tai sitten he myöntävät asian todennäköisemmin.

”Tutkimuksemme tuloksissa korostuu myös, kuinka joka neljäs suomalainen kokee, ettei näe autoilla hämärässä tai haastavassa säässä, ja yli 70-vuotiaista näin kokee joka kolmas. Nämä kokonaisluvut ovat huolestuttavia kaikkien tielläliikkujien näkökulmasta”, Näpänkangas huomauttaa.

Tutkimuksen mukaan 77 % suomalaisista pelkää silmiin ja näkökykyyn liittyviä asioita, kuten näön heikkenemistä (42 %), näön menettämistä (36 %) tai silmäsairauksia (32 %). Silmätarkastusta ei kuitenkaan tietoisesti juurikaan vältellä: vain 10 % tutkimukseen vastanneista välttelee silmätarkastusta huonojen uutisten pelossa joko itse tai tuntee sellaisen.

”Iloinen asia tutkimustuloksissa on, etteivät suomalaiset välttele silmätarkastuksia. Tämä tuntuu olevan pienessä ristiriidassa autoiluun liittyviin näkemishaasteisiin. Näkökykyä ja silmäterveyttä voidaan auttaa ja edistää, ja autoiluun liittyvät tulokset saattavatkin kertoa siitä, että silmälääkärin tarkastuksissa tai vaikkapa omia silmälaseja optikolla päivittämässä käydään liian harvoin”, Näpänkangas kertoo.

”Oman lisänsä autoiluun liittyvän näkemisen parantamisessa tuo nykyinen julkisen sektorin kaihileikkauspolitiikka, jossa leikkaukseen pääsee vasta, kun näöntarkkuus on enää ajokorttivaatimusten alhaisimmalla tasolla. Erityisesti iäkkäämpien autoilijoiden kohdalla soisi tämän muuttuvan”, Näpänkangas jatkaa.

Julkisen terveydenhuollon silmäterveyspalvelujen saatavuuteen laskussa

Vaikka suomalaiset pitävät silmäterveydestä huolehtimista tärkeänä (72 %), julkisen terveydenhuollon tarjoaman hoidon saatavuus ei herätä luottamusta. Vain 33 % suomalaisista uskoo saavansa tarvitsemaansa hoitoa julkiselta sektorilta, mikä on laskua edellisvuoden 37 prosentista. Samalla lähes puolet (49 %) kokee, että hoitoa on saatavilla vain yksityisellä sektorilla. Vain 15 % heistä, jotka kokevat saavansa hoitoa yksityisen kautta, kokevat saavansa hoitoa myös julkisen kautta.

”Mitä iäkkäämmältä henkilöltä asiaa kysyy, sitä todennäköisemmin hän kokee saavansa tarvitsemansa hoidon yksityisen terveydenhoidon kautta. 50-69-vuotiaista tämä käsitys on kahdella kolmesta, 70 vuotta täyttäneistä vieläkin suuremmalla osalla, lähestulkoon kolmella neljästä. Uskon tämän olevan yhteydessä pidentyneisiin hoitojonoihin”, Näpänkangas valottaa.

Suomalaiset innokkaita täydentämään julkisen palvelun tarjoamaa hoitoa omalla rahalla

Näin Suomi näkee -tutkimuksen mukaan puolet suomalaisista (59 %) olisi valmis täydentämään julkisen terveydenhuollon kustantamaa silmäterveyden palvelua omakustanteisesti. Tämä korostuu erityisesti niiden joukossa, jotka pitävät silmäterveyttä erittäin tärkeänä sekä hyvin toimeentulevien keskuudessa.

”Monikaan ei tiedä, että esimerkiksi länsinaapurissamme Ruotsissa potilas voi kaihileikkaukseen saamansa palvelusetelin korvaaman summan lisäksi itse halutessaan maksaa lisäpalveluista. Näin hän voi saada silmäänsä tämän kerran elämässä tehtävän leikkauksen yhteydessä monipuolisemman linssin kuin perinteisessä palvelusetelileikkauksessa. Ruotsissa siis voi kaihileikkauksen myötä päästä vaikkapa eroon silmälaseista. Suomessa potilas menettää palvelusetelin kokonaan, jos haluaa perinteisen yksiteholinssin sijasta toisenlaisen linssin”, Näpänkangas kertoo.

Suomalaiset luottavat teknologiaan ja uskovat tekoälyn auttavan myös silmäterveydessä

Suomalaisista lähes puolet (47 %) uskoo, että tekoäly ja teknologia voivat tulevaisuudessa tarjota uusia ratkaisuja silmäterveyden parantamiseen ja diagnostiikkaan. Odotukset tekoälyä kohtaan korostuvat miespuolisissa ja hyvin toimeentulevissa vastaajissa.

”Tekoälyyn perustuvia ratkaisuja on käytössä jo nyt, ja niistä parhaat vapauttavat terveyden alan ammattilaisten aikaa mekaanisesta työstä potilastyöhön. Silmäasemalla kumppanina on Gosta Labs -niminen yritys, joka kehittää tekoälysovellusta, joka helpottaa potilas- ja asiakastietojen kirjaamista. Sovelluksen on tarkoitus keventää kirjaamista ja vapauttaa lääkäri keskustelemaan ja tutkimaan potilasta, mikä johtaa parhaaseen kokemukseen niin potilaan kuin häntä hoitavan ammattilaisen osalta. Tekoälyn ja teknologian ratkaisut näkemisessä auttamiseksi tai vaikka näkökyvyn palauttamiseksi ovat kuitenkin ainakin toistaiseksi vielä utopiaa”, Näpänkangas kertoo.

* Markkinointidata- ja analytiikkayritys Kantar Finland Oy:n toteuttama Näin Suomi näkee 2025 -tutkimus tehtiin maaliskuussa 2025 ja siihen vastasi yhteensä 1016 iältään yli 15-vuotiasta. Otanta on painotettu väestöä edustavaksi.

** The Lancet 2024 404572-628DOI: (10.1016/S0140-6736(24)01296-0)